Hyppää pääsisältöön

Kalastajien taistelu hylkeitä vastaan kovenee – hylkeiden metsästykseen houkutellaan nyt tapporahalla

Kuvassa harmaahylje loikoilee kalliolla.
Harmaahylje eli halli on Itämeren suurin hylje. Kuvassa harmaahylje loikoilee kalliolla. Kuva: Juha Metso / AOP halli (hylkeet)

Harmaahylkeen metsästyskausi alkoi Suomessa reilut pari viikkoa sitten 16. huhtikuuta. Kaakkois-Suomessa metsästys lähti käyntiin vauhdikkaasti, sillä kahdeksaan mennessä aamulla oli saaliiksi saatu jo kymmenen harmaahyljettä eli hallia.

Pyyntiä lienee vauhdittanut niin kutsuttu tapporaha eli Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton maksama hyljekohtainen kolmensadan euron korvaus hylkeiden metsästäjille.

Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast kertoo, että Hyljevapaa kalastus -hankkeen piirissä on ammuttu ensimmäisen kahden viikon aikana 20 hyljettä yhteensä 60:n hallin kiintiöstä.

Rahalla motivointi otettiin keinoksi, sillä harmaahylkeiden metsästys ei muuten houkuttele tarpeeksi. Metsästys on vaativaa, eikä se ole taloudellisesti kannattavaa, sillä hyljetuotteiden myynti on Suomessa kielletty.

– Hylkeen metsästys ei ole helppoa, kun on kyse vedessä elävästä eläimestä, joka on suurimman osan ajasta näkymättömissä. Lisäksi alueet, joilla hylkeet eniten makailevat, on rauhoitettu hylkeiden suojelualueeksi, sanoo Teemu Tast.

Hallinmetsästys on kiintiömetsästyksen piirissä eli pyyntiin ei tarvitse lupaa, vaan saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle riittää. Koko Suomen metsästyskiintiö on Ahvenanmaa mukaan lukien 1500 harmaahyljettä. Yleensä siitä täyttyy noin viidesosa. Suomenlahdella metsästys on suhteessa aktiivisempaa kuin muualla Suomessa.

Miksi halleja metsästetään?

Harmaahylje on kalastajille riesa. Se varastaa saaliita, rikkoo pyydyksiä ja karkottaa kaloja pelkällä läsnäolollaan.

Tilastojen valossa hylkeiden kalastajille aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2017 vajaa kolmannes merialueilla toimivista kaupallisista kalastajista ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Kun koko kaupallinen kalasaalis oli 155 miljoonaa kiloa kalaa, hylkeiden raportoitiin aiheuttaneen 90 tonnin vahingot. Ilmoitettu vahinko oli kuitenkin 50 tonnia pienempi kuin edellisenä vuonna.

Hylkeet aiheuttavat tappioita myös kalankasvattamoille, mutta silläkin saralla hylkeiden aiheuttamat vahingot olivat viimeisimmän tutkimuksen mukaan edellisvuosia selvästi vähäisemmät.

Teemu Tast ei pidä tutkimuksia luotettavina, koska ne perustuvat kalastajien omiin ilmoituksiin, jotka osa jättää tekemättä.

– Osa kalastajista on sitä mieltä, että vahinkojen määrää ei pysty arvioimaan, ja toisten mielestä vahinkojen ilmoittamisesta ei ole mitään hyötyä – ja monet kalastajat eivät ole erityisiä kynämiehiä.

Kalastajat saavat jo korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista

Ammattikalastajille maksetaan 15 prosenttia saaliin laskennallisesta arvosta niin kutsuttua hyljesietokorvausta. Korvaus on tarkoitettu hylkeiden aiheuttamien taloudellisten tappioiden kattamiseen. Sitä saavat kalastajat joiden vuosittainen liikevaihto on yli 10 000 € euroa.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton mukaan korvaus ei riitä, sillä se ei kohdistu hylkeistä eniten kärsiville kalastajille joiden saalis jää liian alhaiseksi tuen saamiseksi.

Uhkaako hylkeenmetsästys hyljekantaa?

Tapporahoja maksettiin harmaahylkeistä isossa mittakaavassa viimeksi 1970-luvulla. Merikalastajien Teemu Tast perustelee kannustimen tarpeellisuutta nykyaikana Itämeren kasvaneella hyljekannalla.

Suomen luonnonsuojeluliitto on pitkään kritisoinut hallin 1500 yksilön metsästyskiintiötä liian suureksi. Nyt liitto on huolissaan tapporahan vaikutuksesta Suomen harmaahyljekantaan. Sen pelätään nostavan hylkeiden metsästysmäärää tuntuvasti.

– 60 hylkeen kiintiö ei ole iso määrä, mutta tapporahakäytäntö voi laajentua muuallekin Suomeen. Nykyisellä metsästystasolla harmaahylkeen kanta on pysynyt suurin piirtein samana kymmenen vuotta, toteaa erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Tastin mukaan ei ole järkevää puhua Suomen harmaahyljekannasta, koska hylkeet liikkuvat pitkin Itämerta.

Harmaahylkeiden kantoihin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mervi Kunnasranta kertoo, että Itämerellä harmaahylkeitä on ainakin 30 000 yksilöä. Kanta on pysynyt melko tasaisena ja kasvanut lähinnä eteläisillä alueilla.

Suomen alueella hyljekanta ei ole kasvanut viime vuosina. Harmaahylkeitä on Suomen vesialueilla noin 10 000 yksilöä.

– Vaikka halli liikkuu, kyllähän ruokailualueet ovat aika vakiintuneita, toteaa Kunnasranta.

Kuvassa on harmaahylje kuvattuna Porvoossa 2015.
Harmaahylje kuvattuna Porvoossa 2015. Kuvassa on harmaahylje kuvattuna Porvoossa 2015. Kuva: Juha Metso / AOP halli (hylkeet)

Millaisia vaikutuksia kantaan olisi, jos koko 1500 yksilön metsästyskiintiö tulisi täyteen?

– Sehän olisi 15 prosenttia Suomenlahden merialueen hylkeistä. Kyllähän se olisi aikamoista.

Kunnasranta ei halua lähteä arvioimaan harmaahyljekannalle kestävän metsästyskiintiön suuruutta.

Luonnonsuojeluliiton Veistolan mukaan metsästyskiintiön tulisi olla maksimissaan 750 yksilöä. Häneltä löytyy ymmärrystä kalastajia kohtaan, jotka ovat Itämeren muutosten armoilla. Hyljeongelmaan hän etsisi tapporahan sijaan ratkaisuja hyljeystävällisemmistä tavoista harjoittaa kalastusta.

Kalastajien Tast ei ole täysin eri mieltä.

– Hylkeenkestäviä pyydyksiä tarvitaan, mutta niiden kehittäminen ei ole helppoa. Hylkeet ovat usein askeleen edellä pyydyksen kehittäjää. Metsästys on yksi tapa ylläpitää hylkeen ihmisarkuutta.

Tast muistuttaa, että harmaahylje on riistaeläin, jonka kantaa voidaan säädellä metsästyksen avulla.

– Harmaahylje ei ole uhanalainen laji.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto