Hyvät ystävät ovat mittaamattoman arvokkaita. Oma kaveripiiri voi kuitenkin lisätä stressikertoimia ja kuormittaa hyvinvointia juuri silloin, kun sitä vähiten kaipaisi.
Kavereilla on vaikutus hyvinvointiimme, vaikka harvoin tulemme sitä ajatelleeksi. Saamme ystäviltä tukea ja ymmärrystä, mutta toisinaan ystäväpiirillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia.
Etenkin lukion aikana oman kaveripiirin vaikutus omaan hyvinvointiin ja arkeen kasvaa entisestään, kertoo lukiolaisten arkea tutkinut psykologian professori Katariina Salmela-Aro.
– Juuri lukioiässä kaverisuhteissa tapahtuu suuria muutoksia. Aikaisemmin vanhempien vaikutus on ollut nuorelle keskeinen, mutta lukion aikana kaveripiiri muuttuu keskeiseksi vaikuttajaksi, jolloin sen merkitys hyvinvoinnille kasvaa.
Kaveripiiri voi kuormittaa jaksamista ja opintoja – mutta mistä tunnistaa, onko oma kaveriporukka enemmän haitaksi kuin hyödyksi?
Mistä tunnistaa, onko oma kaveriporukka enemmän haitaksi kuin hyödyksi?
Osaksi negatiiviset vaikutukset voivat johtua siitä, että porukan jäsenet ovat samassa elämäntilanteessa. He huolehtivat ja ottavat paineita samoista aiheista ja saattavat keskenään kiihdyttää stressiä suhteettoman suureksi.
Silloin kaveripiirin kuormituksen tuntee omassa olotilassa, vaikka tilannetta voi olla vaikeaa myöntää itselleen. Salmela-Aro nostaa esiin muutaman selkeän hälytysmerkin:
1. Jumitutte ikäviin ajatuksiin ja tunteisiin
Haastavien ja negatiivisina pidettyjen tunteiden jakaminen omille kavereille on tärkeää, ja omassa kaveripiirissä pitäisi voida puhua kaikenlaisista tunteista ja kokemuksista.
Toisinaan voi käydä niin, että kaveripiirissä jumitutaan negatiivisiin tuntemuksiin, odotetaan aina pahinta mahdollista lopputulosta tai jäädään märehtimään. Silloin kannattaa miettiä, tekeekö seura sinulle aidosti hyvää.
– Kaverit voivat antaa rakentavaa tukea sen sijaan, että märehditään yhdessä. Haasteiden kuuntelu ja vastaanottaminen on eri asia kuin negatiivisuuden kiihdyttäminen ja lisääminen, Salmela-Aro muistuttaa.
Jos et osaa määritellä, mistä paha olosi johtuu, et voi tehdä tarvittavia muutoksia.
2. Tuleeko sinulle huonompi fiilis, kun olet nähnyt ystäviäsi?
Rakentavan tunteiden käsittelyn ja toisaalta tunteissa vellomisen välillä olevan eron huomaa herkästi. Kun omista paineista on puhunut kavereilleen, olon pitäisi tuntua keveämmältä, sen sijaan, että stressikertoimet nousevat entisestään.
Omat tunteet ovat loistava mittari sille, miten asiat meihin vaikuttavat. Niitä kannattaa käyttää myös omien kaverisuhteiden tarkasteluun.
Salmela-Aro korostaa tilanteen tiedostamista avaimena siihen, että asiat voivat muuttua.
– Jos et osaa määritellä, mistä paha olosi johtuu, et voi tehdä tarvittavia muutoksia.
Salmela-Aro muistuttaa, että tilanteessa kannattaa olla myötätuntoinen itseään kohtaan: voi olla vaikeaa myöntää itselleen, että omat kaverit saavat aikaan huonon fiiliksen.
– Omia sosiaalisia piirejä voi myös muuttaa.
On täysin luonnollista, että sosiaaliset suhteet ja kaveriporukat muuttuvat ajoittain etäisemmiksi tai vastaavasti lähentyvät hyvinkin nopeasti.
Kuten kaikkiin muihin stressin aiheuttajiin, myös omaan kaveripiiriin voi ottaa etäisyyttä, jos tarve vaatii.
3. Joudutko vetämään roolia?
Huomaatko vetäväsi tiettyä roolia kaveriporukassa? Oman persoonan laiminlyöminen ja tiettyjen omien piirteiden rajoittaminen vie valtavan määrän energiaa.
