Hyppää pääsisältöön

Huumori yhdistää ja erottaa ihmisiä

Jarno Hietalahti
Jarno Hietalahti Jarno Hietalahti Kuva: Karl Vilhjálmson Yle Radio 1

“Huumorintaju kytkeytyy maailmankatsomukseen. Huumorintaju on kyky tai ominaisuus hahmottaa poikkeamia ja ristiriitoja, jotain kummallisia sattumuksia”, sanoo tutkijatohtori Jarno Hietalahti.

Jarno Hietalahti työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hietalahti on kirjoittanut kirjan nimeltään Huumorin ja naurun filosofia.

Nimimerkki Maria vastasi Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn huumorintajusta ja naurusta.

“Huumori yhdistää ja erottaa ihmisiä. Olen ollut tilanteissa, joissa olen joutunut selittämään, että täysin vakavalla äänellä sanomani kommentti oli vitsi”, kertoo nimimerkki Maria viestissään.

Maria kuvailee huumorintajuaan kieroksi, jota kaikki eivät aina ymmärrä. Maria kertoo, että hänen huumori on joskus satuttanut toista.

“Silloin kyse on yleensä ollut siitä, etten ole tuntenut ihmistä vielä niin hyvin ja olen tehnyt virhearvion. Onneksi olemme keskustelleet asiasta ja olen pyytänyt anteeksi”, kertoo Maria.

Huumori ei saa koskaan satuttaa toista

Tutkija Hietalahden mukaan huumorintaju ja maku eivät ole sama asia.
Huumorintaju kytkeytyy maailmankuvaan.

“Jos joku ei tajua minun hauskuutta, toinen on huumorintajuton. Tämä kyseenalainen on yleinen kielenkäytön tapa. Se ilmaisee sen, että maut huumorintajun suhteen eivät sovi yhteen. Tähän liittyy ihmisen elämänkokemukset ja henkilöhistoria”, kertoo Hietalahti.

Voit olla esimerkiksi hyvin humaani ihminen ja silti saatat nauraa vitseille, jotka ovat jonkun toisen mielestä sopimattomia ja mauttomia.

Marian mukaan huumori on hankala laji ja se vaatii valtavasti tilannetajua.

“Huumori ei saa koskaan satuttaa toista, ja siksi olen todella varovainen vitsailemaan esimerkiksi ulkonäöstä tai seksuaalisuudesta jos en ole aivan varma, että toiselle on ok että tästä aiheesta vitsaillaan”, sanoo Maria.

Traagisella aiheella vitsailu voi olla riski, koska kuulija kunnassa voi olla ihminen, jolle kyseinen sattumus on voinut tapahtua.

“Jos läheinen ihminen on kuollut ja toinen ihminen irvailee sillä, niin silloin varmasti huumori kokemus estyy”, sanoo Hietalahti.

Nauraminen purkaa kaikilta paineita

Marjo kertoo, että häntä naurattaa kollegoiden hyväntuulinen vitsailu ja elämänasenne. Hän johtaa tiimiä, jossa on välillä hyvin vakavia asioita käsiteltävänä.

“Kesken intensiivisen ongelmanratkaisun ja analysoinnin kaikki saattavat purskahtaa nauruun. Nauraminen purkaa kaikilta paineita”, kertoo Marjo.

Marjon mukaan huumorin ja naurun keskellä tekeminen on silti lähes aina erittäin asia-ja faktakeskeistä.

“Hyvälle huumorintajulle ja naurulle on ominaista hyväntahtoisuus ja hyvä ilmapiiri. Suoraa ja lakonista huumoria siedetään eikä se ole koskaan pahantahtoista”, sanoo Marjo.

“Huumorissa on kyse siitä, että vastaan tulee ristiriita joku poikkeus”

Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastanneet ihmiset kirjoittivat, että erityisesti yllättävät sattumukset arjessa saavat nauramaan.

Nimimerkki Täti 71 kirjoittaa viestissään, että häntä ei naurata vähemmistön ominaisuuksille, huono-osaisille tai vanhuksille naureskelu.

“Osuva tilannekomiikka oikeassa elämässä naurattaa. Sekä ihmisten kyky nauraa itselleen yllättävissä oudoissa tilanteissa. Omat kämmäämiset naurattavat eniten”, kertoo nimimerkki Täti 71.

Tutkijatohtori Jarno Hietalahdelle huumori on ilmaus ihmisyydestä.

“Se kuvastaa sitä, että ihmiset ei tiedä kaikkea. Huumorissa on kyse siitä, että vastaan tulee ristiriita tai joku poikkeus. Huumori on ilmaus siitä, että me olemme vajavaisia olentoja, mutta ehkä kykenemme nauttimaan siitä vajaavaisuudestamme jollakin tavalla”, sanoo Hietalahti.

Kiusoittelu on ihana tapa ilmaista rakkautta

Nimimerkki Maria kertoo, että hän rakastaa sarkastista ja mustaa huumoria, jota kaikki eivät aina ymmärrä. Läheiset ihmiset töissä ja vapaa-ajalla ymmärtävät Marian huumoria.

“Huumori auttaa meitä myös hankalissa tilanteissa ja raskaina aikoina.
Yhteistä siinä on myös se, että huumori kohdistuu itseen tai niin tuttuun ihmiseen, että hänen kustannuksellaan voi rakastavasti vitsailla. Kiusoittelu on ihana tapa ilmaista rakkautta”, kertoo Maria viestissään.

Kuuntele Havaintoja ihmisestä: “Huumori paljastaa vajavaisuutemme”

  • Millaiset runot soivat? Toivo runoja musiikista tai musikaalisia runoja

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan runotoiveita

    Joskus tuntuu, että runo sulaa säveliksi. Mistä syntyy runojen musikaalisuus? Millainen runo sinun mielestäsi soi? Entä mikä runo kuvailee musiikkia tai soittamista parhaiten? Toivo musikaalisia runoja tai runoja, jotka kertovat musiikista. Runous soi ja laulaa Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksessä 29.5. Muodostuuko sanan ja sävelen liitto rytmistä vai sanojen helähtelystä?

  • Mitä haluat tietää valtionvelan hoidosta? Keskustele tässä aiheesta

    Valtiokonttori vastaa Suomen valtion velanotosta.

    Suomella on tällä hetkellä lähes 129 miljardia euroa valtionvelkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista asukasta kohden velkaa on kertynyt jo yli 23 tuhatta euroa. Koronakriisin myötä velkataakka kasvaa edelleen. Velanotto perustuu eduskunnan suostumukseen, mutta Valtiokonttori vastaa valtion velanhallinnasta. Miten velkajärjestelyt käytännössä oikein hoidetaan?

  • Jumalanpalvelukset kesäkuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset kesäkuussa 2021

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 ortodoksisen liturgian kanssa vuorottelevat vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.

  • Sydämen ääni -musiikkimessu radiossa äitienpäivänä 9.5. klo 10

    Musiikkimessussa liitytään sukupolvien rukouskulkueeseen.

    Äidin sydämen lyönti on ensimmäinen ääni ja rytmi, jonka ihminen kuulee kohdussa. Rytmi on myös pyhiinvaeltajan askelilla. Sydämen ääni -musiikkimessu, joka lähetetään sunnuntaina 9.5. klo 10, kutsuu mukaan vaeltamaan levollisessa äänimaisemassa, rukouksen hoitavassa ilmapiirissä. - Avaa radio ja tahdita kulkusi äitien ja isien askeliin, kutsuvat Musiikkimessun tekijät.