Hyppää pääsisältöön

Vuosia valmisteltu eläinsuojelulain uudistus kaatui, mutta mitä siitä seuraa? – Yksi iso kysymys täysin avoinna

Mjölkkor i dimma
Uudessa eläinsuojelulaissa laidunnus olisi lisääntynyt. Mjölkkor i dimma Kuva: Yle/ Stefan Paavola lehmät,Lypsylehmät,Liljendal,maanviljely,karja,lypsykarjatilat

Hallitus erosi, sote- ja maakuntauudistus kariutuivat. Siihen tyssäsi myös kauan ja hartaasti valmisteltu uusi eläinsuojelulaki. Uudistetun eläinsuojelulain piti tulla voimaan vuonna 2021, mutta nyt sen tulevaisuus on epäselvä. Iso kysymys on se, miten eläinsuojeluvalvonta tulevaisuudessa järjestetään.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola sanoo, että tällä hetkellä ollaan odottavalla kannalla. Seuraavan hallituksen kanta ratkaisee, lähdetäänkö lakiehdotusta muuttamaan johonkin suuntaan, ennen kuin se annetaan eduskunnalle. Pullola ei usko, että vuosien työ olisi kuitenkaan ollut turhaa.

– Uskon, että lähtökohtana on se, että tehtyä työtä ja kaikkia selvityksiä pystytään käyttämään. Ulkopuolisia selvityksiä on paljon ja on ollut myös työ- ja ohjausryhmiä. En usko, että lakia lähdetään tässä vaiheessa kokonaan uudestaan kirjoittamaan, kun siihen on tehty niin iso pohjatyö. Ei kai mikään taho ole sinänsä esittänyt, että koko tämä työ pitäisi tehdä uudestaan.

Vuosien varrella ministeriö on teettänyt lukuisia asiantuntijaselvityksiä muun muassa lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa sekä sikojen tiineytyshäkkien käytöstä.

– Osa näistä kysymyksistä nousi aiemmin hyvinkin poliittiselle tasolle. Häkkikiellot, parsinavettojen kiellot ja eläinten juomavesi olivat varsin politisoituneita kysymyksiä.

Korna i ladugården
Parsinavetat herättävät todennäköisesti taas kohta keskustelua. Korna i ladugården Kuva: Yle/ Stefan Paavola maatalous,maatalousyrittäjät,karja,lypsykarjatilat,lypsykarja,lypsykarjanhoito,lehmä,Vasikka,sotilas (shakki),Loviisa

"Häkit ja parsinavetat uudelleen esille"

Pullola veikkaa, että samat kiistakysymykset saattavat nousta uudelleen esille. Epäselviä asioita on muutenkin paljon ilmassa. Yksi on esimerkiksi se, kuinka nopeasti lakia ylipäätään halutaan viedä eteenpäin.

Pullola muistuttaa, että samojen kysymysten avaaminen pitkittää jälleen lakiesityksen saamista eduskuntaan. Eläinsuojelulakia on valmisteltu jo vuodesta 2011 asti, ja sitä on eri syistä lykätty useita kertoja.

– Eläinsuojeluasiat ovat aina vaikeita kysymyksiä. Erilaisia näkemyksiä on niin paljon, ja melkein kaikilla on jotain sanottavaa eläinsuojeluun liittyen. Tämä on aina vaikea alue, mutta uskon, että saamme prosessin maaliin, Pullola sanoo.

Lakiluonnoksessa parsinavetoita ei kokonaan kielletty. Lypsylehmiä ja hiehoja olisi saanut edelleen pitää kytkettynä. Niiden jaloittelua ja laidunnusta olisi lisätty nykyisestä 60 päivästä 90 päivään vuodessa.

Erilaisia näkemyksiä on niin paljon, ja melkein kaikilla on jotain sanottavaa eläinsuojeluun liittyen.― MMM:n erityisasiantuntija Tiina Pullola

Emakoiden tiineytyshäkit sen sijaan olisi kielletty uusissa ja peruskorjattavissa sikaloissa. Vanhoissa sikaloissa ne olisi kielletty 15 vuoden siirtymäajalla. Tiineytyshäkissä emakko keinosiemennetään, ja se saattaa viettää häkissä neljä viikkoa.

