Hyppää pääsisältöön

Mitä Väinämöinen, Aino, Ilmarinen ja Louhi ovat meidän ajassamme?

Kirjailija Tiina Piilola levittää käsiään kuten Kalevalan Aino Suomen Kansallismuseossa.
Kirjailija Tiina Piilola kertoi Kalevalan naisista Suomen Kansallismuseossa. Kirjailija Tiina Piilola levittää käsiään kuten Kalevalan Aino Suomen Kansallismuseossa. Kuva: Teija Peltoniemi Kalevala,Tiedeykkönen Extra

Minkälaisesta maailmasta ovat syntyneet Kalevalan hahmot: Väinämöinen, Aino, Ilmarinen ja Louhi? Mitä nämä kansalliseepoksen hahmot olisivat meidän ajassamme? Kullakin ajalla on tarve perata ja etsiä itseään Kalevalasta. Mitä Ainon tarina paljastaa Kalevalan perhekäsityksestä? Entä onko Ilmarinen suomalaisen insinööritaidon kantava voima? Olisiko Suomi menestynyt paremmin, jos Kalevalan tarinassa sampo olisi jäänyt ”henkiin”? Mikä oli Louhen hallitsema Pohjola? Mukana kirjailija, tutkija Tiina Piilola, tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta Göteborgista, sekä kirjailijat JP Koskinen ja Risto Isomäki. Lisäksi Väinämöistä ja Ilmarista pohtii tutkija Petri Paju Turun yliopistosta, ja tutkija Niina Hämäläinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tarkastelee Ainoa ja Louhea.

Väinämöinen - tosi tietäjä ja shamaani, ihmisten villitsijä? Mitä Väinämöinen olisi tänään?

Kansalliseepoksen keskushahmoa, Väinämöistä, markkinoidaan viisaana tietäjänä sekä soittajana ja runonlaulajana. Mutta oliko hän viisas heti Kalevalan alussa? Tutkija Tiina Piilolan mielestä ei ollut, vaan Kalevalan tarinan edetessä Väinämöinen kehittyy ja muuttuu viisaaksi aivan tarinakokoelman lopussa.

Piilola on tutkinut väitöskirjassaan Kalevalan naisia ja toki hän on luonut tutkijan katseensa Kalevalan keskushahmoon. Varsinkin naiset muuttuvat Kalevalan tarinan myötä, mutta myös Väinämöinen muuttuu myönteiseen suuntaan juonen edetessä.

”Väinämöinen on todenmukainen, inhimillinen olento; viisaatkin ihmiset ovat itsensä suhteen sokeita eivätkä näe omia heikkoja kohtiaan, toteaa Piilola.

Väinämöinen on vähän säälittävä ukko, joka juoksee nuorten naisten perään. Kalevalan tarinan mittaan hän alkaa vähitellen viisastua.― Tutkija, kirjailija Tiina Piilola.

Väinämöisellä on hallussaan tietoa, jota muille ei ole. Näin hän hallitsee Kalevalan väkeä salatulla tiedollaan sekä puheenlahjoillaan. Kirjailija JP Koskisen näkemyksen mukaan Väinämöinen on maaginen hahmo ja kaikkien asioiden hallitsija. Tämä shamaani pystyy tekemään asioita, mitä muut eivät osaa tehdä. Koskinen kutsuukin näitä Väinämöisen tekoja rajan takaisiksi, normaalin arkipäiväisen ylittäviksi. Koskinen on miettinyt tarkkaan kansalliseepoksen hahmoja Kalevan poikien kronikka –romaaniaan varten.

Tekniikan historiaa tutkiva Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta pitääkin Kalevalan päähahmoa jonkinlaisena konsulttina tai poliitikkona, joka saa ihmiset uskomaan puheisiinsa. Nykyaikana tällainen puhe vertautuu utopistisiin teknologiahaaveisiin, muun muassa Marsin asuttamiseen.

