Suomen lepakoista tiedetään yhä valitettavan vähän, ja siksi Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) on nyt käynnistänyt tutkimuksen lepakkojen ruokavaliosta ja lisääntymiskäyttäytymisestä. Projektiin etsitään avustajia – poimi papana tai ilmoita lepakkoyhdyskunta tutkijoille!
Suomessa tavataan vain harvoja lepakkolajeja. Euroopassa ja sen lähialueilla esiintyvistä 52 lajista vain 13 on havaittu Suomessa, ja kuuden lajin arvellaan myös lisääntyvän täällä.
Lepakoilta vaaditaan erityistä kestävyyttä Pohjolan olosuhteissa. Talvet ovat kylmiä ja pitkiä, kesät puolestaan valoisia pimeässä viihtyville eläimille. Erityisesti pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) herättää kunnioitusta, sillä se elää pohjoisempana kuin mikään muu maailman noin 1300 lepakkolajista.
Luomuksen tutkijat etsivät avustajia tieteelliseen tutkimukseen
Luonnontieteellisen museon (Luomus) suunnittelija Kati Suominen etsii väitöskirjatutkimustaan varten henkilöitä, joiden lähistöllä on lepakkoyhdyskuntia. Osallistuminen on helppoa! Avustajille lähetetään toukokuussa näytteenkeruuvälineet, joilla he keräävät papananäytteitä yhdyskunnista. Sitten papanat palautetaan tutkijalle.
– Näytteiden avulla pystymme laboratoriomenetelmin määrittämään, mitä hyönteislajistoa lepakot ovat käyttäneet ravintonaan, Suominen kertoo.
Suurin osa Suomen lepakoista on hyönteissyöjiä, ja ne suosivat saalistusmaastoinaan metsäisiä perinnemaisemia. Toisaalta, koska hyönteisravintoa on runsaasti tarjolla erityisesti vesistöjen lähellä, saalistaa esimerkiksi vesisiippa pääosin veden päällä, vaikka hakeutuukin päiväpiiloon metsämaisemaan. Suuret aukeat, kuten peltolakeudet tai avohakkuut eivät lepakoille yleensä kelpaa, mutta pohjanlepakko on todellinen joka paikan laji – se lentää niin metsäaukeilla ja teiden varsilla kuin pellon laidassakin.
Kati Suominen toivoo yhteydenottoja myös henkilöiltä, joilla on tiedossa yhdyskuntia, joissa lepakot lisääntyvät.
– Lepakkojen asuinpaikkoihin tullaan asentamaan videokameroita, joiden avulla seurataan ja tutkitaan lepakoiden lisääntymiskäyttäytymistä.
Tässä linkki Luomuksen nettisivuille, jossa on lisätietoa hankkeesta sekä ilmoitautumislomake: blogs.helsinki.fi/batscience/papanapankki/
Katsoa saa, muttei koskea
Jos löydät esimerkiksi maahan tippuneen lepakon, sitä tulee aina käsitellä hansikkaat kädessä, sillä lepakko saattaa purra tai sillä saattaa olla jokin sairaus.
– Lepakko kannattaa vain nostaa suojaisaan paikkaan puunrungolle, josta se pääsee itse lähtemään lentoon illan hämärtyessä, opastaa Kati Suominen.
Jos lepakko pääsee puremaan, on syytä kääntyä välittömästi lääkärin puoleen. Sama ohje pätee, jos mikä tahansa luonnonvarainen nisäkkäämme puraisee.
Asiantuntija:
Kati Suominen
suunnittelija
Luomus
LISÄÄ AIHEESTA:
