Hyppää pääsisältöön

Pikavippibisneksen pimeämpi puoli: käsikirjoitus

Suomalaiset ottavat vuosittain sadoilla miljoonilla pikavippejä. Pikavippibisneksen voittoja käärii kirjava joukko liikemiehiä.

Oleg Boiko: “what is financial punk?” It’s a man who reject all the traditions.”

Thor Björgólfsson: “There are always opportunities when you look hard enough.

Korkeakorkoisten vippien takaa paljastuu veroparatiiseja, luksuselämää sekä ylivelkaantuneiden kovia kohtaloita.

Eija Kuusla: Joo me tape siis joka ikinen niin sanottu palkkapäivä me tape me tapeltiin todella ja tapellaan nyt toisinaan tietysti vieläkin koska se on ruvetaan laskemaan niin ku vittu oikeesti jo senttejä.

Lähdimme jäljittämään pikavippimiljoonia.

MOT: PIKAVIPPIBISNEKSEN PIMEÄMPI PUOLI

Tässä talossa Tallinnan satamassa sijaitsee Aasan pääkonttori. Aasa on yksi Suomen suurimmista pikavippiyhtiöistä.

MOT: Aasa Global is in this building?

Respa: Yes. Six.

MOT: Sixth floor? Thank you.

MOT on pyytänyt kolmen viikon ajan turhaan haastattelua pikavippiyhtiön omistajilta ja johtajilta. Siksi olemme koputtelemassa ovia. Yritämme tavoittaa Aasan toimitusjohtajaa Kimmo Rytköstä tai yhtiön suomalaista osakasta Jukka Svenskiä.

MOT: Hello. Is your CEO Kimmo Rytkönen or Jukka Svensk available?

AASAN TYÖNTEKIJÄ: Kimmo is not here, Jukka is definately not here.

MOT: I’ve send like dozens of emails and try to contact them with cell phone but I haven’t got any answer so far.

AASAN TYÖNTEKIJÄ: Right. Kimmo is not in Estonia and Jukka isn’t in Estonia either.

Suomi on pikavippimaa. Maassamme toimii yli 50 pikavippiyhtiötä. Ne ovat myöntäneet sadoille tuhansille suomalaisille kalliita lainoja. Mutta mistä rahat ovat peräisin? Ja ketkä käärivät bisneksen voitot?

Tässä ohjelmassa keskitytään kahteen suureen pikavippiyhtiöön – Aasaan ja Vivukseen. Näiden yhtiöiden taustoihin liittyy hämäryyksiä ja paljon avoimia kysymyksiä. Siksi olemme Tallinnassa Aasan pääkonttorissa.

Reissu ei tuota tulosta. Aasan työntekijä ei suostu lopulta kertomaan edes nimeään.

MOT: Can I ask you, who are you? Whom I’m speaking with?

NAINEN: I’ll speak with Kimmo first…

MOT: So you don’t want to say what’s your name?

NAINEN: No.

MOT: Ok, Bye bye.

Lontoon Mayfairissa rahan voi aistia joka askeleella. Aivan Mayfairin ytimessä kuuluisan Hyde Parkin vierestä johdetaan Islannin rikkaimman miehen Thor Björgólfssonin sijoitusimperiumia.

Sigrún Davíðsdóttir: ”This is very fancy area, this is a sort of heart of private investment, private equity land in London. Which is why you see all these investors running around here and you can recognize them because they are not wearing suits, they are wearing open shirts. That’s the uniform of private investors. They don’t need to wear suits like bankers. They are rich enough to wear whatever they want.”

Björgólfsson on yksi pikavippiyhtiö Aasan omistajista. Björgólfsson ja hänen liikemiesisänsä ovat erittäin tunnettuja ja jopa vihattuja Islannissa.

Sigrún Davíðsdóttir: Let´s say they are not warmly loved anymore. --- Their reputation in Iceland is gone. And they are not terribly loved.

Maineen menetykselle on hyviä syitä. Islantilaistoimittaja Sigrún Davíðsdóttir tuntee ne erityisen hyvin. 2000-luvun alussa finanssiviikingit valloittivat maailmaa sijoituksillaan.