Tutkija Tiina Männistö-Funk Turun tuomiokirkon vieressä.
Tutkija Tiina-Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta. Tutkija Tiina Männistö-Funk Turun tuomiokirkon vieressä. Kuva: Teija Peltoniemi Kalevala,Tiedeykkönen Extra

Männistö-Funk pitääkin Elon Muskia tämän päivän kansainvälisenä Väinämöis-hahmona, jolla on paljon valtaa ja sanottavaa. Musk käyttää tätä hulvattomaan, todella vetävään visioon – ihmiskunta menee asumaan Marsiin. Samaan aikaan meillä on maapallolla isoja asioita ratkaistavana, kuinka pidämme planeettamme asuttavana, pohtii Männistö-Funk.

Elon Musk on kansainvälinen Väinämöis-hahmo, joka suuntaa mahtinsa ja puhekykynsä avaruusseikkailuvisioon, jossa ihmiskunta valloittaa uusia alueita.― Tutkija Tiina Männistö-Funk

Jos Väinämöinen olisi ollut viisas heti Kalevalan alkumetreillä, niin miksi hän vokottelee nuorta Ainoa? Joukahainen oli luvannut sisarensa Ainon vanhalle Väinämöiselle oman nahkansa pelastaakseen, mutta Aino ei moiseen suostunut. Hän hukuttautuu.

”Väinämöistä pohtiessani huomasin, että Kalevalasta puuttuvat kelmit ja kieroilijat. Juonittelijoiden puuttuminen suomalaisesta muinaistarustosta viestii siitä, ettei kieroilu ole pysyvä ilmiö yhteiskunnassamme.― Kirjailija Risto Isomäki

Näkemyksiään Kalevalasta ja Väinämöisestä kertovat lisäksi tutkija Petri Paju Turun yliopistosta sekä kirjailija Risto Isomäki. Isomäki on pohtinut kansalliseepoksen maailmaa Viiden meren kansa –romaaniaan varten. Isomäki on vaikuttunut Kalevalan aidosti pakanallisen tuntuisesta maailmasta sekä tarinoiden iästä; osa on jopa 4000 vuoden takaa.

Kuuntele Kalevala palaa -ohjelma Väinämöisestä ja Kalevalasta.

Oliko nuori Aino uhri vai #metoo-kampanjan esitaistelija?

Nuoren Ainon tarina kerrotaan Kalevalan alkupuolen runoissa. Kohtalo on kova. Aino ei halua liittoa Väinämöisen kanssa. Hän itkee pari päivää ja lopulta hukkuu tai hukuttautuu.

”Aino on kaikkien nuorten naisten esitaistelija ja #me too -kampanjan keulakuva. Aino ei hyväksy minkäänlaista häirintää tai tytöttelyä”, sanoo tutkija Niina Hämäläinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Hämäläinen on tutkinut Aino- ja Kullervo-runoja, jotka ovat nimenomaan Kalevalan kirjoittajan Elias Lönnrotin luomuksia.

Niina Hämäläinen SKS:sta katsoo kameraan.
Tutkija Niina Hämäläinen Suomalaisen kirjallisuuden seurasta. Niina Hämäläinen SKS:sta katsoo kameraan. Kuva: Teija Peltoniemi Kalevala,Aino,Suomalaisen kirjallisuuden seura,Tiedeykkönen,Tiedeykkönen Extra

Kirjailijat Risto Isomäki ja JP Koskinen näkevät Ainon pikemminkin uhrina kuin esikuvana tämän päivän nuorille naisille. Isomäen mielestä Aino ei kelpaa esikuvaksi suomalaisille nuorille naisille. Suomalaiset nuoret naiset ovat vahvempia kuin mitä Aino oli. ”Aino oli vähän nössö – miksei hän vetänyt Väinämöiselle turpiin”, kysyy Isomäki.

Tiina Piilolaa kiehtoo Kalevalan naisten muutoskyky. Ainohan muuttuu vedenneidoksi ja siinä muodossa hän pääsee laukomaan Väinämöiselle näkemyksiään. Piilolan mukaan tämän päivän Aino olisi erityisherkkä, jolla on vahva sisäinen maailma. Hän ei olisi kokoajan vastaamassa muiden tarpeisiin, perheen, työelämän.

Aino oli vähän nössö, olisi vetänyt Väinämöiselle turpiin.― Kirjailija Risto Isomäki

”Jo Kalevalassa Aino edusti uutta ihmistyyppiä, ja sitä hän edustaa nytkin”, sanoo kirjailija, tutkija Tiina Piilola, joka on tutkinut Kalevalan naisia väitöskirjan verran ja nyt aiheesta on ilmestynyt myös tietokirja.

