Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Muumiooppera teki Ilkka Kuusistosta säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Ilkka Kuusistosta.
Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Ilkka Kuusistosta. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Ilkka Kuusistosta. Kuva: Lassi Rajamaa Ilkka Kuusisto,Lassi Rajamaa

Säveltäjä Ilkka Kuusistosta on kerrottu, että isänsä Taneli Kuusiston tapaan hän ehti muodostaa säveltämisestä vain osan monitahoisesta työkentästään. Avioero, uusi elämä ja erityisesti uusi kirjahylly vaikuttivat siihen, että hänestä tuli lopulta oopperasäveltäjä.

Lassi Rajamaan piirroksessa Ilkka Kuusisto (s. 26. huhtikuuta 1933 Helsinki) on saanut Muumipeikon hännän. Muumiooppera olikin ensimmäinen Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera.

Monella tapaa tärkeä Muumi

Ilkka Kuusisto on kertonut, että Muumiooppera oli myös ammatti-identiteetin kannalta tärkeä teos.

– Olin ollut urkuri, apulaismusiikkipäällikkö, kuoronjohtaja, kapellimestari, levytuottaja, tv-tuottaja ja tv-ohjaaja. Olin toki sävellellytkin, mutta en ollut oikein itsekään tiennyt, mitä halusin tehdä. Nyt aloin melko vakavissani pitää itseäni säveltäjänä, hän kertoo muistelmakirjassaan Sävelten siivilä.

Uusi vaimo ja uusi kirjahylly

Ilkka Kuusisto opetti useana vuonna Klemetti-opistossa ja 1969-1971 hän oli opiston rehtori. Opiston kansliassa työskenteli kesäisin hämeenlinnalainen musiikinopettaja Marja-Liisa Hänninen, joka lauloi myös opiston kuorossa. Kävi niin, että Ilkka ja Maisa alkoivat pitää toisistaan.

Avioerossaan Ilkka oli aiemmin ottanut mukaansa vanhasta kodistaan flyygelin ja auton. Niinpä hän joutui tutustumaan Maisan kirjastoon. Hän perehtyi ensimmäisen kertaa kunnolla Tove Janssonin muumikirjoihin ja mielessä alkoi heti kyteä ajatus, että muumeista saisi hyvän oopperan.

Tätä ennen muumit oli nähty näyttämöllä Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa vuonna 1949 näytelmässä Mumintrollet och kometen ja Lilla Teaternissa näytelmässä Troll i kulisserna, jota esitettiin 1950-luvun lopulla. Troll i Kulisserna -näytelmä perustuu Janssonin kirjaan Vaarallinen juhannus.

Ilkka Kuusisto soittaa urkuja.
Ilkka Kuusisto valmistui kanttoriurkuriksi vuonna 1954. Hän oli virassa Meilahden seurakunnassa vuosina 1959-72. Kuva on vuodelta 1982 ja ohjelmasta Se mitä olen aina halunnut tietää musiikista mutta en ole uskaltanut kysyä Ilkka Kuusisto soittaa urkuja. Kuva: Yle Ilkka Kuusisto

Tove Jansson lämpenee – hitaasti

Kahta kirjaa lukuun ottamatta kaikki muumikirjat olivat ilmestyneet 1970-luvulla suomeksi ja ruotsiksi sekä lähes 20 muullakin kielellä. Muumi-sarjakuva ilmestyi parhaimmillaan 40 maassa. Muumikirjallisuus oli lyönyt itsensä läpi.

Ilkka Kuusisto soitti Kansallisoopperan silloiselle pääjohtajalle Leif Segerstamille, joka totesi, ettei muumioopperaa tilata, vaikka idea olikin hyvä. Mutta jos Ilkka sellaisen säveltää, niin kyllä Ooppera sen esittää. Töihin siis.

