Hyppää pääsisältöön

Luonnon oma tippaleipä – tiesitkö tämän korvasienestä?

Bild av stenmurkla
Ruttulakkisen korvasienen löytää hakkuualueilta. Bild av stenmurkla Kuva: Stefan Holm korvasieni (laji)

Vappu ja koivut hiirenkorvilla? On siis korvasieniaika! Tippaleipää tai aivoja muistuttava kyhmyräinen korvasieni “Gyromitra esculenta” on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen, mutta oikein esikäsiteltynä erittäin maukas ruokasieni.

Korvasieni on helppo tuntea, kun keväällä ei juuri muita sieniä kasva. Se viihtyy parhaiten hiekkamaalla, vanhoilla hakkuualueilla. Ruskea muhkura voi olla ensin vaikea havaita, mutta kun silmä tottuu, niin kas – niitähän onkin joka paikassa.

Suuret korvasienet vastaavat kooltaan lapsen aivoja, ja useamman sienen rypäs voi ylittää aikuisen ihmisen aivojen koon.

Kerää korvasieniä, kun koivut vihertävät

Närbild på björkgren i blomning.
Koivun hiirenkorvat kertovat, että on korvasieniaika. Närbild på björkgren i blomning. Kuva: EINAR ANDRAE koivu,siitepöly,allergiat

Korvasieni on alkukesän aarre. Sen satokausi kestää vain muutaman viikon, joten herkku on poimittava oikeaan aikaan. Satokausi riippuu kevään lämpötilasta, pohjoisessa korvasieniä saatetaan kerätä vielä heinäkuussakin.

Nyrkkisääntönä on, että korvasieniä kannattaa lähteä etsimään, kun hiirenkorvat ilmestyvät koivuihin.

Sienet ovat terveellistä ravintoa, ja samalla tulee ulkoiltua ja liikuttua luonnossa!

Hakkuualueet ovat korvasienestäjän mansikkapaikkoja

Hakattu metsä.
Korvasieni viihtyy, kun kivetkin on käännetty. Hakattu metsä. Kuva: Kukka Ström / Yle Metsänhakkuu,metsä,luonto

Kuivahtanut hiekkamaa, ja pari vuotta sitten myllätty hakkuualue, mieluiten lähes sileäksi hakattu havu- tai mäntymetsä, ovat korvasienen kasvupaikkoja.

Paikan yleisväri on harmaanruskea; ei vihreitä oksia eikä neulasia, ei mutaa, eikä tuoretta multaa. Korvasieni viihtyy myös ajourilla, ja hirvieläinten jäljissä sekä lämpimillä etelärinteillä.

Hyväkin korvasienipaikka antaa satoa vain muutaman kerran, mutta korvasieniä voi yrittää kasvattaa vaikka omassa pihassa.

Korvasieni on nimittäin lahottajasieni, eikä esimerkiksi puun seuralainen, kuten tatit tai kantarellit. Niinpä sen voi saada pihapiirin kasvamaan hautaamalla sanomalehteä maahan; sieni käyttää paperin ravintonaan!

Käsittelemätön korvasieni on myrkyllinen

Korvasienen myrkky on gyromitriiniä, vesiliukoista solumyrkkyä. Käsittelemättömien tai huonosti esivalmisteltujen sienien syömisen lisäksi vaarallista on korvasienestä lähtevien myrkkyhöyryjen hengittäminen.

Myrkytysoireet alkavat vuorokauden sisällä syömisestä, myrkkyhöyryjen hengityksestä jo nopeammin. Myrkytyksen vakavuus ja hoidontarve riippuvat siitä, millaisia määriä korvasieni on syöty.

Lievä myrkytys kestää korkeintaan viikon, jonka jälkeen potilas toipuu, mutta vaikea myrkytys vaatii sairaalahoitoa. Korvasienet voi poimia paljain käsin. Korvasienen myrkky on vesiliukoinen, joten huolellinen käsien pesu sieniretken jälkeen riittää.

Käsittele korvasienet näin

Korvasieni kädessä.
Esikäsittely poistaa myrkkyjä tehokkaasti. Korvasieni kädessä. Kuva: Travis korvasienet (suku)

Korvasieni on käsiteltävä huolella ennen ruuaksi valmistamista, sillä oikea käsittely poistaa myrkyllisiä yhdisteitä. Kymmenen minuutin (2x5 min) keittäminen poistaa myrkyt lähes täysin, pienempi keittoaika voi johtaa lieviin myrkytysoireisiin.

  • Keitä sienet kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia per kerta. Vaihda välillä vesi ja heitä vanha keitinvesi pois!
  • Huuhtele sienet hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.
  • Kuivattuja korvasieniä liotetaan vähintään 2 tuntia (100 g sieniä ja 2 l vettä) ja keitetään sen jälkeen kuten tuoreet.
  • Keitettäessä tai kuivattaessa on huolehdittava hyvästä tuuletuksesta; korvasieniä ei saa kuivattaa asuinhuoneistossa.

Korvasieniä ei ole tarkoitus uittaa kuumassa vedessä, vaan keittää kunnolla viisi minuuttia. Keittämisen aikana syntyy myrkkyhöyryjä, joten ikkunat auki ja läpiveto.

Korvasieni on poikkeuksellinen elintarvike, jonka myynti sallitaan, vaikka käsittelemätön sieni sisältää myrkkyä. Ruokavirastosta täsmennetään kuitenkin, että korvasientä saa myydä vain, kun myyntipaikalla on selkeästi näkyvillä varoitusmerkintä sienten myrkyllisyydestä sekä korvasienten oikeat käsittelyohjeet. Jos saalista siis riittää myyntiin asti, niin varmista, että ostaja ymmärtää sienten käsittelyohjeet.

LÄHTEET:
Ruokaviraston korvasienten käsittelyohjeet
Yleistä sienten käsittelystä
HUS: Sienimyrkytykset ja niiden hoito

LISÄÄ AIHEESTA:
Aloittelijan opas sienten maailmaan

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?