TV-UUTISET 2008: ”Suomi pysyttelee islantilaisen sijoittajien mielenkiinnon kohteena. Islantilaiset omistavat muun muassa runsaan viidesosan Finnairista ja kymmenesosan Elisasta.

TOIMITTAJA: Are there still interesting companies to invest in Finland?

Thor Björgólfsson: We believe so. There are always opportunities when you look hard enough. So where are spending more time to look other things in Finland.”

Islantilaiset rynnivät myös Euroopan pankkimarkkinoille. Björgólfsson ja hänen isänsä olivat suuromistajia islantilaisessa Landsbankissa. Rynnistys loppui vuonna 2008 finanssikriisiin ja Islannin talouden romahtamiseen. Alkoi jälkipyykin pesu ja tutkimukset, jotka paljastivat epäilyttäviä piirteitä finanssiviikinkien toiminnasta.

Sigrún Davíðsdóttir: “Landsbanki, as the other two major Icelandic banks, where operating the same way: they were offering huge loans to their own shareholders. So, after the collapse of the banks we learn that the largest shareholders in all the bank´s, were also the largest borrowers.

Omasta pankista lainojen nosto ei ole ainoa väite Björgólfssonin kyseenalaisista toimista. Entisten yhtiökumppaneiden mukaan Björgólfsson ja hänen isänsä käytännössä varastivat tiensä rikkauksiin. Kaksikko on kiistänyt tämän jyrkästi.

Sigrún Davíðsdóttir: In the 1990s the father was asked to set up a soft drink bottling plant in St. Petersburg. ---- The story that father and son tell is they bought the bottling plant. The story that the original investor tell is that they used some shenanigans to claim that they are actually the owners.

Islantilaiskaksikko myi pietarilaispanimonansa myöhemmin suurella voitolla. Suomalaisten perustaman pikavippiyhtiö Aasan omistajaksi islantilainen tuli vuonna 2016. Islantilaisten rahojen avulla pikavippiyhtiö alkoi kasvaa Suomessa ja Puolassa. Puolet pikavippiyhtiöstä on kuitenkin edelleen yhtiön alkuperäisten perustajien, johtajien tai heidän lähipiirinsä hallussa. Esimerkiksi Aasan toimitusjohtaja Kimmo Rytkönen omistaa yhtiöstä yli kymmenen prosenttia. Sekä tietysti virolainen liikemies Rene Hirv. Mutta häneen palaamme myöhemmin.

****

Lontoon Mayfairista on pitkä matka Lohjan Nummi-Pusulaan. Täällä asuvat Eija ja Mika Kuusla. Myös heillä on kokemusta pikavippibisneksestä. Kuuslan perheen talousongelmat alkoivat yhdestä virkamiehen tekemästä päätöksestä keväällä 2011.

Mika Kuusla: Vastaava virkamies ELY:ssä, entinen Lääninhallitus, teki päätöksen. Ja hän nyt oli ohjeistanut tota niin hallitus, joka oli tehny uuden lain, joka oli taksien vakavaraisuuslaki. Mäkin olin lukenu sen lain ja kattonu sitä, siell ei oo mitään pykälöitä mitään euromäärästä summaa ei ollu sanottu. Mutta virkamiehille oli kerrottu, ett joku tämmönen euromääränen summa on olemassa, ett näin paljon on verovelkaa, nin sitten tota niin lupa otetaan pois.

Taksiluvan vienti lopetti Mika Kuuslan yritystoiminnan kuin seinään. Vain velat jäivät jäljelle.

EIJA KUUSLA: Se oli sanotaanko näin, että se oli semmosta helvettiä. Ihan oikeesti mä sanon suoraan.

Mika Kuusla: On vielkin.

Eija Kuusla: Joo me tape siis joka ikinen niin sanottu palkkapäivä me tape me tapeltiin todella ja tapellaan nyt toisinaan tietysti vieläkin koska se on ruvetaan laskemaan niin ku vittu oikeesti jo senttejä.

Mika Kuusla: Meill on kolkyt euroo pankkitilillä, kolkyt euroo luottokortilla. Keskiviikkona tulee rahaa, me pärjätään siihen nyt on maanantai.

