Margaret Mitchellin Tuulen viemää Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

Radion Lukupiirissä luetaan romanttisen kirjallisuuden suurteosta, Margaret Mitchellin Tuulen viemää.

Vuonna 1936 ilmestynyt romaani houkuttelee pohtimaan monenlaisia kysymyksiä: Toimiiko Tuulen viemää paremmin kirjana vai elokuvana? Onko Scarlett O’Hara vahva feministinen esikuva vai ärsyttävä ja hemmoteltu äkäpussi? Entä Tuulen viemää -romaanin rasismi - onko se nykylukijalle liian räikeää vai tarjoaako kirja kiinnostavan kurkistusikkunan toisenlaisen aikakauden arvoihin? Onko Scarlettin ja Rhettin suhde kaikkien aikojen rakkaustarina vai kahden liian voimakkaan persoonan yhteentörmäys?

Mikä sinua mietityttää Tuulen viemää-romaanissa? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800. Voit kommentoida myös WhatsAppilla, lähetä silloin viesti numeroon 044-5144800.
Toimittaja Kaisa Pulakan vieraina ovat kirjailija Siri Kolu sekä kirjailija ja teatterintekijä Juha Hurme.

Lukupiirin verkkokeskustelu aukeaa tähän 4.5. klo 19, verkkokeskustelua isännöi Jani Tanskanen.

Palaa tästä verkkokeskusteluun

Tanskis Yle 4.5.2019 18.50
Lukupiiri alkaa ja kirjana on Margaret Mitchellin romaani vuodelta 1936. Tervetuloa keskustelemaan!

Studiossa lähetystä vetää toimittaja Kaisa Pulakka. Vakiovieraana kirjasta intoilee teatterintekijä ja kirjailija Juha Hurme, ja vaihtuvana vieraana on tällä kertaa kirjailija Siri Kolu. Verkkokeskustelua luotsaan minä, Jani Tanskanen. Staroja olette te.

Lähetys alkaa seitsemän uutisten jälkeen kanavalla Yle Radio 1. Myöhemmin illalla keskustelu tulee myös Yle Areenaan kuunneltavaksi.

Kommentoikaa, kysykää ...

Tanskis Yle 4.5.2019 18.51
Milloin olette lukeneet kirjan ensimmäisen kerran? Mitä ensimmäisestä lukukokemuksesta on jäänyt mieleen?

kaustinen 4.5.2019 18.58
Tervehdys. Olen lukenut joskus muinoin, mutta valitettavasti ei mitään mielikuvaa, mitä kirjasta mietin. Elokuvan olen katsonut muutamaa kertaan, ja ah, niin herttaisen ihanalta tuntui silloin. Täytyisi katsoa uudelleen:-)

Tanskis Yle 4.5.2019 18.58
Millaisia muistoja elokuvasta jäi?

kaustinen 4.5.2019 19.00
Elokuva oli romanttinen. Johtunee osittain seurassani olleesta hlöstä

Tanskis Yle 4.5.2019 19.01
Niin, toki seura vaikuttaa kokemisen tapaan :)
Kaustinen, kumpaan tutustuit ensin: kirjaan vai elokuvaan?

kaustinen 4.5.2019 19.03
Katsoisin elokuvan mieluusti uudelleen. Kirjaa ei minulla ole, enkä sitä löytänyt, kun nyt etsiskelin lukeakseni tähän iltaan. Kirjastosta en kysynyt, mutta kaikki lähi divarit kiertelin.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.03
Ohhoh, miksi et kysynyt kirjastosta?
Itsenäinen ja itsepäinen henkilö tässä kirjassa, sanoi juuri Kaisa :D

kaustinen 4.5.2019 19.06
Kirjastoon pitää palauttaa tietyn ajan kuluttua:-)) Kirjan luin ennen elokuvaa, mutta en tosiaankaan muista mitä siitä mietin. Luin joskus -60 luvun loppupuolella. Silloin tuli "hotkittua" kaikki kirjat, jotka käsiini sain.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.06
Tuulen viemää nukkuteatterina ja eläinten kautta, aikamoinen stoori soittajalta. Vau!
Siis nukketeatterina...

kaustinen 4.5.2019 19.07
Huikeaa tosiaankin olisi nukketeatterina.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.07
Jatkuuko hotkiminen vielä? Vai onko nykyään hidasta nautiskelua ja sulattelua?

Tanskis Yle 4.5.2019 19.09
Soittaja nosti esiin naisten alkoholismin kirjassa. Ensimmäisiä aihetta käsitteleviä kirjoja?

kaustinen 4.5.2019 19.09
Luen edelleenkin melko paljon. Nyttemmin enemmänkin niitä hutaisten luettuja uudelleen. Herman Hessen Demian on nyt meneillään.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.10
Ooh, Demian on multa vielä Hesseltä lukematta. Samoin Lasihelmipeli.

merikapteen 4.5.2019 19.10
Kitokset Lauantain Toivotuista näin ensalkuun. "Moon River" kai sopii oikeun hyvin illan teemaan. Muutoin en tunne ao. teosta juurikaan; vain Clark Gablen hurjan hevosajelun keskellä palavaa kaupunkia. Filmi kun näytetään eri maitten TV-kanavilla tuon tuostakin...

kulttuurin ystävä 4.5.2019 19.10
Tanskis hyvä ilta voitko kysyä kun on kirjailija mukana keskustelussa että jos siiri kolu kirjoittaisi tuulen viemä nyt vuonna 2019 niin millä tavalla se olisi erilainen kun margaret mitchelin romaani ?ja juha hurmelta voit kysyä että jos hän tekisi teatteri näytelmän tästä niin ketkä olisivat scarlet o hara ja reth butler?

kaustinen 4.5.2019 19.11
Lasihelmipeli odottaa seuraavaksi.

Tuikero 4.5.2019 19.12
Koe

Tanskis Yle 4.5.2019 19.13
Kulttuurin ystävä, hauskoja kysymyksiä!