Ilkka Kuusisto soitti Tove Janssonille ja kysyi, oliko kirjailijalla mitään sitä vastaan, jos hän alkaisi säveltää muumeista oopperaa. Tove Jansson ei innostunut libreton laatimisesta, mutta pyysi Kuusistoa käymään luonaan.

Mikään olemassa oleva muumitarina ei Kuusiston mielestä sopinut sellaisenaan oopperaksi, joten hän pyysi Tovea kirjoittaman jotain uutta.

Kirjailija totesi, ettei hän ollut koskaan kirjoittanut oopperalibrettoa eikä aikoisi kirjoittaa sellaista nytkään, mutta juonen hän voisi luonnostella, ja ruotsiksi. Libreton teki Troll i kulisserna -teoksen pohjalta Esko Elstelä.

Ilkka Kuusisto vieraili Toven luona useamman kerran, vierailut olivat aina hauskoja, ja tarjoilu aina sama: vodkaa ja suolakurkkuja. Pikkuhiljaa ooppera alkoi kiinnostaa Tovea yhä enemmän, hän kävi jopa seuraamassa harjoituksia.

Muumi-oopperan ensi-ilta koitti Suomen Kansallisoopperassa Bulevardilla joulukuussa 1974.

Muumioopperan Miisa eli oopperalaulaja ja näyttelijä Pirkkoliisa Tikka esittää Miisan aarian

Muumioopperan taustalla kulttuuripolitiikka

Muumioopperassa on tuttu tarina: vedenalainen tulivuorenpurkaus aiheuttaa tulvan, joka leviää Muumilaaksoon. Veden mukana ajelehtii oopperarakennus, joka täytyy pelastaa, ja muumit rientävät apuun.

Ajelehtiva ooppera on ainoa järkevä asuinpaikka, kun Muumilaaksokin on veden vallassa ja ajan pitimiksi muumit alkavat opetella uutta taiteenlajia, oopperaa.

Oopperan tekeminen tulee tutuksi ja Rouva Vilijonkan kotiapulainen Miisa puhkeaa oikeaksi oopperatähdeksi.

Muumioopperan lähtökohta oli Ilkka Kuusiston sisaren Irmeli Niemen kommentissa. Irmeli oli sosialidemokraattinen kulttuuripoliitikko, joka oli sanonut, että oopperan ystävät pitäisi lähettää Tukholmaan, koska Ruotsissa olosuhteet ovat sellaiset, että siellä oopperaa voitiin tehdä kunnolla.

Ilkka Kuusisto oli sisarensa kanssa asiasta luonnollisesti eri mieltä. Teatterirotta Emma laulaa aariassaan Pelastakaa ooppera, ooppera oli näet uppoamassa mereen.

Ilkka Kuusisto oli pelastamassa oopperaa myös yleisökasvattajana. Muumioopperasta löytyy monenlaista viittausta oopperakulttuuriin.

Uusi Suomen Kansallisooppera on Ilkka Kuusiston taka-alalla, kun hän kertootulevan talon hyvistä puolista.
Ilkka Kuusisto oli Suomen Kansallisoopperan pääjohtajana 1984–92. Kuvassa hän kertoo uuden tulevan oopperatalon hyvistä puolista. Rakennustyö on meneillään taustalla. Uusi Suomen Kansallisooppera on Ilkka Kuusiston taka-alalla, kun hän kertootulevan talon hyvistä puolista. Kuva: Yle Ilkka Kuusisto

Oopperasäveltäjän viimeinen ooppera kertoo laulajadiiva Aino Acktésta

Ilkka Kuusisto on laskutavasta riippuen säveltänyt 19 oopperaa. Aino Ackté-oopperan sävellystyön jälkeen 2010, hän totesi, ettei sävellä enää uutta oopperaa.

– Jos oopperan tekeminen olisi pelkkää säveltämistä, jatkaisin sitä varmasti niin kauan kuin kuulen, näen ja sormeni liikkuvat. Oopperaan liittyy kuitenkin niin paljon muuta, etten jaksa enää ryhtyä sellaiseen työhön.