Pikavippiyhtiöiden asiakkaina Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ottavat kalliita lainoja vain selvitäkseen arjesta. He tajuavat lainojen olevan kalliita, mutta turvautuvat niihin pakon edessä.

Eija Kuusla: No tää lähti siitä, se ensimmäinen ke kerta kun mä tajusiin sen, ett meidän rahat ei kerta kaikkiaan riitä ei siis niin ku yhtikäs mihinkään, tää oli vielä sillon, ett mä en ollu ke kellekään puhunu näist meidän vaikeuksista. Niin ihan huvikseni tuli kato sähköpostiin tämmönen tarjous ja mä sitt ajattelin, ett mä kokeilen, no mä sain. No siitä tuli toinen tarjous. Mä olin, ett ku no mä kokeilen ja mä sain. No sitten tuli kolmas, mä aattelin, ett mä saan maksettuu ne kaks aikasempaa ku mä otan kerralla vähän isomman, ett mä saan ne maksettuu pois sitte. No siinä sitä oltiinki sitte laskeskeltiin, että niin, että milläs minä nyt sitte maksan?

Pelastusrengas osoittautui betonirenkaaksi. Pian Eija Kuusla tajusi, ettei hän pysty maksamaan pikavippejä takaisin.

Eija Kuusla: Elikkä kolmen tuhannen euron lainasta niin mä maksoin lähes kuus tuhatta euroo takasin. Kahden ja puolen tuhannen euron lainasta mä maksoin, se oli pitkälti yli kolme tonnii takasin. 700 euron lainasta mä maksoin melkei melkein 1500 euroo takasin.

MOT: No miten sillon kun otit ensimmäisen pikavipin niin ymmärsitkö oikeesti ne ehdot vai miten?

Eija Kuusla: En. Koska siin tilanteessa ku ihminen on totaalisen nurkkaan ajettu, sä olet totaalisen loppu, ja sä oot totaalisen yksin. Niin sä vaan kokeilet, että oisko tää nyt niin ku se keino, ett mä pääsisin siihen niin ku ett sais vähän tilanteen helpo helpotettua. Mutt ei se oo mä sanon, ett ei ole.

****

“Coming up: Who is Oleg Boiko? Enthuastic and purposeful, he was successful in many fields as a child.”

Oleg Boiko näyttää mieheltä, joka voisi esiintyä James Bond -elokuvan pahiksena. Miljardööri halvaantui 1990-luvulla miehen Monacon kodissa tapahtuneessa onnettomuudessa.

”We asked Oleg Boiko, a famous investor, how to climb the Olympus of business and be the winner.”

Boiko on venäläinen miljardööri ja pikavippialan suurpeluri. Tuhannet suomalaiset ovat olleet lihottamassa Oleg Boikon lompakkoa. Boikon perhe on suurin omistaja 4finance -nimisessä pikavippijättiläisessä. Se toimii 16 maassa. Suomessa yhtiö toimii kolmella eri nimellä. Niistä tunnetuin on Vivus-luotto.

”They call you a financial punk. Why a punk? And what does that mean?”

Oleg Boiko: We where investing in many avantgarde processes in finance and our other businesses. When you introduce many new and dynamic things you could say “what is financial punk?” It’s a man who reject all the traditions.”

Kahta pikavippimiljardööriä eli venäläistä Oleg Boikoa ja islantilaista Thor Björgólfssonia yhdistää yksi asia: heidän omistuksistaan on käytännössä mahdotonta saada mitään tolkkua. Vain 50 metrin päässä toisistaan Luxemburgin keskustassa sijaitsee kaksi toimistoa.
Toisessa niistä johdetaan lähes kahtakymmentä Thor Björgólfssonin firmaa. Niiden omistajia ovat toisissa veroparatiiseissa toimivat yhtiöt. Islantilaisen miljardöörin firmasta ei tipu haastattelua. Kivenheiton matkan päässä sijaitsee toimistohotelli. Sinne on rekisteröity holdingyhtiö, joka omistaa Vivuksen sekä muut Oleg Boikon eri puolilla maailmaa toimivat pikavippifirmat.

MOT: I’m looking for a company called 4finance. Is this the right address?