Kirjoittaisiko Siri Kolu uuden version vanhan kirjan pohjalta vai kirjoittaisiko hän sen sellaisessa kuvitteellisessa tilanteessa, jossa Tuulen viemää -kirjaa ei ole aiemmin ollut?

kulttuurin ystävä 4.5.2019 19.14
Juuri uuden version vanhan kirjan pohjalta odotan vastauksia mielenkiinolla

Tuikero 4.5.2019 19.15
En ehtinyt kokonaan kuunnella, mutta nuorena lukenut ja tv taltiointeja olen katsonut. Puhutteva loppupuolella hävitettyyn staraan paluun. Alussa kiinnostava kuvaus äkillisestä avioliitosta, sodasta

merikapteen 4.5.2019 19.15
Totuuksia taitaa olla monenlaisia. Ehkäpä USA:n sisällissodan suurin syy oli ihmisen silmitön ahneus..

Tanskis Yle 4.5.2019 19.15
Kulttuurin ystävä, jeps, kysyn kun on vuoroni :)
Tuikero, kuuntelitko siis äänikirjana?

Tanskis Yle 4.5.2019 19.17
Tässä muuten Kaisan kirjoittama juttu kirjasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/30/jarisyttavan-feministinen-ja-raikean-ra...

Tuikero 4.5.2019 19.19
Siis Celiasta äänikirjana kolme osaa kymmeniä tunteja ja kolme nidettä,

Tanskis Yle 4.5.2019 19.20
Okei, mahtavaa että se on äänikirjana! Kuunneltavaa tosiaan varmasti riittää, sillä painettunakin kirjana se on niin tolkuttoman paksu.

maalainen 4.5.2019 19.23
Vastaisin Tuikerolle. Romaanin lopussahan Tara on jo päässyt jaloileen. Scarletin rahojen ansiosta tietenkin, mutta ennen kaikkea Taraan saapuneen sotainvalidin Willin uurastuksen ansiosta. Hänhän jäi Taraan tilanhoitajaksi Scarletin muutettua Atlantaan. Will lopulta avioitui Scarletin Suellen-siskon kanssa.

Tuikero 4.5.2019 19.23
Kaisa puhuu Pepistä ja neekerikuninkaasta. Olihan hämmentävää kun Tuulen viemässä ajoittain usein puhutaan neekeristä. Ja palvelukulttuuri oli kiintoisaa. Olivatko kuinka rikkaita?

Kysyn vaan 4.5.2019 19.23
Jos tätä kirjaa ajattelee amerikkalaisten "Sotana ja rauhana" (paksuja kirjoja molemmat, molempien kirjoittajat tulivat maittensa vauraasta luokasta, molemmissa käsiteltiin kansallisesti tärkeää historian ajanjaksoa - sotaa, johon oli ommeltu sitten - jos näin uskaltaa sanoa - nykykatsannossa ehkä hieman nyyrikkimäinen ihmissuhdeintrigien verkko) niin voisikohan kysyä: tarvitaanko tällaisten menestysteosten taustaplafondiksi aina sota, muodossa tai toisessa? (Ja tähän voisi tuupata kotimaisena esimerkkin ...

merikapteen 4.5.2019 19.25
No, se ympäristö oli rikkaitten ympäristöä. Tunnen Etelävaltioista Alabaman, Lousisianan ja Texasin. Muistan kerran vuosia sitten päiväkävelyllä eksyneeni Houstonissa lähiöön, jossa oli useita siirtomaa-ajan valkoisia huviloita. Oli kreikkalais-pyväikköjä suurten talojen etumuksessa. Se muisto tuli tänäänkin ensimmäisenä mieleen illan teemasta...

Tanskis Yle 4.5.2019 19.25
Tuikero, niinpä, kirjassa tosiaan näkyy ajallensa tyypillinen rasismi ja se, kuinka rasismi näkyy kielessä.

kulttuurin ystävä 4.5.2019 19.26
tanskis olen katsonut elokuvan monta vuotta sitten ja sitten tästä on tehty tv sarja vuodelta 1994 missä timothy dalton joka oli 2 kerta james bond oli reth butler mielestäni oli mielenkiintoinen ja oli mielestäni parempi kun elokuva kun oli 4 jaksoa eikä monta tuntia

Tanskis Yle 4.5.2019 19.26
Kysyn vaan, kiinnostavaa pohdintaa. Ja Suomessa varsinkin se sota on tavattu änkeä joka paikkaan.

Pekka 4.5.2019 19.26
Margaret Mitchellin tapaturmaisesta kuolemasta tulee tämän vuoden elokuussa kuluneeksi 70 vuotta.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.27
Tuikero, siis keiden rikkaudesta kysyt?

Tuikero 4.5.2019 19.27
Kiitos Maalainen kommenteista. Kiinnostavaa on tosiaan loppukin. Scarletin miessuhteet ja Haran loppuvaiheet kiinnostavia.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.29
Kulttuurin ystävä, eli pidit TV-sarjasta elokuvaa enemmän?

kulttuurin ystävä 4.5.2019 19.29
kyllä

Tuikero 4.5.2019 19.29
Tanskis oikeastaan kysyn O´Harojen, Scarletin ja hänen eri miestensä.

maalainen 4.5.2019 19.29
Olen aina tuntenut jonkinlaista ymmärtämystä Scarettia kohtaan. Aivan samoin kuin Niskavuoren Hetaa, Rva Gladia, jopa Ellen Salpakaria ym. ympäristönsä epämiellyttävinä ja epäsympaattisina pitämiä naisia kohtaan. He eivät ole hallunneet jäädä sinne karsinaan, jonne heidät on haluttu ajaa, vaan ovat halunneet hypätä sieltä pois.

Tuikero 4.5.2019 19.30
Rikkauksista

kaustinen 4.5.2019 19.30
TV-sarja on mennyt minulta kokonaan ohi.