Tosin tiineytyshäkissä pito olisi sallittu kahdeksan päivän ajan tulevaisuudessakin tappeluiden vähentämiseksi. Porsitushäkkejä ei ollut tarkoitus kieltää, mutta tukea vapaaporsitukseen oli luvassa. Emakko siirtyy porsityshäkkiin viikkoa ennen odotettua porsimista. Häkin käyttöä perustellaan muun muassa sillä, että se estää estää emakkoa tallomasta porsaita. Tiineytys- ja porsimishäkki estävät emakon liikkumisen ja luontaisen käyttäytymisen.

Uudessa laissa kaikille nisäkkäille ja linnuille oli luvassa jatkuva vedensaanti niiden pysyvissä pitopaikoissa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi turkiseläinten kohdalla jatkuvan vedensaannin vaatimus olisi koskenut siitoseläimiä ja tullut voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Turkistarhaus olisi ollut edelleen sallittua. Lisäksi koirille oli tulossa rekisteröintipakko.

Sipilän hallitus oli linjannut, ettei tuottajille saa säätää mitään lisäkustannuksia aiheuttavia vaatimuksia.

Porstaita ruokahetkellä.
Uusi eläinsuojelulaki ei ollut kieltämässä porsitushäkkejä. Porstaita ruokahetkellä. Kuva: Yle, Spotlight porsaat,possut

Eläinsuojelujärjestöjen mielestä esitys olisi ollut jo voimaan tullessaan vanhentunut ja lisäksi tehty pitkälti tuotannon ehdoilla.

– Tästä voi olla montaa eri mieltä. Yleisarvosanaa on vaikea antaa, koska eläinsuojelulakeja maiden välillä on vaikea vertailla. Ei ole olemassa mitään absoluuttista tasoa eläinsuojelulle, vaan se riippuu aina siitä, mihin yhteiskunnassa raja halutaan vetää, Pullola sanoo.

Miten valvonta järjestetään?

Useiden kiistakohtien lisäksi avoinna on yksi iso kysymys. Nimittäin se, miten eläinsuojeluvalvonta tulevaisuudessa järjestetään. Tarkoituksena oli, että eläinsuojeluviranomaiseksi olisi määritelty maakunta, ja maakunnat olisivat voineet järjestää valvonnan haluamallaan tavalla.

Maakunnassa valvonnasta vastaavan henkilön olisi pitänyt olla koulutukseltaan eläinlääkäri, mutta maakunnalla olisi voinut myös olla töissä eri koulutustaustaisia virkamiehiä valvomassa eläinten hyvinvointia.

– Tässä vaiheessa en osaa sanoa, miten valvonta jatkossa järjestetään. Se on tietysti iso kysymys. Nyt täytyy ratkaista, mille tahoille eläinsuojeluvalvonta menee ja mikä on alueellinen ratkaisu, Pullola sanoo.

Suomessa eläinsuojeluvalvonta on kunnissa työskentelevien valvontaeläinlääkäreiden vastuulla. Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat kuntien eläinsuojeluvalvontaa sekä eläinsuojelulain ja määräysten noudattamista.

Kaatuneessa maakuntauudistuksessa aluehallintovirastot oli määrä lakkauttaa. Pullola sanoo, että eläinsuojeluvalvonnan tulevaisuus on kytköksissä siihen, mitä aluehallintovirastoille tulevaisuudessa tapahtuu. Virastojen kohtalo siis Pullolan mukaan ratkaisee eläinsuojeluvalvonnan tulevaisuuden.

Kuvituskuva
Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti oli tulossa uudessa eläinsuojelulaissa pakolliseksi. Kuvituskuva Kuva: Mikko Koski / Yle eläinlääkäri

Tehtävä Ruokavirastolle?

Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti kuvaa, että maakuntauudistuksen kaatumista seurattiin liitossa ristiriitaisissa tunnelmissa. Maakuntauudistuksessa nähtiin paljon ongelmia, mutta toisaalta liitto myös piti hyvänä tavoitteena sitä, että eläinsuojeluvalvonta olisi järjestetty nykyistä suuremmilla alueilla. Lahden mukaan nykytilanne ei ole toimiva, koska raha ja vastuu kuuluvat eri tahoille.