NAINEN SUMMERISSA: Ooo...Just a moment.

NAINEN: Yes sir?

MOT: Yes?

NAINEN SUMMERISSA: Yes. We are not interested.

MOT: Is there anyone I could speak about it?

NAINEN SUMMERISSA: No, no.

Pikavippiraha viihtyy alhaisen verotuksen maissa. Oleg Boikon pikavippifirma kikkaili vuosikausien ajan verotustaan alhaiseksi Maltan avulla. Verokikkailun tultua julki Maltan-yhtiö lakkautettiin. Nyt rahoja välivarastoidaan Luxemburgissa, jonne maksetaan myös pikavippiyhtiöiden osingot. Luxemburgista yhtiön omistukset loikkaavat vielä Kyprokselle. Ketkä omistavat Vivuksen? Vastaus selviää Suomessa viranomaisille toimitetuista asiakirjoista. Pikavippiyhtiön suurin omistaja on Oleg Boikon lähes kahdeksankymppinen äiti.
Onko todella näin? Mahdotonta sanoa, myöntää myös pikavippiyhtiöitä valvova viranomainen.

MIRJA KAPRAALI, ylitarkastaja, Aluehallintovirasto: Jos viranomaisella on varteenotettava epäily siitä, että jotain salataan niin meillä on laissa kohtalaisen laajat tietojensaantioikeudet, jota joita voidaan tarvittaessa sitten käyttää tilanteen mukaan.

MOT: Käytetäänkö näitä koskaan?

MIRJA KAPRAALI: Harvoin.

Finanssiviikinki Thor Björgólfssonin omistusten selvittäminen on aivan yhtä mahdotonta.

Sigrún Davíðsdóttir: All these investors have this huge galaxy of offshore companies. And they are spread over British Virgin Islands, Bahamas, Panamas, Cyprus, Luxemburg… Obviously, these business man say that this is what you need to do on a globalized world. Other will beg to differ. This is what you do if you want to hide your ownership, you hide flows of funds, and obviously there is a tax angle to this.”

****

Helpon käteisen kutsu on kuultu myös Puolassa. Vielä 1990-luvulla maassa ei juuri tunnettu kulutusluottoja. Nyt ala kasvaa kovaa vauhtia. Myös Aasa ja Vivuksen emoyhtiö 4finance toimivat Puolassa. Suomen tapaan pikavipit aiheuttavat Puolassakin ylivelkaantumista ja talousvaikeuksia.

EWA KRUK: It is possible because they come to us and they have, some of them they even have thirty credit loans but on a very low amount. But still it makes your general debt very high because the interest rate raises.

Ewa Kruk johtaa puolalaista kansalaisjärjestöä, joka auttaa ylivelkaantuneita ja valistaa ihmisiä muun muassa pikavippien aiheuttamista ongelmista. Ylivelkaantumiseen liittyy myös Puolassa vahva häpeän tunne ja pahimmillaan jopa itsemurhat.

EWA KRUK, toiminnanjohtaja: They are quite hard because sometimes they come and they said I had a suicide attempt and it was very, very hard for me because I didn’t want to tell my wife and my children that I can’t manage our financial situation anymore. Smetimes you know this story they don’t end with happy end. Because we also heard about people who made the suicide.

Mies kuvassa on aiemmin mainittu virolainen Rene Hirv. Useat lähteet kertovat MOT:lle Hirven olevan Aasan toiminnan todelliset ”aivot”. 2000-luvun alussa Hirv oli perustamassa ensimmäistä pikavippiyhtiötään Suomeen yhdessä Aasan nykyisen toimitusjohtajan kanssa. Vuonna 2010 Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet törkeästä petoksesta ehdolliseen vankeuteen. Hirv asetettiin myös neljän vuoden liiketoimintakieltoon. Tuomiot tulivat laajasta valelaskutustapauksesta. Hirven rikoskumppani oli suomalainen Markus Pönkä.

TV-UUTISET ”Kansainvälisesti etsintäkuulutettu Markus Pönkä on otettu kiinni Tukholmassa. Ruotsin poliisi tavoitti Pöngän yksityisasunnosta illalla. Kiinniottoa edelsi noin kolme tuntia pitkä piiritystilanne. Hänet tunnetaan Tallinnassa vuonna 2005 tehdystä liikekumppaninsa paloittelumurhasta, josta hän sai 12 vuoden tuomion.