Tuikero 4.5.2019 19.30
Miten kävi ensimmäiselle lapselle?

merikapteen 4.5.2019 19.31
Enpä usko hetikään, että naisilla oli siihen aikaan rahaa lainkaan. Mutta heillä oli perintöoikeutensa, joka oli se tietynlaisen vallan lähde...

Tanskis Yle 4.5.2019 19.31
Maalainen, kiva juttu! Mites vaikka L. Onervan Mirdja?

kaustinen 4.5.2019 19.31
Tämä Aino rva on ihana.

Shermi 4.5.2019 19.31
Moi kaikki tutut ja tuntemattomat! Shermi täällä. Nukketeatterityypit ovat todella taikureita; Alastalon salissakin on nukketeatteriesitys.

She 4.5.2019 19.31
Miksi Scarlett olisi "miehisiä" ominaisuuksia edustava, miten hänen ominaisuutensa eivät olisi juuri "naisellisia" tosiominaisuuksia edustava? Tai vaan ihmisen ominaisuuksia, itsenäisen ihmisen?

Tanskis Yle 4.5.2019 19.32
Shermi, vau! Missä Alastalon salista on tehty nukketeatteria?

kulttuurin ystävä 4.5.2019 19.33
Kaustinen se tv sarja on kyllä dvd versio saa osta vaikka internetistä

Shermi 4.5.2019 19.33
Jälkipolveni kertoi nähneensä H:gissä parikolme vuotta sitten.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.33
She, niinpä, tähän ongelmaan törmää melkein aina, kun puhutaan naisista tai miehistä, jotka eivät täytä jotain muottia.

She 4.5.2019 19.33
En ole yhtään tajunnut miksi Scarlett olisi epämiellyttävä tai äksy, musta se on aina ollut vaan tosi ja ihastuttava ja hauska!
Myös kova painamaan duunia.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.34
She, onko Scarlett ihana?

maalainen 4.5.2019 19.35
Todellakin. Mirdja kuuluu myös tähän porukkaan. Kuuntelin Mirdjan Radio 1:n klassikkoluentana muutama vuosi sitten. Muutama jakso jäi tosin kuulematta.

She 4.5.2019 19.35
Tanskis: joo, toi on täys mysteeri ja tosi leimaavaa. Voiko protagonistia katsoa neutraalisti. Minusta Scarlett on superihana, kuten Rhett, Melanie ja Ashley. Rakastan koko kööriä!
Neutraalisti sukupuolimerkityksessä eli päähenkilönä sinänsä.

Shermi 4.5.2019 19.36
Parasta Scarletin lause on, että hohto takanani tulee poltetuista silloista. Hänhän taisi näyttää parhaimmalta juuri siinä valaistuksessa

Tanskis Yle 4.5.2019 19.36
Mirdja on kuunneltavissa myös Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2511420

merikapteen 4.5.2019 19.37
Jospa saan toivottaa hyvää iltaa tällä kertaa ja parhaimmat terveiset vanhoille Bulevardi-ystäville. Ei oikein istu maailmankuvaani tämä illan teema. Vaan seuraavaa iltaa odotellessa...

Shermi 4.5.2019 19.37
Moi vain, Kapu! Ikävöimme sinua chatissa.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.38
Merikapteeni, joko lähdössä? Kiva että olet taas kuvioissa!

maalainen 4.5.2019 19.38
Hyvää iltaa, merikapteeni, pitkästä aikaa !

She 4.5.2019 19.38
Tuulen viemää -romaanin klassikkoasema tulee hienoista henkilöistä, ajankuvasta, jännitteistä ja päähenkilön selviytymiskamppailusta. Ennen väliaikaa mullasta nousu on avainkohtaus.

Rauha B 4.5.2019 19.40
Terveiset täältäkin.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.40
Nyt kun oli puhetta siitä, että She ihailee Scarletia ja koko kööriä, niin kysytäänpä muiltakin: Ketkä ovat kiinnostavimpia henkilöhahmoja? Entä ärsyttävimpiä?

She 4.5.2019 19.42
Scarlett on myös hyvin moderni hahmo, ja tosiaan kuten Rhett, "hylkiö" omassa ajassaan tavallaan, koska hän eikä Rhett ole sovinnaisia kuten Melanie ja Ashley, näillä pareilla on keskeinen kontrasti, ja ydin on se että Scarlett ei nuorena tunnista itseään millaisena on vaan rakastuu ihan väärään tyyppiin, minkä katsoja hiffaa heti (elokuva). Myös sen, että Rhett on samaa lajia.
Ärsyttäviä hahmoja ei ole. Myös Belle on upea!

Shermi 4.5.2019 19.43
Moi, Rauhaseni! Sinua ikävöidään suuresti MuBulla chatin Kävelykadulla.

Tuikero 4.5.2019 19.44
Scarlet on juuri ristiriitainen kuten kirjailijakin sanoi äsken radiossa. Mutta kiinnostava. Scarletin ja isän yhteisymmärrys siitä mitä ei puhuta äidille

She 4.5.2019 19.45
Bellen ja Melanien kohtaaminen on legendaarinen kohtaus, koska sehän on luettavissa, että hei, me ollaan sama asia, saman kolikon puolet, ja naiset itse siinä tilanteessa tiedostavat sen ja antavat toisilleen tunnustuksen siitä. Melanie ja Scarlet kohtaavat kohtaavat samoin synnytys- ja kuolinvuoteella, Melanien. Eli siinä kemiassa paukut ovat kovimmat.

sisko hyvönen 4.5.2019 19.45
Naisellisia ominaisuuksia ovat hormonitoiminnnm perusteella esimerkiksi hoivaavuus ja kärsivällisyys. Esim.paljon testosteronia erittävät miehet eivät ole niin kiinnostuneita vauvoistaan kuin vähemmän testoa erittävät. Niin se vaan menee, hormoneilla on oma tehtävänsä sukupuolten muotoutumisessa, eivät ne ole pelkästään kiulttuurisia sopimuksia.

She 4.5.2019 19.45
Scarlet pelastaa Melanien hengen kerran, toista kertaa hän ei pysty.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.46
Sisko hyvönen, niin, sukupuolen määräytymisessä ja kokemuksessa vaikuttaa sekä biologia että kulttuuri.

She 4.5.2019 19.48
Dramaattisesti toki Scarlettin ja Melanien Atlantan tulesta pako Rhettin avustuksella sitoo nämä henkilöt keskenään lopullisesti yhteen. Myöhemmin Melanie lohduttaa Rhettiä Bonnien kuoleman järkyttävyyden äärellä kuollakseen melko pian sen jälkeen toista lasta kantaessaan itse. Onhan noi uskomattomia draamallisia käänteitä, ja Bonnien kuolema "just like my father"

maalainen 4.5.2019 19.48
Oleellista on, että ensimmäisellä kerralla hän pelastaa Melanien hengen, vaikka hän tosiasiaasa haluaisi tämän kuolevan. Toisella kerralla hän haluaisi tämän jäävän eloon.

Tuikero 4.5.2019 19.49
Vanhempien kulttuurierot kiinnostavia. Äiti joskus ärsyttää, perässä kulkenevine palvelijoineen.

She 4.5.2019 19.49
maalainen: haluaisiko, miten niin?

Shermi 4.5.2019 19.49
Antakaahan soittajalle puheenvuoro!

sisko hyvönen 4.5.2019 19.50
Bonnien kuolemaan liittyvät kohdat ovat vaikeita lukea. Silloin Melanien kyky lohduttaa auttaa Rhettiä kohtaamaan todellisuuden, kun Rhett ei halua antaa haudata Bonnieta. Scarlett ja Rhett eivät pysty lohduttamaan toisiaan. Loppukohtauksessa Scarlett yhtkkiä alkaa ymmärtää Rhettiä ja kirjalija kijroittaa: "Ensimmäistä kertaa elämässään hän sääli toista ihmistä halveksimatta häntä samalla, sillä ensimmäisen kerran hänessä heräsi ymmärtämys toista ihmistä kohtaan."

Pirkko 4.5.2019 19.51
En ole lukenut kirjaa, mutta nähnyt elokuvan kolmesti usean vuoden välein. Ensimmäisenä kerralla näin kirjan rakkauselokuvana, toisella kerralla yhteiskunnallisena historiallisena romaanina ja kolmannella kerralla sodan vastaisena romaanina.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.52
Pirkko, tuo onkin kiinnostava ilmiö, että eri lukukerroilla ja eri katsomiskerroilla teoksista herää erilaisia ajatuksia.

Shermi 4.5.2019 19.52
Pirkko !

She 4.5.2019 19.53
Tuulen viemää julkaisuajankohta 1936 on äärimmäisen kiinnostava toki, ja myös sijoittuminen sisällissotaan, jonka keskeinen kysymys oli orjuus ja joka sisällissodan jälkeen lakkautettiin.

She 4.5.2019 19.54
Irlantilaisuus tuskin on sattumaa. Irkuista lähti hyvin paljon väkeä jenkkeihin.

Tanskis Yle 4.5.2019 19.54
Whatsappissa kysytään: "Hei oletteko lukeneet Gwen Bristowin kirjoja samalta alueelta ja ajalta, mutta sen köyhän kansan näkökulmasta. Tammikuja on melkein vastakohtainen Tuulen viemäälle."

Tuikero 4.5.2019 19.55
Niin, siis äidin perässä kulkijat ovat tietty orjia?

Shermi 4.5.2019 19.56
Pitänee taas kerrata Tammikuja!

Tanskis Yle 4.5.2019 19.56
Mikä teistä on kirjassa kaikkein keskeisintä? Tai mitä tämä kirja on teille antanut?

Tuikero 4.5.2019 19.57
En ole tukenut Tammikujaa. Täytyypä kaivaa esiin. Köyhyyden kuvaus kiinnostaa
Ajankuva kiinnostavaa

Pekka 4.5.2019 19.58
Margaret Mitchellin tapaturmaisesta kuolemasta tulee tämän vuoden elokuussa kuluneeksi 70 vuotta.

Heljä Kuisma 4.5.2019 19.58
Luin "Tuulen viemää" englannin kielellä ja se teki kirjasta jos mahdollista vieläkin rikkaamman. Olen miettinyt kuinka tuo rikas kielenkäyttô on pystytty kääntämään suomeksi!

kaustinen 4.5.2019 19.58
Oliko Lousiana-sarja Bristowin? Sen olen lukenut joskus (3 tai 4 osaa?)

sisko hyvönen 4.5.2019 19.58
Olen lukenut Gwen Bristowin trilogian moneen kertaan: Keskikesä, Tammikesä, Uudet tuulet. Niissä seurataan kahden suvun vaiheita alkaen sisällissodan ajoista 1920-luvulle. Näkökulma on yhteiskunnallisempi ja realistisempi, fokus kohdistuu myös työväkeen ja köyhiin. Köyhät vs- plantaasinomistajat. Naisnäkökulma. Hyvää henkilökuvaustal
Anteeksi, Keskikesä, Tammikuja, Uudet tuulet.

Tuikero 4.5.2019 19.59
Minusta elokuvassa oli jotain teennäistä nuorten suhteet! Kuinka realistisia?

She 4.5.2019 19.59
Tanskis: selviytyminen, tapahtui mitä tahansa. Ja ko. romaanissa tapahtuu paljon, sekä rakkauselämässä, sodan tantereilla, avioliitoissa, köyhyydessä, rikkaudessa. Scarlett on niitä harvoja päähenkilöitä joka ei ole mikään Thelma & Louis vaan aina puskee läpi vaikka on todella pahoja tilanteita.

Heljä Kuisma 4.5.2019 20.00
Yksi parhaita lukemiani kirjoja! Loistava oman aikansa kuvaus ja enemmän!

She 4.5.2019 20.00
Toki myös rakkaus siihen oikeaan on herkku sivujuonne.
Ainakin Rhettillä. Scarlett traagisesti tajuaa sen vasta viime minuutilla.

maalainen 4.5.2019 20.00
Minäkin olen ajatellut Pohjantähteä paralleelina Tuulen viemälle. Koskelan Akseli ja Scarlett ovat sisarushahmoja - Pohjoisen mies ja Etelän nainen. Kumpikaan ei ollut idealisti, molemmat olivat selviytyjiä. Lähtökohtakin oli samantapainen. Orpopoika Koskelan Jussi raivasi suosta torpan viljelysmaat. Gerald O`Hara oli köyhä irlantilainen nousukas, joka voitti korttipelissä rappeutuneen plantaasin ja rakensi sen uudelleen. Muitakin yhtäläisyyksiä romaaneissa ja niiden hahmoissa on. Ja taustalla sota, ...

Shermi 4.5.2019 20.01
Tulin juuri seuraamasta Sln taidelukion teatterin tulkintaa Maria Jotunin Kultaisesta vasikasta. Sota siinäkin mahdollisti kaikenlaista. 100 v sitten kirjoitettu näytelmä on sijoitettu vuoteen 2050 ja toteutettu musikaalina.

sisko hyvönen 4.5.2019 20.02
Luulen myös, että tosielämässä näytellään joskus sama näytelmä: joku tajuaa liian myöhään, että rakastaakin ihmistä, joka on väsynyt odottamaan ja lähtee.

Tuikero 4.5.2019 20.02
Ajankuva siis Tuulen viemässä kiinnostavaa ja eri tahojen elämä. Mikä kuvitteellista, mikä realismia?

She 4.5.2019 20.04
Orjan elämästä, ei ole vain paperittomat, Siri Kolu, on puoli miljoonaa suomalaista palkattomissa tai ysieuron töissä tms. Sitä on ehkä vaikea nähdä lintukodon lintutornista vaan se on tosiasia, tt-tukea hakee 10% suomalaisista ihan tänä vuonna. Perheineen, koulutuksineen, papereineen.

Shermi 4.5.2019 20.04
Älkää villiintykö! Juha toteuttaa lauseenne.

She 4.5.2019 20.05
Orjajoukossa on taiteilijoita, akateemisia ja tohtoreita.

merikapteeni 4.5.2019 20.08
Hitto vieköön, piti palata vieläkin asiaan. Tuli nimittäin mieleeni, että onko kukaan tullut verranneeksi illan teemaa Linnan "Pohjantähden" 2. osaan. Kyse taitaa olla aivan samasta asiasta, hävitystä sisällissodasta, Nyt vaan toisinpäin eli Amerikan sisällissodan voitti paikallinen vasemmisto aikoinaan. Mutta sehän ei itse asiaa mihinkään muuta, sodilla kun on taipumus kestää aina toisen osapuolen katkeraan tappioon asti...

Annika Äp 4.5.2019 20.09
She tekee hyvän korjauksen Kolulle. Suomessa on orjamarkkinoita työpaikoilla. Pakkovaltaa, vaikka suuri osa ihmisiä on jäänyt työttömiksi ilman omaa syytään. Tuotanto siirretty ulkomaille tai firma tehnyt konkurssin. Ruoastakin on pula, mutta pahinta on nöyryytys ja ali-ihmisenä kohtelu. Kotiorjana saisi sentään olla piilossa, olisi lämmintä ja ruokaa.

She 4.5.2019 20.10
Niin, toivottavasti vältämme toisen yhtä pahan 30-luvun ja pitäisi varmaan toimia nyt puhuen kaikkien kanssa

Tanskis Yle 4.5.2019 20.10
Merikapteeni, just ylempänä puhuttiin Pohjantähdestä.

Shermi 4.5.2019 20.11
Helena on oikeassa. Luin Katriinan pari kertaa, ensin rantaruåtsiksi ja sitten Hurmeen käännöksenä.

sofia wise 4.5.2019 20.11
Ikuisuuskysymys: saako Scarlett Rhettin takaisin?

Annika Äp 4.5.2019 20.11
Lisäisin vielä, etten halua verrata Tuulen viemää mihinkään toiseen kirjaan. Se on niin uniikki. Yhteiskunnallinen taso ja tunnetaso ovat hyvin kuvattuja.

maalainen 4.5.2019 20.11
19.49 She. Ensimmäisellä kerralla, kun pelastaa synnyttävän Melanien hengen sodan jaloissa Atlantassa, Scarlett toivoo Melanien kuolevan. Silloin hän on vielä kiihkeästi rakastunut Ashleyhin ja Melanie oli hänen tiellään.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.12
Nyt on hyvää ja kiinnostavaa keskustelua!
Ja tulkintoja on aina monenlaisia.

She 4.5.2019 20.12
sofia wise: nuorena ajattelin kans että toi on pointti, nykyisin frankly my dear, I dont give a damn :D! maalainen: ok!

merikapteeni 4.5.2019 20.13
No joo; katsonpa tuossa kommenteista, että Linnan "Pohjantähti" on ollut esillä tosiaan. Mutta ei kai varmaankaan sattumalta...

Kysyn vaan 4.5.2019 20.14
Tämä "Pohjantähden" ja "Tuulen viemän" rinnastus vie ajatukset siihen, että molemmissahan sotaa kuvataan nimenomaan häviävän osapuolen näkökulmasta. Edelleen voi todeta, että Tuulen viemä lisäksi kuvaa eräälla tavoin mennytta elämäntapaa, jotain myöhäisfeodaalista yhteiskuntaa, joka saa sellaisen la belle epoque-hohteen juuri katoamisensa ansiosta. Ja sitten vielä: miksei se ole myös kertomus siitä, kuinka teollisuuskapitalismi (teollistuneet Pohjoisvaltiot) taloudellisen ylivoimansa turvin jyrää tämän hoh ...

lena 4.5.2019 20.15
m

sofia wise 4.5.2019 20.16
Minusta kysymys siitä, palaako Rhett, on vakava ja olennainen. JOS rakkaus on ikuista, se ei kuole. Jos se ei ole ikuista, se on sitten vain jokin hormonihuuma tai kiintymystä tai omistamisen tunnetta. Jotain emotionaalista tarvitsemista. MUTTA jos ajattelemme, että suuri rakkaus elää ja kestää kaiken, Rhettinkin rakkaus toipuu ajan oloon, ja he voivat palata yhteen uudella tasolla. Näin pääsemme perimmäiseen teemaan:onko Suurta Rakkautta oikeasti olemassa. Minun mielestäni on.

