Petteri Riikonen
Yle
Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.
Vaikka Chilen tapahtumat ja Allenden kohtalo liikuttivat suomalaisia poliittisesta katsantokannasta riippumatta, sotilasvallankaappauksen vastustamisesta muodostui kuitenkin nimenomaan vasemmistolainen sukupolvikokemus.
Ihmisoikeusloukkaukset tuomittiin kuitenkin laajasti ja kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät kannanoton, jossa vedottiin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.
Chilen tapahtumiin reagoitiin Suomessa nopeasti. Jo vallankaappauspäivänä 11. syyskuuta 1973 perustettiin Suomi–Chile-seura, jonka tehtävänä oli vahvistaa suomalaisten solidaarisuutta Chilen opposition ja koko Latinalaisen Amerikan ”imperialismin vastaiselle taistelulle”.
Vuonna 1973 Suomessa syntyi kaksi samaa asiaa ajavaa seuraa, mutta Allende-seuraksi nimetyn organisaation toiminta hiipui vuosien saatossa. Aktiivisia jäseniä seurojen perustamisessa olivat muun muassa Eino S. Repo, Jacob Söderman, Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja.
Presidentti Salvador Allende sai vuonna 1970 kansansa mandaatin luoda Chilestä sosialistinen valtio.
Chilen tapahtumiin reagoitiin nopeasti myös Suomen valtiojohdon tasolla. Ulkoministeri Ahti Karjalainen kertoi jo kaappauksen jälkeisenä päivänä, että aikoo ehdottaa kehitysyhteistyön keskeyttämistä Chilen kanssa.
Kolme päivää vallankaappauksen jälkeen myös presidentti Urho Kekkonen kommentoi Chilen tapahtumia Turun yliopiston promootiotilaisuudessa pitämässään puheessaan. Kekkonen siteerasi Leniniä ja arveli, että vallankaappaus tulisi koskettamaan tavalla tai toisella meitä kaikkia.
Myös pääministeri Kalevi Sorsa kommentoi tapahtumia järkyttynein sävyin.
Vallankaappauksen järkytyksestä järjestäytymiseen
Vain muutama päivä vallankaappauksen jälkeen Helsingin Kulttuuritalolla järjestettiin Chilen kansan solidaarisuuspäivä, jossa puhuivat muun muassa opetusministeri Ulf Sundqvist, toimittaja Jarmo Mäkelä, Yleisradion pääjohtaja Eino S. Repo ja Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Aarne Saarinen. Tapahtumassa esiintyi myös Agit Prop -yhtye, jonka esittämästä Allendelle-kappaleesta kuullaan reportaasissa pieni ote.
Tiedotusvälineissä kerrottiin aktiivisesti Chileen kohdistuvasta solidaarisuustoiminnasta, mutta vastapainoksi sen puolueettomuudesta oli erilaisia näkökantoja. Keväällä 1974 Ajankohtainen kakkonen -ohjelmassa opetusministeri, Suomen Chile-solidaarisuustoimikunnan puheenjohtaja Ulf Sundqvist kertoi solidaarisuustoiminnasta ja vastasi kysymykseen toiminnan sopivuudesta Suomen puolueettomuuden suhteen.
Solidaarisuusliike kun sai usein porvarilehdistöltä soraääniä, jossa poliitikkoja ja varsinkin ministereitä syytettiin "Chile-vouhotuksesta", jolla yritettiin edistää kommunismia. Esimerkiksi lokakuussa 1974 Uuden Suomen pääkirjoituksessa esitettiin, että "äärivasemmistolaiset pyrkivät marxilaisten aatteiden levittämiseen koulu- ja opiskelevan nuorison keskuuteen ja laajemmallekin".
Hän tajusi kuolevansa luultavasti pian ja sanoi: "Johtaja voi kuolla, mutta aate ei kuole koskaan."
Solidaarisuus näyttäytyi isosti jo syyskuun lopussa 1973, kun Helsingin Finladia-talolla järjestettiin suuri Chilen solidaarisuuskokous. Tilaisuuteen osallistui jopa 200 edustajaa 57 maasta.
Konferenssissa laadittiin mm. vetoomus mielivallan lopettamisesta Chilessä sekä esitettiin 21 kohdan lista kiireellisistä toimista solidaarisuustyön vahvistamiseksi. Yhtenä päätehtävänä oli myös tiedon jakaminen Chilen tapahtumista, koska maa oli sotilashallituksen uutissulussa, kerrotaan raportissa.
Paikalla oli myös presidentti Allenden nuorin tytär Isabel Allende, joka puhui konferenssissa kotimaansa tapahtumista tunteellisesti. Isabel Allendea nähtiin myöhemmin useaan otteeseen Suomen maaperällä järjestetyissä solidaarisuustapahtumissa.
Tärkeintä on tiedottaa, että Chilessä on käynnissä varsinainen teurastus. Tälläkin hetkellä veri virtaa Chilen kaduilla.
Tapahtumassa esiintyi jälleen myös kulttuuritaistolainen lauluyhtye Agit Prop, jonka esittämistä kappaleista muodostui eräänlainen 1970-luvun solidaarisuuden ääniraita.
Oikeusministeri Matti Louekoski puhui Chilen vallankaappauksen vainoista ja murhista luonnollisesti tummaan sävyyn. "Jälleen olemme joutuneet todistamaan, miten kahdeskymmenes vuosisata voi tuottaa murheellisia lukuja historiaan", toteaa Louekoski.
Tv-uutisissa raportoitiin kokouksen tapahtumista ja kuultiin Chilen kommunistisen puolueen Volodia Teitelboimin ajatuksia.