Tunnettu savonlinnalainen musiikkivaikuttaja ja tietokirjailija Pentti Savolainen taivutti Ilkka Kuusiston Aino Ackté -oopperaan säveltäjäksi. Tarkoituksena oli saada Savonlinnan Oopperajuhlat ja Kansallisooppera tilaamaan yhdessä Ackté-ooppera; 2011 oli tulossa Kansallisoopperan perustamisen 100-vuotisjuhla ja heti seuraavana vuonna 2012 Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhla.

Savonlinna ei ollut kiinnostunut teoksesta, mutta Kansallisooppera oli. Ongelmaksi nousi kuitenkin oopperan libretto.

Kansallisoopperan taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari Mikko Franck ilmoitti vuoden viimeisenä päivänä 2010, ettei Ackté-oopperan libretto käynyt ja näin ollen jo valmiiksi sävelletty ooppera ei kelvannut Oopperalle. Kansallisoopperan 100-vuotisjuhliin valittiin Aino Acktén aikoinaan tilaama ooppera Aarre Merikannon Juha.

Ilkka Kuusiston Aino Ackté -ooppera pääsi kuitenkin myöhemmin lavalle. Sen pienemmälle kokoonpanolle sovitettu versio kantaesitettiin Etelä-Savon Musiikkiteatteri- ja Oopperayhdistyksen toimesta Savonlinnasalissa ja Aleksanterin teatterissa 2017. Oopperan täysi versio kuullaan ensimmäistä kertaa Ilmajoen musiikkijuhlilla kesällä 2019.


Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Savonlinnasta heinäkuussa 2016 baritoni Joonas Asikainen ja harmonikkataiteilija Viivi-Maria Saarenkylä esittävät aarian Ooppera, hyi saatana! oopperasta Aino Ackté.

Muumioopperaa pääsee seuraavan kerran katsomaan Tampereen Pyynikkisaliin ja Valkeakosken teatteriin, sillä Tampereen Musiikkiakatemia ja Valkeakosken kaupunginteatteri toteuttavat yhteisvoimin oopperan syksyllä 2019.


Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Papinniemi, Jarmo & Kuusisto Ilkka: Sävelten siivilä - musiikillisia kohtaamisia, Otava 2011.
Himberg, Petra: Ilkka Kuusisto, musiikin monipuolisuusmies, Elävä arkisto, 2013.
Himberg, Petra: Me oopperalaulajat, Elävä arkisto, 2011.
Perkiö, Pia: Musiikin tyylitaituri, Suomen musiikintekijät, Suomen musiikintekijät, 2013, muokattu 2018.
Lähdetie, Ismo: Kuusisto, Ilkka, Kansallisbiografia, 2005.
Heiniö, Mikko (toim.): Aikamme musiikki, WSOY, 1995.
Lempinen-Vesa, Riitta-Leena: Fantastisen hieno yllätys, sanoo säveltäjä Ilkka Kuusisto — Kansallisoopperan hyllyttämä Aino Ackté -ooppera pääsi kuin pääsikin lavalle, Itä-Savo, 2017.
Muumit teatterissa: Suomen Kansallisooppera 1974 – Muumi-ooppera, Teatterimuseo, 2016.
Lehtonen, Matti: Käyttömusiikkia näkemyksellä ja taidolla, Turun Sanomat, 2006.
Lehtonen, Tiina-Maija & Kangas, Laila: Ylpeä Darmstadtin kävijä – pianisti Meri Louhos muistelee, Yle Klassinen, 2018.
Lehtonen, Tiina-Maija & Kangas, Laila: Klemetti-Opistossa viulu vaikeni ja punaviini loppui – pianisti Meri Louhos muistelee, Yle Klassinen, 2018.
Ilkka Kuusisto Fimicin sivuilla.