– Nykyinen järjestelmä on kankea. Eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta on säädetty valtiolle, mutta tehtävät on osoitettu kunnaneläinlääkäreille.

Käytännössä kunnaneläinlääkärit tekevät yleensä sekä kunnan että valtion tehtäviä ja järjestelmä sekä työn laskutus ovat hyvin monimutkaisia.

Emme tyrmää mitään vaihtoehtoa suoraan, vaan haluamme miettiä tarkasti plussat ja miinukset.― Eläinlääkäriliiton pj Päivi Lahti

Eläinlääkäriliitto haluaa, että eläinsuojeluvalvonta kuuluisi kunnalle ja kunnaneläinlääkäri hoitaisi tehtävän. Lahti sanoo, että valtion pitää osoittaa tehtävään riittävät rahat kunnalle. Lisäksi kuntien pitäisi tehdä yhteistyötä ja muodostaa isompia toimialueita.

Lahden mukaan valvontaeläinlääkäreiden tehtäviä oltaisiin mahdollisesti kaavailemassa Ruokavirastolle, johon kuuluu entinen Evira.

– Emme tyrmää mitään vaihtoehtoa suoraan, vaan haluamme miettiä tarkasti plussat ja miinukset. Ruokavirastossa oltaisiin ison organisaation palveluksessa. Nyt valvontaeläinlääkäri on monesti tehtävissä yksin, ja pienellä paikkakunnalla hän joutuu helposti ryöpytyksen kohteeksi. Toisaalta Ruokavirasto on kaukana paikallisesta tasosta ja monialainen yhteistyö vaikeutuu. Myös tärkeä yhteys käytännön eläinlääkintää ja terveydenhuoltoa tekeviin kunnaneläinlääkäreihin heikkenisi ja eläintautivalmius kärsisi.

"Ei saa sitoa muihin uudistuksiin"

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli toivoo painokkaasti, että eläinsuojeluvalvontaa ei sidottaisi mihinkään muuhun uudistukseen. Sen sijaan valvontaa pitäisi parantaa esimerkiksi antamalla eläinlääkäreille lisää keinoja puuttua kaltoinkohteluun.

Pulli näkee, että lain raukeaminen antaa nyt uuden mahdollisuuden vaikuttaa ja saada ehkä lisää parannuksia.

– Lakia on valmisteltu jo kolmen eri hallituksen aikana. En pidä lakia kaatuneena - sitä ei vaan käsitelty ja uuden hallituksen täytyy se saattaa loppuun.

Pulli ei pidä riskinä sitä, että koko uudistus jäisi tekemättä. Eläinsuojelujärjestöt tietysti toivovat, että uusi hallitus olisi mahdollisimman eläinsuojelumyönteinen. Pulli muistuttaa, että järjestöjen ennen vaaleja tekemässä puoluekyselyssä vihreät ja vasemmistoliitto olivat eläinmyönteisimmässä päässä - keskusta ja kristillisdemokraatit sen sijaan suhtautuivat kielteisimmin eläinsuojelun uudistustarpeisiin.

Turkistarhauskielto olisi mahdollinen lähinnä välillisesti eli pitovaatimuksia kiristämällä.― SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton ja Animalian päätavoitteina uudelle vaalikaudelle ovat eläinten häkkikasvatuksen ja turkistarhauksen lopettaminen. Pulli kuitenkin myöntää, että turkistarhauksen kieltäminen on haasteellista.

– Turkistarhauskielto olisi mahdollinen lähinnä välillisesti eli pitovaatimuksia kiristämällä.

Pulli sanoo, että eläinsuojelujärjestö tavoittelee myös esimerkiksi sitä, että parsinavettoihin saataisiin ympärivuotinen jaloittelu ja eläinsuojelurikoksiin keskittynyt poliisitoiminta laajennettaisiin koko Suomeen.

Eläinsuojelujärjestöjen mukaan lakiesityksessä oli myös kohtia, jotka uuden hallituksen täytyy säilyttää. Tällaisia ovat muun muassa jalostukseen liittyvät tiukennukset, koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä nisäkkäiden ja lintujen jatkuva vedensaanti.

Pulli uskoo vakaasti, että Suomeen saadaan uusi eläinsuojelulaki seuraavan kahden vuoden sisään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto