Tiia Nurmilaakso
Yle
Pohjanmaalla Soinin kunnassa keksittiin viime syksynä mahtava ajatus: mitä jos laajennetaan suomalainen pullopanttijärjestelmä koskemaan kaikkea kotitalouksien muovijätettä! Sen jälkeen pikkupaikkakunnan ihmiset ovat laittaneet hösseliksi paremman maailman toivossa.
– Me haluttiin tehdä jotain kaikelle sille muoville, joka päätyy sekajätteen mukana jätteenpolttolaitokselle, kertoo Kari Laasasenaho.
– Me halutaan herätellä ihmisiä siihen, että kaikki jäte on materiaalia ja raaka-ainetta, jota voi vielä hyödyntää, sanoo toinen idean alullepanijoista, Soinin 4H-kerhon toiminnanjohtaja Saija Källi.
– Tiedetään, että yli 90 prosenttia panttipulloista kiertää uusiokäyttöön. Miksei se sama voisi toimia myös muissa muovipakkauksissa?
10 sentin pantti jauhelihapakkauksesta, 5 senttiä jogurttipurkista
Viime lokakuusta lähtien 2100 asukkaan Soinissa on voinut ostaa pantillisia jauhelihapaketteja, jogurttipurkkeja ja pastapusseja. Pienin pakkauksista maksettava pantti on 2 senttiä, suurin 10 senttiä.
Kylänraitin varrelle rakennettiin MuoviSampo-niminen keräyspiste, jossa muoviroska muuttuu rahaksi erillisinä keräyspäivinä.
– Näin pienellä paikkakunnalla pystytään hyvin testaamaan tätä ideaa käytännössä ja nähdään, kuinka iso osa pantillisista muovipakkauksista palautuu keräyspisteelle. Sitä kautta me pystytään mittaamaan kierrätystehoa ja vertaamaan sitä panttipullojärjestelmään, selittää Kari Laasasenaho, joka on seurannut soinilaisten hanketta myös työmielessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun bio-ja kiertotalouden projektipäällikkönä.
– Meitä kiinnostaa, onko tällainen panttijärjestelmä riittävä motivoimaan kuluttajia kierrättämään muovipakkauksia. Toisaalta me samalla myös haarukoidaan sitä, minkä suuruinen panttimaksu riittää siihen, että muovipakkaus palautetaan keräyspisteelle eikä sitä heitetä sekajätteeseen.
Pantillisten pakkausten lisäksi soinilaisia houkutellaan kierrättämään muutakin muovia. Siitä maksetaan MuoviSammolla euron kilo.
Mutta saadaanko ihmiset liikkeelle vain muutamalla sentillä?
Soinissa oli jo ennen MuoviSampo-kokeilua Rinki-ekopiste, mutta silti suurin osa ihmisistä on heittänyt muovin sekajätteeseen. Syrjemmällä asuvat taas usein hävittävät muovijätteensä usein polttamalla omalla pihallaan. Mutta auttaako muutaman sentin pantti muuttamaan rutiineja?
12 kilometrin päästä Kukonkylältä muoveja palauttamaan lähtenyt Tauno Alkula myöntää, että pantti motivoi lähtemään liikkeelle - vaikka pieni onkin.
– Ei näistä kevyistä muoveista niin paljon kerry, mutta on se pantti siinä kannustimena kans.
Seitsenlapsisen perheen äiti Niina Osala on samaa mieltä:
– On se ihan kiva, että saa pienen vaivan palkan.
– Kun laittaa ruokaa koko perheelle, niin saattaa tulla koko muovipussillinen muoviroskaa. Kaikki on pakattu muoviin: jauhelihat, vihannekset, kaikki. Nyt kun meillä alettiin kerätä muovi erikseen, tavallisen roskasäiliön tyhjennystä on saanut vähentää puoleen.
– Voi olla, että pienikin pantti voi tehdä sen, että tuntuu, että heittää rahaa roskiin, jos heittää muovia sekaroskikseen, Kari Laasasenaho summaa.
– Me ihmisethän ollaan aika itsekkäitä eläimiä. Kun keräysmuovista saa pantin, niin voi ajatella, että tästä on minulle itsellenikin jotain hyötyä ja se voi olla se ratkaiseva asia, joka motivoi lajittelemaan ja kierrättämään muovia, summaa projektipäällikkö Johannes Aalto Soinin kunnasta.
Kauppoihin palautusautomaatti jogurttipurkeille?
11 ensimmäisen keräyspäivän aikana MuoviSammolla kerättiin 848 kiloa muovia. Mutta kuinka iso osa muovista päätyi keräysastiaan nimenomaan panttimaksun ansiosta? Osa siitähän olisi saattanut päätyä siihen muovinkeräyspisteeseen tien toisella puolella.
– Haastattelimme 105 muovinpalauttajaa. Heistä 43 kertoi, että on aiemmin hävittänyt muovipakkaukset polttamalla tai laittanut ne sekajätteeseen. Jos palautettu muovimäärä jakautuisi tasaisesti kierrättäjien kesken, voisi karkeasti sanoa, että tuosta kaikesta palautetusta muovimäärästä olisi joutunut sekajätteeseen tai suoraan polttoon lähes puolet, Laasasenaho summaa.
Katso, miten panttijärjestelmä Soinissa toimii: (Artikkeli jatkuu videon alla)
Tullaanko tulevaisuudessa näkemään pullonpalautusautomaatin vieressä palautusautomaatti jogurttipurkeille ja jauhelihapakkauksille?
– Mehän nähdään asia sillä lailla, että se palautusjärjestelmä ei tulevaisuudessa välttämättä enää ole kaupoissa, vaan älyroskis ja älypuhelin kommunikoi keskenään: roskis hoksaa, mitä sinne palautetaan, piipauttaa sen pantin summan puhelimeen ja sä saat sillä puhelimella käyttää sen. Näin muovia voisi palauttaa vaikka keskellä yötä täällä pienemmässäkin kunnassa. eikä se olisi sidottu siihen, että kauppa on auki, Saija Källi visioi.
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kehitellään jo MuoviSampo-mobiilisovellusta, jonka ideana on digitalisoida panttimaksut ja hyödyntää sitä osana kauppojen bonusjärjestelmiä.
MuoviSampo hanke palkittiin Sitran Maapalloliigan finaalissa parhaana kokeiluna. Soinissa haaveillaan, että Soinin mallia voitaisiin monistaa muille paikkakunnille Suomessa ja viedä myös maailmalle suomalaisena Green technology -innovaationa.
Mitä mieltä sinä olet? Motivoisiko panttimaksu sinua kierrättämään muovia? Osallistu keskusteluun kommenttikentässä.
Juttu on julkaistu alunperin I love muovi -kampanjan yhteydessä keväällä 2019.