Tuikero 4.5.2019 20.16
Siis miten oli naisten oikeus käyttää rahaa? Ketkä piti orjia? Miten perheen taloustilanne vaihteli?

Tanskis Yle 4.5.2019 20.17
No, palaako Reth?

She 4.5.2019 20.17
Eikä ole yllätys hahmossa rakkaus Bonnieen (radio), vaan päivänselvää, Rhett rakastaa heti Scarlettia --- se on tunteellinen mies, Scarlett kuvittelee tunteensa kuten Ashley, sehän niitä yhdistää alkuaikoina, Ashley on haaveilija ja kuvittelija, Melanie on rakastunut ja realisti, samoin Belle Watling, realisti
Scarlettia kiinnostaa eteneminen, hurmaaminen, selviytyminen
se on etelän kaunotar, joka voi pyörittää ketä vaan (alussa)

Tuikero 4.5.2019 20.19
meillä 9 euron työmarkkinat ovat nykyajan orjuus

She 4.5.2019 20.20
Scarlettin kylmyys on kuin kuningatar Victorian kylmyys - hän ei tykännyt raskaudesta eikä beibejä tosielämässä. Syntyi emperiumi kuitenkin ja pitkäaikainen hallitsijuus.
Albert oli kuitenkin rakas Victorialle.
Ei välttämättä jatkuva sikiäminen.

Tuikero 4.5.2019 20.21
Täällä pohjantähden alla auttaa ymmärtämään oman isäni ja sodan käyneiden sukupolvea

kaustinen 4.5.2019 20.22
Kirjan lukeminen ennen elokuvan katsomista on mielestäni "oikeampi" järjestys. Elokuvassa usein eri näkemys. Hiljaiset sillat on mielestäni aikalailla sama kirjana, kuin elokuvanakin.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.22
Tuikero, kiinnostavaa.

She 4.5.2019 20.22
Siis kuningatar Victoria ei digannut beibejä tosielämässä (lisätty verbi). Hoiti pestinsä.

maalainen 4.5.2019 20.22
Nimenomaan tuo hävinneen osapuolen näkökulma on juuri se, mikä yhdistää nämä romaanit. Ja useita vuosia kestänyt repivä yhteiskunnan kahtia jakautuminen sodan jälkeen. Ja yhteistä on päähenkilöiden lisäksi myös monissa sivuhenkilöissäkin. Esim. voisi rinnastaa opportunistit Rhett Butlerin ja Janne Kivivuoren, kumpikin kuuluu menestyjiin ja sodasta ja sodanjälkeisestä ajasta hyötyjiin.

Tuikero 4.5.2019 20.22
She joo tuo kylmyys lasta kohtaan on kiinnostavaa

lena 4.5.2019 20.22
asiaan..

Tanskis Yle 4.5.2019 20.23
Kaustinen, tuskin on olemassa ehdottoman oikeaa järjestystä, mutta käytitkin lainausmerkkejä :D

kaustinen 4.5.2019 20.24
@ Tansikis Yle: Tarkoitin, että minulle:-D

She 4.5.2019 20.26
Tuikero: niin, ja entä Ashleyn hiippailu, kylmyys ja marttyyri-itkut joka käänteessä?

Tuikero 4.5.2019 20.26
Kiitos Tanskis. Olen lukenut sen monta kertaa ja se auttoi sijoittamaan isän ja hänen sukupolvensa ja ymmärtämään. 101 vuotta sitten syntynyt. Oli 40 kun perusti perheen.

She 4.5.2019 20.26
Tuulen viemässä juttu on just se, että päähenkilöt ovat Scarlett, Melanie, Belle. Kolmiyhteys naisen rooleista.

Kysyn vaan 4.5.2019 20.27
maalainen: juuri noin, siinä on jokin hegeliläinen (?) historiankäsitys: suurten myllerrysten keskellä ja sellaisten jälkeen nokkelimmat ja älykkäimmät pärjäävät parhaiten, Janne Kivivuori, Rhett Butler ja heidän kaltaisensa.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.27
Kysyn vaan, miksi puhut Janne Kivivuoresta?

merikapteeni 4.5.2019 20.28
Äsköiselle soittajalle vain, että saattaa olla niinkin, ettei siihen aikaan mitään keskiluokkaa ollut olemassakaan. Nykyinen keskiluokka kun taitaa olla paljolti ruotsalaisen sosiaalidemokratian tuotetta, jota on matkittu lähinnä Euroopan puolella. Esim. USA:ssa ei keskiluokkaa enää juurikaan ole.....

She 4.5.2019 20.28
Tuulen viemää kysyy naiselta: miten sinä asetut näihin rooleihin, mikä on sinun positio, kuka näistä olisit?

Kysyn vaan 4.5.2019 20.28
Tanskis: nimimerkki maalainen mainitsi hänet.

sofia wise 4.5.2019 20.29
Entä milloin Scarlett alkaa nauttia seksistä? Ei Charlesin kanssa, ei Frankin kanssa, mutta Rhett saa hänen halunsa heräämään. Mutta mitä tapahtuu kohtauksessa, jossa Rhett kantaa Scarlettin portaita ylös ja rakastelee häntä tavalla, joka saa Scarlettin aamulla punastumaan: "Rhett oli nöyryyttänyt häntä, loukannut häntä,käsitellyt häntä raa'asti läpi hurja mielettömän yön, ja Scarlett oli riemuinnut siitä". Onko tämä sitä sadomasokismia, josta yksi soittaja puhui?

