Emilia Cronvall
Yle
Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto kattaa 1960-luvun lopusta alkaen sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Nyytäjän radiodraamoja on nyt Areenassa. Nyytäjä ohjasi myös Maria Jotunin novelleista pienoiskuunnelmia.
– Outi Nyytäjän merkitys sekä kirjoittajana, ohjaajana, dramaturgina sekä opettajana on ollut valtaisa, Radioteatterin pitkäaikainen päälikkö Pekka Kyrö totesi muistokirjoituksessaan 2017.
Nyytäjässä oli Kyrön mukaan monta eri tekijäpersoonaa. Kirjoittajana hän halusi, että kirjoitetaan siitä, mitä tässä hetkessä tapahtuu. Nyytäjä oli myös paradoksien henkilö, jolla ilo oli opetuksen perusvälineitä, ja hänen tunneillaan oli aina hauskaa.
– Hän puhui samassa lauseessa maa-artisokasta ja dekonstruktiosta ja saattoi analysoida jonkun elokuvan saman tien, kun puhui omasta perunamaasta.
"Pitää olla ilo ja sytyttää innostus sekä luottamus kirjoittajaan ja tekijään", Nyytäjä itse on luonnehtinut tapaansa opettaa.
Naisia, aikalaisia
Outi Nyytäjän käsikirjoittama ja ohjaama Naisia aikalaisia tarjoaa herkullisen tiiviistä ja tarkkaa kuvausta ihmisten välisistä valtasuhteista äärimmillään. Naistenvälisissä kohtauksissa kuultaa hämmennys, ja niitä maustaa myös mustanpuhuva huumori.
Kuulomuisti ja kielentaju
Radioteatterissa työskenteleminen oli myös Outi Nyytäjän oma koulu dramaturgiksi ja käsikirjoittaja-ohjaajaksi. Ja Nyytäjän erityinen intohimo oli Kyrön mukaan juuri radio.
– Outilla oli vahva kirjallinen tausta, ja hän korosti sitä, että pitää tuntea kirjallisuutta ja kulttuuria, jotta pystyy menemään ja tekemään esityksiä. Hän oli hyvin tarkka kuunnelmien tekijänä, ja hänellä oli äärettömän hyvä kuulomuisti. Nyytäjä opetti dramaturgiaa eri puolilla Suomea sekä myös Ruotsissa, jossa oli erityisen suosittu.
Olennaista oli, että mennään rohkeasti ja suoraan asioihin, kiinnostuksen pitää säilyä kuuljalla tai yleisössä.
Muiden avujensa lisäksi Nyytäjä oli myös yhteiskuntakriitikko ja esseisti.
– Pienten lyhyiden juttujen kirjoittaminenkin vaatii laajaa tietämystä sekä täsmällistä tiivistämistä. Lyhyiden juttujen kirjottamisessa on keksittävä ensin otsikko, jossa on kärki. Tämän jälkeen on kirjoitettava juttu, jossa kärki tulee esiin, eikä mitään turhaa, Kyrö avasi Nyytäjän tapaa rakentaa tekstejä.
1980-luvulla Nyytäjä teki muun muassa Maria Jotunin novelleista pienoiskuunnelmia. Jotunin teksteissä tutkitaan usein rivien välejä.
Kolera on raju bändi - ja raju on kuunnelmakin
Outi Nyytäjä dramatisoi ja ohjasi Radioteatterille Hannu Salaman Finlandia-sarjan teosten pohjalta teoksen Kolera on raju bändi vuonna 1983.
– Outi oli harvoja, jotka ymmärsivät kirjan ja olen Nyytäjälle paljosta kiitollinen kirjan suhteen, Salama muisteli Nyytäjän työpanosta teosten kimpussa kuunnelman edellisen uusinnan yhteydessä vuonna 2016.
– Eihän se ole joka ihmisen luettavaa, monestakaan syystä, ja on melko monimutkainen kokonaisuus. Se on kuin tuliterä veturi parin vaunun kanssa joka on pantu vanhoille kaivoskiskoille. Yrittää siinä pinnistellä, horjuu ja huojuu, ajaa välillä yhtä kiskoa pitkin, mutta pääsee määräasemalle saakka. Kolerassa näkyy se, että kertojalla omat asiat on oikeastaan sekaisin, mutta teoksessa hän hakee isoa kuvaa. Ja sitä isoa kuvaa ihmiset hakevat tänäkin päivänä.
Nyytäjän ohjaamaa ja dramatisoimaa kuunnelmaa on luonnehdittu epätavalliseksi dekkariksi. Teos vaatii Pekka Kyrön mukaan lukijalta aika paljon, ja etenkin heittäytymistä ja täydellistä hienohelmaisuuden häivyttämistä.