Suomessa järjestetään laajamittainen taksvärkkikeräys vuonna 1974
Chilen vallankaappauksen vuosipäivänä 1974 järjestettin Helsingissä suuri mielenosoitus. Osana Chile-viikkoa järjestetyssä tapahtumassa puhuivat muun muassa oikeusministeri Matti Louekoski ja SAK:n Simo Elomaa. Paikalle oli saapunut myös Presidentti Allenden tytär Isabel Allende. Chile-viikon aikana Suomessa järjestettiin yli 200 tapahtumaa Chilen kansan hyväksi.
Ammattiyhdistysliikkeen yhteinen tunnus, tunnin työpalkka Chilen kansan hyväksi on saanut varsin laajan kannatuksen.
"Lyhyitä työnseisauksia solidaarisuuden osoituksena Chilen kansalle on järjestetty tehtaista ministeriöihin saakka", kerrottiin vallankaappauksen vuosipäivänä esitetyssä uutislähetyksessä.
Suomi–Chile-seuran, Suomen Rauhanpuolustajien ja Taksvärkkitoimikunta -74:n järjestämään tapahtumaan osallistui lähes 10 000 ihmistä. Ennen kokoontumista järjestettiin mielenosoituskulkue, jossa solidaarisuuden puolesta marssi noin 4000 ihmistä. Asian puolesta marssittiin myös Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa.
Syksyllä 1974 Jyväskylässä alkoi kaksipäiväinen seminaari, jossa keskusteltiin Chileen toimitettavasta taksvärkkikeräyksestä ja Chilen hyväksi tehtävästä solidaarisuustyöstä. Keräystavoitteena oli miljoona markkaa. Työpaikoilla taksvärkki toteutettiin periaatteella "tunnin palkka Chilen kansan hyväksi".
Päivän peili -radio-ohjelman raportissa Chilen avustamista kommentoi myös Ruotsin entinen Chilen suurlähettiläs Harald Edelstam.
Taksvärkkiä Chilen hyväksi vietettin myös Tampereen Valmetin tehtaalla, josta raportoi Ajankohtainen kakkonen -ohjelma. Otteessa kuullaan paikalla vierailleen Isabel Allenden pitämää puhetta sekä Valmetin tehtaan pääluottamusmiehen Väinö Palmin ajatuksia yrityksen osallisuudesta taksvärkkiin.
"El pueblo jamás será vencido" – Chilen tapahtumat heijastuivat voimakkaasti myös kulttuuripiireissä
Solidaarisuusliike teki tunnetuksi myös chileläistä kirjallisuutta ja musiikkia. Chilessa 1960-luvulla syntynyt yhteiskunnallinen laululiike Nueva canción oli kovassa nosteessa myös Suomessa.
Vallankaappauksen ensimmäisiä tunnetuimpia uhreja oli laulaja, lauluntekijä ja poliittinen aktivisti Victor Jara, jolla oli suuri vaikutus 1960–1970-lukujen vaihteessa syntyneeseen poliittiseen laululiikkeeseen.
Suomessa monet artistit esittivät ja levyttivät Chilestä ja latinalaisesta Amerikasta peräisin olevia kappaleita. Myös vallankaappauksen yhteydessä kuolleen runoilijan, Pablo Nerudan tuotannolla oli oleellinen rooli suomalaisen solidaarisuusliikkeen sanastossa, joka innoitti liikkeen jäseniä jatkamaan taistelua Chilen puolesta.
Suomessa solidaarisuustapahtumissa esiintyivät muun muassa chileläiset Quilapayún-yhtye, joka konsertoi Helsingin Messuhallissa vuonna 1974 sekä Inti-Illimani-yhtye, joka konsertoi Espoon Dipolissa 1973.
Inti-Ilimanin konsertin yhteydessä Turun näyttelijät esittivät Chile-matinean, jossa mukana olivat muun muassa näyttelijät Vesa-Matti Loiri, Esko Salminen, Ritva Juhanto, Heikki Kinnunen, Kalle Holmberg ja Ritva Holmerg.
Chile 1973 – lauluja ja puhetta vapaudesta ja toivosta -ohjelma esitettiin televisiossa marraskuun 3. päivänä vuonna 1973. Tekijäoikeuksien vuoksi ohjelmasta voi esittää vain pienen valikoiman esityksiä.
Matineassa kuultiin muun muassa yksi Agit Prop -yhtyeen tunnetuimmista kappaleista, Allendelle, jonka esitti Heikki Kinnunen. Lautanen Santiagon verta on mukaelma Lautanen Guatemalan verta -kappaleesta, jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja sanoittanut Pablo Neruda. Suomenkielisestä käännöksestä vastasi runoilija ja suomentaja Pentti Saaritsa.
Vuonna 2019 valmistunut sarja Invisible Heroes tuo vallankaappauksen jälkeisille Santiagon ja Helsingin tapahtumille kansainvälistä näkyvyyttä draaman kautta. Tositapahtumiin pohjautuvan draaman keskiössä on Tapani Brotheruksen ja ruotsalaisdiplomaatti Harald Edelstamin toiminta pakolaisten hyväksi. Kuusiosainen sarja valmistui suomalais-chileläisenä yhteistyönä.
Lue lisää:
Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta
1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.
Lue lisää:
Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973
Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.
Lue lisää:
Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan
Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.
Lue lisää:
Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa
Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.
Lue lisää:
Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä
Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.
Artikkelin lähteenä on käytetty Heikki Hiilamon teosta Näkymättömät sankarit. Suomalaisten salainen apu Chilen vallankaappauksen uhreille. (Into 2019) ja Linda Heinosen Chilen kansa ei ole yksin. Suomalaisen Chile-solidaarisuusliikkeen nousu Chilen vuoden 1973 vallankaappauksen jälkeen -historian pro gradu -tutkielmaa, Tampereen yliopisto 2013.
