Hyppää pääsisältöön

Myrkky vai herkku? Korvasieni jakaa mielipiteet

Bild av stenmurkla
Ruttulakkisen korvasienen löytää hakkuualueilta. Bild av stenmurkla Kuva: Stefan Holm korvasieni (laji)

Pientä sadetta ja sitten taas päivänpaistetta – korvasieniä kannattaa lähteä etsimään heti kevään taittuessa kesäksi. Tippaleipää tai aivoja muistuttava kyhmyräinen korvasieni “Gyromitra esculenta” on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen, mutta oikein esikäsiteltynä erittäin maukas ruokasieni.

Korvasieni on helppo tuntea, kun keväällä ei juuri muita sieniä kasva. Se viihtyy parhaiten hiekkamaalla, vanhoilla hakkuualueilla. Ruskea muhkura voi olla ensin vaikea havaita, mutta kun silmä tottuu, niin kas – niitähän onkin joka paikassa.

Suuret korvasienet vastaavat kooltaan lapsen aivoja, ja useamman sienen rypäs voi ylittää aikuisen ihmisen aivojen koon.

Kerää korvasieniä, kun koivut vihertävät

Närbild på björkgren i blomning.
Koivun hiirenkorvat kertovat, että on korvasieniaika. Närbild på björkgren i blomning. Kuva: EINAR ANDRAE koivu,siitepöly,allergiat

Korvasieni on alkukesän aarre. Sen satokausi kestää vain muutaman viikon, joten herkku on poimittava oikeaan aikaan. Satokausi riippuu kevään lämpötilasta, pohjoisessa korvasieniä saatetaan kerätä vielä heinäkuussakin.

Nyrkkisääntönä on, että korvasieniä kannattaa lähteä etsimään, kun hiirenkorvat ilmestyvät koivuihin.

Sienet ovat terveellistä ravintoa, ja samalla tulee ulkoiltua ja liikuttua luonnossa!

Hakkuualueet ovat korvasienestäjän mansikkapaikkoja

Hakattu metsä.
Korvasieni viihtyy, kun kivetkin on käännetty. Hakattu metsä. Kuva: Kukka Ström / Yle Metsänhakkuu,metsä,luonto

Kuivahtanut hiekkamaa, ja pari vuotta sitten myllätty hakkuualue, mieluiten lähes sileäksi hakattu havu- tai mäntymetsä, ovat korvasienen kasvupaikkoja.

Paikan yleisväri on harmaanruskea; ei vihreitä oksia eikä neulasia, ei mutaa, eikä tuoretta multaa. Korvasieni viihtyy myös ajourilla, ja hirvieläinten jäljissä sekä lämpimillä etelärinteillä.

Hyväkin korvasienipaikka antaa satoa vain muutaman kerran, mutta korvasieniä voi yrittää kasvattaa vaikka omassa pihassa.

Korvasieni on nimittäin lahottajasieni, eikä esimerkiksi puun seuralainen, kuten tatit tai kantarellit. Niinpä sen voi saada pihapiirin kasvamaan hautaamalla sanomalehteä maahan; sieni käyttää paperin ravintonaan!

Käsittelemätön korvasieni on myrkyllinen

Korvasienen myrkky on gyromitriiniä, vesiliukoista solumyrkkyä. Käsittelemättömien tai huonosti esivalmisteltujen sienien syömisen lisäksi vaarallista on korvasienestä lähtevien myrkkyhöyryjen hengittäminen.

Myrkytysoireet alkavat vuorokauden sisällä syömisestä, myrkkyhöyryjen hengityksestä jo nopeammin. Myrkytyksen vakavuus ja hoidontarve riippuvat siitä, millaisia määriä korvasieni on syöty.

Lievä myrkytys kestää korkeintaan viikon, jonka jälkeen potilas toipuu, mutta vaikea myrkytys vaatii sairaalahoitoa. Korvasienet voi poimia paljain käsin. Korvasienen myrkky on vesiliukoinen, joten huolellinen käsien pesu sieniretken jälkeen riittää.

Käsittele korvasienet näin

Korvasieni kädessä.
Esikäsittely poistaa myrkkyjä tehokkaasti. Korvasieni kädessä. Kuva: Travis korvasienet (suku)

Korvasieni on käsiteltävä huolella ennen ruuaksi valmistamista, sillä oikea käsittely poistaa myrkyllisiä yhdisteitä. Kymmenen minuutin (2x5 min) keittäminen poistaa myrkyt lähes täysin, pienempi keittoaika voi johtaa lieviin myrkytysoireisiin.

  • Keitä sienet kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia per kerta. Vaihda välillä vesi ja heitä vanha keitinvesi pois!
  • Huuhtele sienet hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.
  • Kuivattuja korvasieniä liotetaan vähintään 2 tuntia (100 g sieniä ja 2 l vettä) ja keitetään sen jälkeen kuten tuoreet.
  • Keitettäessä tai kuivattaessa on huolehdittava hyvästä tuuletuksesta; korvasieniä ei saa kuivattaa asuinhuoneistossa.

Korvasieniä ei ole tarkoitus uittaa kuumassa vedessä, vaan keittää kunnolla viisi minuuttia. Keittämisen aikana syntyy myrkkyhöyryjä, joten ikkunat auki ja läpiveto.

Korvasieni on poikkeuksellinen elintarvike, jonka myynti sallitaan, vaikka käsittelemätön sieni sisältää myrkkyä. Ruokavirastosta täsmennetään kuitenkin, että korvasientä saa myydä vain, kun myyntipaikalla on selkeästi näkyvillä varoitusmerkintä sienten myrkyllisyydestä sekä korvasienten oikeat käsittelyohjeet. Jos saalista siis riittää myyntiin asti, niin varmista, että ostaja ymmärtää sienten käsittelyohjeet.

LÄHTEET:
Ruokaviraston korvasienten käsittelyohjeet
Yleistä sienten käsittelystä
HUS: Sienimyrkytykset ja niiden hoito

LISÄÄ AIHEESTA:
Aloittelijan opas sienten maailmaan

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

  • Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

    Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.

    Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.