Koko Finlandia-sarja sekä Kolera on raju bändi ovatkin monen tulkitsijan mukaan myös teos kirjoitetusta kielestä:
– Outi Nyytäjä puhui aina, että kirjailijalla pitää olla lause. Ja Hannu Salamalla on lause, Kyrö tiivistää.
Hurjia naisia, jumissa olevia miehiä ja hämmentyneitä mieliä
1990-luvulla Radioteatterissa ensiesitetyt Naisia, aikalaisia sekä Miesmalleja -tarjosivat kuuntelijalle dialogeja ja monologeja, jotka eivät jätä kylmäksi.
Jukka Kajava kirjoitti vuonna 1992 Naisia, aikalaisia -sarjasta ja pohti kritiikissään Nyytäjän tekstejä näin: "Hän kirjoittaa oikeasta asiasta ja ihmisestä enemmän kuin nimenomaan naisesta".
Nyytäjän käsikirjoittama ja ohjaama Naisia, aikalaisia hykerryttää hurjuudellaan ja mustalla huumorillaan. Sarjassa päällepäsmärin rooleja tekevät Tuula Nyman, Eeva Litmanen, Aino Lehtimäki, Erja Manto ja Ulla-Maija Siikavire. Miljööt vievät kuulijaa niin teatteriin, cocktail-kutsuille kuin kesäkodin hiljaisuuteen. Teksteissä perataan oletuksia niin sanotusta hyvästä käytöksestä ja kiltteydestä. Hämmentyneenä, herkkänä ja turhautuneenakin kuuntelijana on näyttelijä Sari Havas.
Nyytäjän ääni yhteiskuntakriitikkona pääsee esiin etenkin sarjan jaksossa Vanha, joka kuvaa hoitokodista karkailevan vanhan naisen värikästä ja hyvinkin voimallista mielikuvitusta.
Outi Nyytäjän kuusiosainen Miesmalleja-sarja taas tutkii ihmistä miestyyppien kautta ja luo jännitteisiä sekä synkkiä mutta myös hilpeitä tilanteita kuudesta eri kulmasta. Äänimaisemat vaihtuvat kennelin räksytyksestä, televisiostudion sähköiseen ilmapiiriin sekä parturinpenkkiin. Päärooleissa ovat Ossi Ahlapuro, Heikki Määttänen, Voitto Nurmi, Sulevi Peltola, Oiva Lohtander ja Auvo Vihro. Monologeista ja dialogeista ei puutu arjen kauhua saati vinoa huumoria. Nyytäjä tarkastelee mieshahmojen kautta niin turhamaisuutta kuin epävarmuuksia. Hulvattomuus puolestaan kukkii jaksossa Hyväniminen, jossa Oiva Lohtanderin näyttelemä paikallisopas hukuttaa satunnaisen kulttuurimatkailijan nippelitietoon paikkakunnan tärkeistä suvuista.
Miesmalleja
Äiti vai poika - kumpi määrää tahdin?
Radioteatterin kuunnelmassa Pahan siemen vuodelta 1981 mennään puolestaan Meksikoon. Nyytäjä käsikirjoitti radiodraaman yhdessä Jukka Vienon kanssa. Tunnelma on absurdi:
Trotski itse, hänen murhaajansa Jacson ja tyttärensä Zinalda viettävät helteisiä päiviä Meksikon auringon alla. Vallankumous on rappiolla, tulevaisuus on piiminyt. "Ja mitä minä teen? Hion siinä valossa muutamaa riviä. Muistelen, tihuttiko Pariisissa kesällä 1916 vai tuliko peräti rakeita."
Outi Nyytäjä dramatisoi Hannu Salaman teosten pohjalta Finlandia-näytelmän Ryhmäteatterille 1986. Miten esitys syntyy?
Etsimässä - merkintöjä työpäiväkirjasta
Muoto, esitys, teatteri, joka antaa yleisön rauhassa lukea itseään puristamatta ja painostamatta ilmatilaa, hengitystilaa, katsomiselle ja kuulemiselle. Siinä lähtökohdat. Se merkitsee perinteisesti haviteltujen dramaattisten painopisteiden ja tehojen välttämistä. Ei "tehokkaita" kohtauksia, ei tahallisia yhteentörmäyksiä, latauksia, purkauksia, ei mitään nyt jo tietokoneille syötetystä tehodramaturgiasta, joka purisi oman häntänsä poikki. Joku kuoli, teki itsemurhan, tapettiin. Tällaiseen ei saa pysähtyä. Se vain tapahtui, meni ohi, painopiste on aina jossakin muussa. Sillä lailla asiat suurenevat.
Outi Nyytäjä, Ryhmäteatterin käsiohjelma 1986.