JP Koskinen puolestaan näkee Aino-runoissa opetuksen 1800-luvun hengen mukaisesti. ”Jos väkivalloin koettaa saavuttaa jonkun itselleen, siitä ei hyvää seuraa eikä kenenkään kannata elää muiden normien mukaan”, tulkitsee Koskinen Ainon kohtaloa.

Ainon tarina on ikiaikainen. Mies ahdistelee nuorta naista. Samantyyppisestä maailmasta ammentaa Q-teatterissa Saara Turusen ohjaama näytelmä Medusan huone. Medusa oli kaunis nuori nainen Kreikan tarussa. Merenjumala Poseidon raiskasi Medusan. Tapahtuman jälkeen Medusa muuttui käärmetukkaiseksi naiseksi.

Näytelmää ja Ainon tarinaa kommentoivat parikymppiset Oona Pennanen, Vilma Sippola ja Veera Wahlroos. Mukana ohjelmassa myös tutkija Tiina Männistö-Funk. Artikkeli jatkuu audion jälkeen.

Kuuntele ohjelma nuoresta Ainosta

Ilmarinen, suomalaisen insinöörimiehen esikuva ja nykypäivän hyvinvointisammon takoja

Voiko seppä Ilmarista pitää suomalaisen miehen ja varsinkin insinöörin esikuvana? Ilmarinen takoi sammon, runsauden sarven, mutta kukaanhan ei sitä Kalevalassa saanut. Olisimmeko kansakuntana menestyneet paremmin, jos sampoa ei olisi Kalevalassa menetetty?

Ilmarista ja Sampoa pohtivat tutkijat Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta Göteborgista ja Petri Paju Turun yliopistosta, sekä kirjailijat Risto Isomäki JP Koskinen ja Tiina Piilola.

Ilmarisen tapa toimia: enemmän tekoja kuin sanoja, hyödyttää yhteisöä. Teot painavat vaa’assa enemmän kuin sanat.― Kirjailija JP Koskinen

JP Koskisen mukaan Ilmarinen on Väinämöistä avoimempi persoona, joka ei panttaa tietojaan. Ilmarisen tapa toimia: enemmän tekoja kuin sanoja hyödyttää pitkällä aikavälillä yhteisöä paremmin, sanoo Koskinen.

Kirjailija JP Koskinen istuu viherkasvin vieressä
Kirjailija JP Koskinen Kirjailija JP Koskinen istuu viherkasvin vieressä Kuva: Teija Peltoniemi Kalevala,kirjailijat,Yle Tiede,Tiedeykkönen Extra

Petri Paju on tutkinut 1950-luvun tekniikan kehittäjien kansallisia motiiveja ja perusteluja. Sodanjälkeisen suomen teknologiseen kehityksen puolesta vedottiin jopa Ilmariseen. Oliko siitä apua? Mitkä teknologiat olisivat tämän päivän sampoja? Entä yhteistyö - jos kaikki puhaltaisivatkin yhteen hiileen, niin menestyisimme paremmin?

Tästä linkistä aukeaa Kalevala palaa -sarjan jakso Ilmarisesta kuunneltavaksi Yle Areenaan

Vanha Louhi, Pohjolan matriarkka – riivinrauta vai viisas näkijä? Mitä Louheus on tänään?

Pohjolan valtiattarella vanhalla Louhella on ristiriitaisia ominaisuuksia. Hän on hurja, pistää hanttiin Kalevalan miessankareille mutta toisaalta lohduttaa heitä. Louhen vanhuus on Kalevalassa negatiivista toisin kuin Väinämöisen vanhuus. Louhi myös kuvataan rumaksi.

Kirjailija JP Koskisen mielestä Louhi on reaalipoliitikko. ”Louhi toimii niin, että oma väki saa parhaimman lopputuloksen. Yhteisön etu on tärkeää eivätkä ne keinot, kuinka lopputulos saavutetaan”, pohtii Koskinen. Entä mitä Louhen monipuoliset piirteet ovat meidän ajassa? Tästä kirjailija JP Koskisella on selkeä näkemys.