Kun Rene Hirv sai tuomion Suomessa, oli hänen nimensä vielä Rene Kuuskmann. Hän meni kuitenkin naimisiin virolaisen naisen kanssa ja otti tämän sukunimen. Samalla hän sai uuden appiukon eli Hubert Hirven. Hubert Hirv on videossa kasan alimmaisena. Häntä pitää maassa Viron poliisin erikoisryhmän jäsenet.

Mihkel Kärmäs, toimittaja: Huber Hirv is quite well-known name in Estonia. The press has been reporting him over many many years. A successful business man who owns many restaurants, has invested to real estate. But novadays, as of February last year, he was charged of leading an organized crime cyndicate.

Virolainen tutkiva toimittaja Mihkel Kärmäs on seurannut Hubert Hirven toimintaa vuosikausien ajan. Hirv oli pitkään lähes myyttinen hahmo Virossa, josta media ei onnistunut esimerkiksi saamaan kunnon valokuvia.

MIHKEL KÄRMÄS: The main focus of this indictment is economic crimes, mainly tax evasion and paying salaries without paying taxes. So although there are, so to speak, let’s put it like this in very colourful frasing, mafia related charges, the bulk of the charges has to do with actually white color crime.”

Mennään takaisin Hubert Hirven vävypoikaan Reneen. Rene Hirven vanhaan rikostuomioon liittyy yksi ongelma. Lain mukaan pikavippilupa voidaan myöntää vain yhtiölle, jonka omistajat ovat ”luotettavia”. Viranomainen tarkistaa jokaisen yli kymmenen prosenttia yhtiöstä omistavien taustat ja rikosrekisterin. Asiakirjojen ja MOT:n lähteiden mukaan Hirv on ylittänyt kymmenen prosentin omistuksen Aasassa. Viranomaisille tätä ei kuitenkaan ole kerrottu.

MOT: Onko tämä Aville kaikki uutta tietoa?

MIRJA KAPRAALI, ylitarkastaja: No joo, siis tällä hetkellä kyllä, on uutta tietoa.

MOT: Miltä tällainen tausta pikavippiyhtiössä näyttää?

MIRJA KAPRAALI: Ehkä hieman huolestuttavalta.

Kapraalin mukaan toimiluvan myöntämisen yhteydessä pyydetään toimittamaan rikosrekisteriote. Rikostuomio ei tarkoita luvan epäämistä automaattisesti, mutta etenkin tuomioita talousrikoksista ei katsota hyvällä.

MIRJA KAPRAALI: Rikoksen laadusta riippuen voimme kehottaa vaihtamaan sitä omistajaa, tai toimija voidaan poistaa rekisteristä, jos se sama henkilö halutaan siellä pitää.

MOT: Eli äärimmillään voidaan jopa toimilupa viedä?

MIRJA KAPRAALI: Kyllä.

****

Varsovan ydinkeskustassa olevassa lasipalatsissa sijaitsee Aasan Puolan-yhtiö. Yritämme etsiä Rene Hirveä. Hän on toiminut ainakin syksyyn 2018 saakka Aasan Puolan-yksikön riskienhallintayksikössä. MOT:n yhteydenottojen jälkeen Aasa poisti verkkosivuiltaan kaikki maininnat Hirvestä.

MOT: We are doing a story of Aasa Group and I would like to give you an opportunity to comment my story…

Rene Hirvellä on Suomessa useiden satojen tuhansien eurojen ulosottovelat. Niistä noin sata tuhatta euroa on maksamattomia luottokorttimaksuja.

MOT: Is Rene Hirv, or to use his previous name, Rene Kuuskmann, still working at Aasa Polska?

MIES: For sure the Polish press office will answer to your questions.

