Hyppää pääsisältöön

Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

Outi Nyytäjä istuu keinutuolissa.
Outi Nyytäjä jätti vahvan kädenjäljen niin dramaturgina, kirjailijana kuin ohjaajana. Outi Nyytäjä istuu keinutuolissa. Outi Nyytäjä

Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto kattaa 1960-luvun lopusta alkaen sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Nyytäjän radiodraamoja on nyt Areenassa.

Outi Nyytäjän merkitys sekä kirjoittajana, ohjaajana, dramaturgina sekä opettajana on ollut valtaisa, Radioteatterin pitkäaikainen päälikkö Pekka Kyrö totesi muistokirjoituksessaan 2017.

Nyytäjässä oli Kyrön mukaan monta eri tekijäpersoonaa. Kirjoittajana hän halusi, että kirjoitetaan siitä, mitä tässä hetkessä tapahtuu. Nyytäjä oli myös paradoksien henkilö, jolla ilo oli opetuksen perusvälineitä, ja hänen tunneillaan oli aina hauskaa.

– Hän puhui samassa lauseessa maa-artisokasta ja dekonstruktiosta ja saattoi analysoida jonkun elokuvan saman tien, kun puhui omasta perunamaasta.

"Pitää olla ilo ja sytyttää innostus sekä luottamus kirjoittajaan ja tekijään", Nyytäjä itse on luonnehtinut tapaansa opettaa.

Naisia, aikalaisia

Outi Nyytäjän käsikirjoittama ja ohjaama Naisia aikalaisia tarjoaa herkullisen tiiviistä ja tarkkaa kuvausta ihmisten välisistä valtasuhteista äärimmillään. Naistenvälisissä kohtauksissa kuultaa hämmennys, ja niitä maustaa myös mustanpuhuva huumori.

Kuulomuisti ja kielentaju

Radioteatterissa työskenteleminen oli myös Outi Nyytäjän oma koulu dramaturgiksi ja käsikirjoittaja-ohjaajaksi. Ja Nyytäjän erityinen intohimo oli Kyrön mukaan juuri radio.

– Outilla oli vahva kirjallinen tausta, ja hän korosti sitä, että pitää tuntea kirjallisuutta ja kulttuuria, jotta pystyy menemään ja tekemään esityksiä. Hän oli hyvin tarkka kuunnelmien tekijänä, ja hänellä oli äärettömän hyvä kuulomuisti. Nyytäjä opetti dramaturgiaa eri puolilla Suomea sekä myös Ruotsissa, jossa oli erityisen suosittu.

Olennaista oli, että mennään rohkeasti ja suoraan asioihin, kiinnostuksen pitää säilyä kuuljalla tai yleisössä.

Muiden avujensa lisäksi Nyytäjä oli myös yhteiskuntakriitikko ja esseisti.

– Pienten lyhyiden juttujen kirjoittaminenkin vaatii laajaa tietämystä sekä täsmällistä tiivistämistä. Lyhyiden juttujen kirjottamisessa on keksittävä ensin otsikko, jossa on kärki. Tämän jälkeen on kirjoitettava juttu, jossa kärki tulee esiin, eikä mitään turhaa, Kyrö avasi Nyytäjän tapaa rakentaa tekstejä.

Sulevi Peltola parturin käsittelyssä Outi Nyytäjän Miesmalleja-sarjassa.
Miesmalleja-sarjassa tavataan myös Sulevi Peltolan esittämä Miestenmies, toisen polven pornokauppias ja nykyinen bussikuski. Parturi kuuntelee, mitä sanottavana on. Sulevi Peltola parturin käsittelyssä Outi Nyytäjän Miesmalleja-sarjassa. Kuva: Jorma Hellström Radioteatteri,kuunnelmat,Sulevi Peltola

Kolera on raju bändi - ja raju on kuunnelmakin

Outi Nyytäjä dramatisoi ja ohjasi Radioteatterille Hannu Salaman Finlandia-sarjan teosten pohjalta teoksen Kolera on raju bändi vuonna 1983.


– Outi oli harvoja, jotka ymmärsivät kirjan ja olen Nyytäjälle paljosta kiitollinen kirjan suhteen, Salama muisteli Nyytäjän työpanosta teosten kimpussa kuunnelman edellisen uusinnan yhteydessä vuonna 2016.

– Eihän se ole joka ihmisen luettavaa, monestakaan syystä, ja on melko monimutkainen kokonaisuus. Se on kuin tuliterä veturi parin vaunun kanssa joka on pantu vanhoille kaivoskiskoille. Yrittää siinä pinnistellä, horjuu ja huojuu, ajaa välillä yhtä kiskoa pitkin, mutta pääsee määräasemalle saakka. Kolerassa näkyy se, että kertojalla omat asiat on oikeastaan sekaisin, mutta teoksessa hän hakee isoa kuvaa. Ja sitä isoa kuvaa ihmiset hakevat tänäkin päivänä.

Nyytäjän ohjaamaa ja dramatisoimaa kuunnelmaa on luonnehdittu epätavalliseksi dekkariksi. Teos vaatii Pekka Kyrön mukaan lukijalta aika paljon, ja etenkin heittäytymistä ja täydellistä hienohelmaisuuden häivyttämistä.
Koko Finlandia-sarja sekä Kolera on raju bändi ovatkin monen tulkitsijan mukaan myös teos kirjoitetusta kielestä:

– Outi Nyytäjä puhui aina, että kirjailijalla pitää olla lause. Ja Hannu Salamalla on lause, Kyrö tiivistää.

Kolera on raju bändi kuunnelmaa tehtiin Radioteatterissa 1983.
Kolera on raju bändi syntyi vuonna 1983. Tekijäkaartissa mm. Eeva Litmanen, Kauko Laurikainen, Kalevi Kahra ja Tarleena Sammalkorpi. Takana Juha Siltanen ja Ossi Ahlapuro. Taustalla Turo Pajala, Ritva Koskensuu ja Lasse Lehtonen. Kolera on raju bändi kuunnelmaa tehtiin Radioteatterissa 1983. Kuva: Kalevi Rytkölä Radioteatteri,Outi Nyytäjä,Hannu Salama

Hurjia naisia, jumissa olevia miehiä ja hämmentyneitä mieliä

1990-luvulla Radioteatterissa ensiesitetyt Naisia, aikalaisia sekä Miesmalleja -tarjosivat kuuntelijalle dialogeja ja monologeja, jotka eivät jätä kylmäksi.

Jukka Kajava kirjoitti vuonna 1992 Naisia, aikalaisia -sarjasta ja pohti kritiikissään Nyytäjän tekstejä näin: "Hän kirjoittaa oikeasta asiasta ja ihmisestä enemmän kuin nimenomaan naisesta".

Näyttelijä Tuula Nyman on teatterinjohtaja pienoiskuunnelmassa Istuva nainen sarjassa Naisia, aikalaisia
Kaikentietävällä teatterinjohtajalla on valta hallussaan ja kyky huitoa kaikki murskaksi. Jukka Kajava kirjoitti, että "tarinan asia on se, miten valta vaikuttaa ihmiseen, naiseen siinä kuin mieheenkin. Tuula Nyman on uhkea ja voimallinen teatterijohtaja, joka on hirveä nuorelle naiselle, näytelmäkirjailijalle". HS 17.10.1992 Näyttelijä Tuula Nyman on teatterinjohtaja pienoiskuunnelmassa Istuva nainen sarjassa Naisia, aikalaisia Kuva: Kalevi Rytkölä Radioteatteri,kuunnelmat,Tuula Nyman,Outi Nyytäjä
Aino Kivimäki Outi nyytäjän pienoiskuunnelmassa Vanha
"Aino Lehtimäki näyttelee dementoitunutta naista lumoavan kevyesti." HS 1.11.1992. Aino Kivimäki Outi nyytäjän pienoiskuunnelmassa Vanha Kuva: Kalevi Rytkölä Radioteatteri,kuunnelmat,Outi Nyytäjä,Aino Lehtimäki