Tanskis Yle 4.5.2019 20.29
Aa, totta, katsoin aluksi väärin että kirjoittaisit jo toisen kerran Kivivuoresta. Mutta siis maalainen ja Kysyn vaan, miksi Janne Kivivuori? Toivon, että kyse ei ole ainakaan mistään parjaamisesta.

She 4.5.2019 20.30
Ehkä se kysyy mieheltäkin sen, vaan onko niitä vaihtoehtoja siinä paitsi vastakohtaiset Ashley ja Rhett, nössöt muut. Lisätääs vielä naisen rooliin: Mammy ja Prissy.

She 4.5.2019 20.31
sofia wise: en ole koskaan lukenut sitä sadomasoiluna, vaan että S. vaan nautti seksistä, ehkä oli jo aiemmin Rhettin kanssa nauttinut. Ainakin niillä oli lapsia siinä vaiheessa, vaikka suhde oli kylmenemisvaiheessa.

merikapteeni 4.5.2019 20.31
Joo, Twain oli vallan oikeassa. Sen kuulee monista vanhojen blues-kappaleitten sanoituksista. Ne ovat todella vaikeaselkoisia, sillä esim. kielteisessä lauseessa sattaa olla kieltosana kahteen kertaan. Varovaisuusyistä kuulemma...

Tuikero 4.5.2019 20.31
Haluuako Juha Hurme että käännettäs uudestaan.? Käännös siis 82 vuotta vanha. Itse kuuntelen Celian äänikirjoja ja lukija vaikuttaa paljon lukukokemukseen.

Kysyn vaan 4.5.2019 20.31
Tanskis: Ainakin Linnalla tämä Kivivuori oli jonkinlainen "sovittelevan sosialidemokratian" edustaja, eli myönteinen hahmo, joskin tunnetun koijarin poika ja ainakin nuorena sellainen itsekin...

She 4.5.2019 20.32
sofia wise: sitä ennen Scarlett oli todennut eli lapsia ei enää tule = seksiä ei enää

Tanskis Yle 4.5.2019 20.32
Ah, siis tietysti oli puhe Väinö Linnan Kivivuoresta eikä kriminologian professorista :D

lena 4.5.2019 20.33
sharlet oli aikansa vahvempia naisia,ei selvinnyt slloin jos ei laitanut itseään ja kauneuttaan peliin. hän selvisi, sai kaiken , saiko, rakkauden? Se on elämän kysymys meidän jokaisen kohdalla. minusta kirjailija ymmärrsi myös tämän suuren kysymyksen. onhan huomenna uusipä

She 4.5.2019 20.33
Miksi nyt aletaan kirjoitella Twainista ja Linnasta. Palataanpa asiaan.

Kysyn vaan 4.5.2019 20.33
Tanskis: joo, ei tässä vielä kriminologiaan asti ole päästy.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.34
She, koska maalainen-nimimerkin mukaan "voisi rinnastaa opportunistit Rhett Butlerin ja Janne Kivivuoren, kumpikin kuuluu menestyjiin ja sodasta ja sodanjälkeisestä ajasta hyötyjiin".

She 4.5.2019 20.34
Aha

sofia wise 4.5.2019 20.34
"Ajattelen sitä huomenna". Tämä Scarlettin voimalause oli turvanani vuosia, kun ajoin suruissani kotiin Alzheimeria sairastavan äitini luota. - Ajattelen sitä huomenna. Se toimi.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.35
Aika hyvä voimalause.

sofia wise 4.5.2019 20.35
Mutta jos sillä lauseella pakenee ongelmia, jotka pitäisi selvittää, se ei toimi niin hyvin.

Tuikero 4.5.2019 20.36
Paperikirja aika paksu. Hankala pitää kädessä ja teksti koko voi olla vähän hankala.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.36
Niin, voi olla niinkin.

She 4.5.2019 20.36
Sofia: siinäpä se. Se toimii. Kuten kirjan, myös elokuvan, alku ja loppu ovat äärettömän olennaisia. Tuulen viemää -elokuvan lopetus on uskomaton, neljän tunnin spektaakkelin päälle, ja slogan ennen sloganien syntyä :)

Shermi 4.5.2019 20.36
Kyllä yö antaa yleensä jopa ratkaisun pulmaan.

Tuikero 4.5.2019 20.37
Voimalause on hyvä. Niitä kannattaa viljellä.

sofia wise 4.5.2019 20.37
"Tuntemattomassa sotilaassa" kuvataan Koskelaa: hän kykeni ajattelemaan mitä tahtoi ja olemaan ajattelematta sitä, mitä ei tahtonut. Se on mielen hallintaa, jonka osasi myös Scarlett.

kaustinen 4.5.2019 20.37
Onpas ihana tarina soittajalla.

Shermi 4.5.2019 20.38
Olen samaa mieltä: ei korsetti hoikista, vaan siirtää pehmusteet toiseen paikkaan.

She 4.5.2019 20.38
Jos Tuulen viemää -leffa loppuisi toisin, ilman tuota yhtä lausetta ja katsetta ylös vrt. ennen puoliaikaa vannominen käsi nyrkissä, se olisi eri elokuva ja sillä olisi ollut eri vaikutus.

Tuikero 4.5.2019 20.39
Sofia wice hyvä

She 4.5.2019 20.39
Elokuvan viesti korostetaan näillä eli että Scarlett selviää. Muulla ei ole mitään väliä.
Ei edes sillä että Rhett lähti tai Melanie kuoli tai Bonnie kuoli. Scarlett palaa sydämeensä ja asioitten ytimeen, mitä symboloi Tara, hänen kotiplantaasinsa.

Shermi 4.5.2019 20.41
Nyt päästään musiikin mukana syviin vesiin.

maalainen 4.5.2019 20.42
En todellakaan tarkoittanut parjata ketään. Anteeksi, jos kommenttini antoi sellaisen mielikuvan. Tarkoitin todella tätä, minkä nimimerkki Kysyn vaan mainitsi. Näille henkilöille on yhteistä esim. se, että kumpikaan ei osallistunut varsinaisesti taisteluihin. Rhett Butler vasta aivan sodan loppuvaiheessa, kun tappio oli selvä. Mutta he osasivat todellakin käyttää sodan jälkeistä tilannetta hyväkseen, kun monet hävinneiden puolella olleista lamaantuivat pitkiksi ajoiksi. Rhett Butler onnistui rahan hankkimi ...

Tanskis Yle 4.5.2019 20.42
Joo, siis käsitin vain itse väärin!

Tanskis Yle 4.5.2019 20.48
Hauskaa, miten kirjallisuus, elokuvat ja todellisuus voivat mennä sekaisin mielessä :D

Annika Äp 4.5.2019 20.51
Oikeastaan hyvä että kirjaa hehkutetaan. Olen varma, että se on pitkään ollut mustapukuisten kirjallisuus-kaanonmiesten halveksimaa typerää viihdettä. Kaikki naisten arkea, tunteita ja kokemuksia kuvaava kirjallisuus on ollut "viihdettä" huonossa mielessä. Walttari mietti aikanaan, että kirjallisuus kuolee jos ei viihdytä. Se on kuitenkin eri asia kuin naiselämän väheksyminen.

sofia wise 4.5.2019 20.52
Tässä keskustelussa ihaillaan aktiivista, ulospäinsuuntautuvaa Scarlettia, ja halveksitaan Melanien tapaisia lempeitä ja kärsivällisiä naisia. Mutta lempeys ja kärsivällisyys ovat tosi hyviä ominaisuuksia äidille...vai olisitko mieluummin kovan ja kärsimättömän äidin lapsi kuin lempeän ja kärsivällisen. Miksi nämä ominaisuudet halutaan siirtää romukoppaan?

Tanskis Yle 4.5.2019 20.52
Jep. Ja jo Horatius kirjoitti, että kirjallisuuden pitää paitsi opettaa myös huvittaa ;)

kaustinen 4.5.2019 20.53
Jokos on seuraavan lukupiirin kirja tiedossa?

Tanskis Yle 4.5.2019 20.53
Kaustinen, just yritän kalastella tietoa tuottajaltamme.

She 4.5.2019 20.54
Scarlettin loppulause kun se on kaiken menettänyt, ystävän, illuusion rakastetusta, oikean rakkauden puolessa tunnissa (leffa), ja sitä ennen lapsen menetys, on järisyttävä ja epätoivon ilmentymä, mitä hänellä on mikä rakkaus on, ja se löytää sen olennaisen totuuden ja rakkauden sisältään. Hyvä taide kertoo aina näistä kahdesta asiasta loppupeleissä, totuudesta ja rakkaudesta.

Hilkka 4.5.2019 20.54
Minä ajattelen sitä huomenna -lause tarkoittaa mielestäni, että voimakastahtoinen ihminen haluaa löytää toivon vaikka väksin.

kaustinen 4.5.2019 20.54
@Tanskis Yle

Annika Äp 4.5.2019 20.55
Haluaisin ja lapseni olisivat halunneet lempeän ja suloisen äidin, mutta tällaisessakin naisessa saa olla pimeitä puolia. Hän vain pitää ne kurissa ja haluaa antaa voimaa&rakkautta. Tosin hermonsa kurissa pitävä scarlet voi hänkin olla persoonallinen äiti, kunhan luopuu siltä osin itsekkyydestään.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.56
Lukupiirin suora lähetys lähenee loppuaan. Valtava kiitos kaikista kysymyksistä ja kommenteista!

kaustinen 4.5.2019 20.56
Kiitos taas mielenkiintoisesta illasta. Torkkupeittoa puikkoilin samalla. Iso kiitos Tanskikselle. Aurinkoista kesää kaikille!

She 4.5.2019 20.56
Scarlettista joku kirjoitti ettei se rakasta tai on kylmä, päinvastoin, ei ollenkaan, sehän on irlantilainen :) isän tyttö, alussa tehdään selväksi että maan puolesta kaikki. Se menee kaiken edelle.
Koko elokuva kertoo siitä, teema.

Aini Tuulos 4.5.2019 20.57
Rakkausromaani mielestäni tämä on ennen muuta. Scarlett ja Rhett. Kyllä Scarlett myös takertuu menneeseen, kotikartano Tara on se joka on Scarlett`issa aina.

Tanskis Yle 4.5.2019 20.57
Lukupiiri on seuraavan kerran koolla syksyllä, mutta kirjallisuusaihetta on tarjolla 1.6. Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksen muodossa! https://arenan.yle.fi/1-1257271

Shermi 4.5.2019 20.57
Kiitos nopsasti kuluneesta illasta.

Annika Äp 4.5.2019 20.57
kommenttini oli tarkoitettu Sara Wiselle, joka toi esiin tärkeän näkökulman

She 4.5.2019 20.58
Suom. huom. tuskin sattumaa että teos on sijoitettu Yhdysvaltojen sisällissodan aikaan. Maa kaiken edellä.

kaustinen 4.5.2019 20.59
Tänään Ruusun ja runon päivänä oli Lahdessa Museo kioskissa oli kuultavissa runoja.

Kiitos hienosta Lukupiiri-keskustelusta. Suora lähetys on nyt päättynyt, mutta keskustelua voi jatkaa nettiartikkelin kommenttikentässä. Seuraavan kerran Lukupiiri kokoontuu syksyllä, mutta kirjallisuusaihetta on tarjolla 1.6. Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksen muodossa! https://arenan.yle.fi/1-1257271

Margaret Mitchellin Tuulen viemää Yle Radio 1:n Lukupiirissä lauantaina 4.5. klo 19.