MOT poistuu paikalta jälleen vailla vastauksia. Myöhemmin Ren Hirv lähettää sähköpostia. Hän kertoo pitävänsä Suomessa saavaansa rikostuomiota ”oikeusmurhana”. Hän kiistää olevansa Aasan merkittävä osakas. Hirven mukaan hän omistaa yhtiöstä vain noin yhdeksän prosenttia. Senkin osuuden Hirv kertoo hankkineensa vasta syksyllä 2018. Työt Aasassa Hirv kertoo lopettaneensa. Hirv ei toimita MOT:lle asiakirjoja, jotka vahvistaisivat miehen omistusosuuden yhtiössä.

Matka jatkuu toiselle puolelle Varsovaa. Seuraamme rahan jälkiä. Puolalainen sijoitusrahasto Credit Value Investment on sijoittanut kymmeniä miljoonia euroja Aasan toimintaan. Rahasto on esiintynyt aiemminkin MOT:ssa. Sillä on oma pieni roolinsa valtavassa lahjus- ja talousrikostutkinnassa, jonka pääepäiltyjä ovat Nuorisosäätiön entiset johtajat. Puolainen rahasto lainasi rahat kiinteistökauppaan, jossa katosi toistakymmentä miljoonaa euroa. Sama rahasto on sijoittanut miljooniaan Aasaan.

RAHASTON JOHTAJA: I can’t tell you much. We are a private fund and I can’t share any information.

MOT: So, I have too cases which are highly interesting. In the other case there are some criminal activities, or alleged, and in the other one there is also one criminal involved.

RAHASTON JOHTAJA: In Aasa?

MOT: Yes, in Aasa.

RAHASTON JOHTAJA: Anyway, what is your question actually?

Keskustelusta tulee erikoinen. Rahaston johtaja sanoo, ettei häntä kiinnosta Aasan omistajan talousrikostausta. Mies kieltäytyy puhumasta sijoituksesta. Mies kieltäytyy puhumasta sijoituksesta. Heti perään hän lipsauttaa Aasan olevan pahoissa talousvaikeuksissa. Tieto tulee yllätyksenä. Myöhemmin selviää, että puolalaisen rahaston johtaja tuli kertoneeksi totuuden. Sijoittajille Aasa on kertonut talousvaikeuksien johtuvan siitä, että yhtiö on myöntänyt liikaa luottoja maksukyvyttömille asiakkaille.

****

On kulunut neljä viikkoa siitä, kun MOT yritti tavoittaa Aasan johtajia ensimmäisen kerran. Ehkä Helsingin Pitäjänmäessä Aasan Suomen-konttorissa vihdoin tärppää?

MOT: Hei. Aasan konttori. Onko missä kerroksessa?

VASTAANOTTOVIRKAILIJA: Onko teillä sovittu tapaaminen?

MOT: Ei. Me olemme Yleisradiosta, ja olemme yrittäneet tavoittaa Aasan…

VASTAANOTTOVIRKAILIJA: Minulle ilmoitettiin, etteivät ne halua teitä sinne kuvaamaan.

MOT: Okei, eli sinua on varoitettu jo etukäteen…

RESPA: Kyllä, valitettavasti en voi päästä teitä sinne.

MOT: Ok. Kiitos, hauskaa päivän jatkoa.

Nummi-Pusulassa Eija ja Mika Kuuslan velkahelvetti on kestänyt kahdeksan vuotta. Se on tarkoittanut palkan ulosmittausta, neuvottelua velkojien kanssa, suurten perintäkulujen maksamista sekä jatkuvaa pennin venytystä.

Eija Kuusla: Jos ne velat saadaan pois sielt ulosotosta ja se niin kun ulosotto menee nollille, niin se on tarkotus saada tänä vuonna. Tavalla taikka toisella.

Mika Kuusla: Ja sen jälkeen odotetaan, että sais kansalaisoikeudet takas.

Eija Kuusla: Joo joo.

MOT: Jos saisitte ite päättää, ett miten pikavippialaa säädellään tai minkälainen lainsäädäntö on niin mitä te tekisitte alalle?

Mika Kuusla: Minkä takii se ylipäätään on laillista? Minkä takii se on laillista? Ainoa ero näillä pikavipppifirmoilla ja sanotaanko näillä perinteisillä koronkiskureilla on se, että mun ei tarvii pelätä, ett joku tulee taittaan sun jalan tai käden.

LOPPU