Nyytäjän käsikirjoittama ja ohjaama Naisia, aikalaisia hykerryttää hurjuudellaan ja mustalla huumorillaan. Sarjassa päällepäsmärin rooleja tekevät Tuula Nyman, Eeva Litmanen, Aino Lehtimäki, Erja Manto ja Ulla-Maija Siikavire. Miljööt vievät kuulijaa niin teatteriin, cocktail-kutsuille kuin kesäkodin hiljaisuuteen. Teksteissä perataan oletuksia niin sanotusta hyvästä käytöksestä ja kiltteydestä. Hämmentyneenä, herkkänä ja turhautuneenakin kuuntelijana on näyttelijä Sari Havas.
Nyytäjän ääni yhteiskuntakriitikkona pääsee esiin etenkin sarjan jaksossa Vanha, joka kuvaa hoitokodista karkailevan vanhan naisen värikästä ja hyvinkin voimallista mielikuvitusta.

Voitto Nurmi Outi Nyytäjän kuunnelmassa Äidinpoika
Voitto Nurmi kipuilee Äidinpoikana."Mies on valokeilassa vikoineen ja ansioineenkin. Miesmalleja käsittelee mieskimaran joitain perustyyppejä, varsinkin marginaalissa eläjiä." Helsingin Sanomat 19.2.1995. Voitto Nurmi Outi Nyytäjän kuunnelmassa Äidinpoika Kuva: Jorma Hellström Radioteatteri,kuunnelmat,Voitto Nurmi,Outi Nyytäjä

Outi Nyytäjän kuusiosainen Miesmalleja-sarja taas tutkii ihmistä miestyyppien kautta ja luo jännitteisiä sekä synkkiä mutta myös hilpeitä tilanteita kuudesta eri kulmasta. Äänimaisemat vaihtuvat kennelin räksytyksestä, televisiostudion sähköiseen ilmapiiriin sekä parturinpenkkiin. Päärooleissa ovat Ossi Ahlapuro, Heikki Määttänen, Voitto Nurmi, Sulevi Peltola, Oiva Lohtander ja Auvo Vihro. Monologeista ja dialogeista ei puutu arjen kauhua saati vinoa huumoria. Nyytäjä tarkastelee mieshahmojen kautta niin turhamaisuutta kuin epävarmuuksia. Hulvattomuus puolestaan kukkii jaksossa Hyväniminen, jossa Oiva Lohtanderin näyttelemä paikallisopas hukuttaa satunnaisen kulttuurimatkailijan nippelitietoon paikkakunnan tärkeistä suvuista.

Miesmalleja

Äiti vai poika - kumpi määrää tahdin?

Radioteatterin kuunnelmassa Pahan siemen vuodelta 1981 mennään puolestaan Meksikoon. Nyytäjä käsikirjoitti radiodraaman yhdessä Jukka Vienon kanssa. Tunnelma on absurdi:
Trotski itse, hänen murhaajansa Jacson ja tyttärensä Zinalda viettävät helteisiä päiviä Meksikon auringon alla. Vallankumous on rappiolla, tulevaisuus on piiminyt. "Ja mitä minä teen? Hion siinä valossa muutamaa riviä. Muistelen, tihuttiko Pariisissa kesällä 1916 vai tuliko peräti rakeita."

Outi Nyytäjä dramatisoi Hannu Salaman teosten pohjalta Finlandia-näytelmän Ryhmäteatterille 1986. Miten esitys syntyy?

Etsimässä - merkintöjä työpäiväkirjasta

Muoto, esitys, teatteri, joka antaa yleisön rauhassa lukea itseään puristamatta ja painostamatta ilmatilaa, hengitystilaa, katsomiselle ja kuulemiselle. Siinä lähtökohdat. Se merkitsee perinteisesti haviteltujen dramaattisten painopisteiden ja tehojen välttämistä. Ei "tehokkaita" kohtauksia, ei tahallisia yhteentörmäyksiä, latauksia, purkauksia, ei mitään nyt jo tietokoneille syötetystä tehodramaturgiasta, joka purisi oman häntänsä poikki. Joku kuoli, teki itsemurhan, tapettiin. Tällaiseen ei saa pysähtyä. Se vain tapahtui, meni ohi, painopiste on aina jossakin muussa. Sillä lailla asiat suurenevat.

Outi Nyytäjä, Ryhmäteatterin käsiohjelma 1986.

Lisää ohjelmasta

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.