Lisäksi se on tarpeetonta oikeiden ihmisten ympäröimänä. Kavereiden tulisi hyväksyä sinut täysin omana itsenäsi, ei vain jonkinlaisena versiona itsestäsi.
Salmela-Aro muistuttaa, että erilaisuuden ymmärtäminen on tärkeä taito, jota voi opetella. Mieti siis, hyväksytkö ystäväsi täysin sellaisina kuin he ovat? Koetko itse tulevasi nähdyksi omana itsenäsi?
Tietenkin on vaikeaa sanoa kaverille, ettei sinun seurasi haasta eikä tue.
Miten tilanteeseen voi itse vaikuttaa?
Omaan kaveripiiriin ja sen haasteisiin puuttuminen voi olla todella suuri askel, jota tuskin kukaan haluaa ottaa.
– Tietenkin on vaikeaa sanoa kaverille, ettei sinun seurasi haasta eikä tue, Salmela-Aro myöntää.
Hän muistuttaa myös, että tilanteet voi hoitaa ilman suurempaa dramaattisuutta. Jo tilanteen tiedostaminen auttaa valtavasti. Silloin on mahdollista tehdä pieniä muutoksia sekä itseensä että omiin sosiaalisiin suhteisiin.
Kun tilanteesta on itse tietoinen, voi apua pyytää myös muilta ihmisiltä ympärillä.
1. Puhu tilanteesta muille
Muista, että kaverit eivät ole ainoita ihmisiä, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja oppimiseen. Sekä koulusta että kotoa löytyy henkilöitä, jotka voivat tukea sinua.
– Vastuu on myös opettajilla: heidän olisi tärkeää rikkoa ryhmiä, jotka aiheuttavat hallaa toisilleen ja jakaa opiskelijoita työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa.
Opettajan tulisi kuitenkin olla tietoinen tällaisista kaveriporukoista, jotta hän voisi puuttua tilanteeseen, Salmela-Aro pohtii ja kannustaa kertomaan tilanteesta opettajalle koulussa.
Opettajalle tilanteesta avautuminen voi tuntua vaikealta, mutta tukea löytyy opettajien lisäksi koulupsykologeilta ja opetuksen ohjaajilta.
Ammattilaiset osaavat ohjata oikeaan suuntaan, ja heille puhuminen voi myös pienentää huolta, jos tilanne kaveripiirissä tuntuu vaikealta.
Salmela-Aro muistuttaa, että vanhempien tuki, läsnäolo ja kannustus vähentää kaveriporukan tuen merkitystä, ja siten myös mahdollisia huonoja vaikutuksia.
2. Toimi itse roolimallina
Tilanteen tiedostaminen auttaa myös sen vuoksi, että silloin voi itse toimia roolimallina kavereille ja kääntää keskustelua toiseen suuntaan. Myös positiivisempi asenne haasteita ja koulua kohtaan tarttuu.
Salmela-Aro kannustaa olemaan niin koulussa kuin kaveripiirissä positiivisena roolimallina, jos omat voimavarat vain riittävät.
Positiivinen roolimalli voi muistuttaa tilanteiden oikeista mittakaavoista ja toimia rauhoittelijana.
Kenenkään ei tarvitse kuitenkaan vetää yltiöpositiivista roolia, mutta positiivisesti asennoituva tyyppi voi muistuttaa tilanteen oikeista mittakaavoista ja toimia rauhoittelijana tilanteissa, joissa stressikierrokset meinaavat lähteä laukalle.
3. Ota etäisyyttä ryhmään
Roolimallina oleminen voi olla kuluttavaa, eikä kenenkään tarvitse ottaa täyttä vastuuta kaveriporukan ilmapiiristä. Toisinaan paras ratkaisu voi olla tauko omista kavereista.
– Koeta ottaa etäisyyttä ryhmään, jos on vaikka tiukka koerutistus tiedossa, Salmela-Aro opastaa.
Parhaimmillaan ystävien seura voi auttaa opintoihin keskittymisessä ja tukea oppimista, mutta toisinaan omiin opintoihin kannattaa syventyä täysin itsenäisesti.
Silloin kaveripiirissä leviävä stressi ja huolehtiminen ei kasvata omaa stressiä entisestään.