Louhi on reaalipoliitikko. Hän toimii yhteisön eduksi eikä välitä, miten se saavutetaan.― Kirjailija JP Koskinen

Louhi on muuttunut Kalevalan mittaan muun muassa hurjaksi sotakotkaksi. Kansalliseepoksessa lopussa Louhi muuttuu kyyhkyseksi. Mistä tässä muodonmuutoksessa on kysymys – ja jos Louhi vielä edustaa suomalaisen vahvan naisen arkkityyppiä?

Tutkija Petri Paju Turun yliopistosta katsoo kameraan.
Tutkija Petri Paju Turun yliopistosta on tutkinut tekniikan kehittäjien kansallisia motiiveja ja perusteluja. Tutkija Petri Paju Turun yliopistosta katsoo kameraan. Kuva: Turun yliopisto. Kalevala,Turun yliopisto,teknologia

Mikä on Louhen hallitsema Pohjola? Vai onko paikalla pikemminkin symbolinen merkitys – ylitetäänkö Pohjolassa rajoja? Pohjolaa valottavat kirjailija Tiina Piilola sekä tutkija Niina Hämäläinen Suomalaisen kirjallisuuden seurasta. Tutkija Tiina Männistö-Funk pohtii Louhen ja sammon suhdetta, kuka keksi sammon?

Louhen tarinaa peilaavat tähän aikaan myös parikymppiset Oona Pennanen, Vilma Sippola ja Veera Wahlroos. Louhi-osan lopussa parikymppiset kertovat näkemyksiään Louhesta.

Sarjan äänisuunnittelu Juha Jäntti ja Joonatan Kotila.

Katso Ylen aamu-tv:n noin 10 minuutin video, jossa kirjailija Tiina Piilola kertoo Kalevalan naisista. Hän on tehnyt väitöstutkimuksestaan yleistajuisen tietokirjan.

Kuuntele Kalevala palaa –sarjan muut jaksot. Muinaiset parannuskeinot ovat yhä elossa, kolme jaksoa toimittajana Leena Mattila.
Jakso 6: Kalevalainen jäsenkorjaus ja kuppaus parantavat oloa sekä hoitavat kolotuksia muinaisin keinoin Leena Mattilan toimittama podcast kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ja kuppauksesta
Jakso 5: Monet perinteiset kasvirohdot ovat käytössä, osa niistä haetaan puhdistettuna purkkitavarana apteekista Miten nykyajan proviisorit ja farmakologit suhtautuvat muinaisten suomalaisten käyttämiin rohdoskasveihin? Entä miten nokkosta käytettiin himon nostatukseen?.
Jakso 4: Kalevalan malliin kyllä saunotaan, mutta loitsut pitää nykyään hakea arkístoista Kalevalan mailla kalman tai saunan väki eli voima voi auttaa ihmistä. Loitsuilla parannettiin sairaita ja autettiin synnytyksissä, mutta niitä voitiin käyttää myös vahingoittamiseen.

Seuraavat kolme jaksoa on toimittanut Jaana Sormunen.
Jakso 3: Freestyle rap on nykyajan runonlaulantaa Runonlaulanta oli entisaikojen tapa muistaa ja välittää perinnettä sekä kertoa tarinoita. Runolaulun perillinen tuottamistavan perusteella ja tarinankerronnan keinoin on improvisoitu rap eli freestyle.
Jakso 2: Lönnrot uudisti suomen kieltä, nyt me kaikki teemme sitä Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin aikaan suomen kirjakielen kehittämiselle oli tarvetta, mutta mikä on tilanne nyt? Kuinka kieli uudistuu - vai onko kirjakielemme jo valmis?
Jakso 1: Kalevala oli Lönnrotille suuri kansallinen projekti, mutta kenen runoja siinä lauletaan? Miten Elias Lönnrotin keräämistä sadoista runoista kehittyi Kalevala? Mikä siinä on suomalaista, mikä karjalaista ja mikä Lönnrotin omaa? Mitä Kalevalasta ajateltiin sen syntyaikaan Suomessa ja sittemmin rajantakaisessa Karjalassa - tai nykyään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede