Jaakko Mäntymaa
Yle
Tiina Lundell
Yle
Kotikäyntejä jää tekemättä, mutta lasku lähtee perään. Lääkkeiden antaminen myöhästyy tai jää kokonaan tekemättä. Vanhuksille viedään korvaukseksi kukkia ja suklaata.
Vanhusten kotihoitoa myyvien yhtiöiden toiminnasta on paljastunut runsaasti epäkohtia MOT:n selvityksessä. Aluehallintovirastot ovat viime vuosien aikana puuttuneet usean yhtiön toimintaan ympäri Suomea.
Valvovien viranomaisten hampaissa ovat olleet etenkin kaksi alan suurinta yhtiötä, Stella Kotipalvelut Oy ja Debora Oy.
Moni kotihoidossa toimiva yhtiö on käyttänyt vanhusten hoitoon henkilökuntaa, jolla ei ole lupaa toimia sosiaali- ja terveysalalla. Suurin osa heistä on ollut vartijoita, mutta mukana on ollut myös taksikuskeja sekä yhdessä tapauksessa siivousesimies.
Epäpätevän henkilökunnan käytöllä on pyritty paikkaamaan hoitajapulaa ja säästämään rahaa. Vartijoiden käytössä on kunnostautunut etenkin Stella Kotipalvelut. Monessa tapauksessa kunnat ovat olleet tietoisia käytännöstä.
Kotihoidon palveluita ovat tuottaneet myös yhtiöt, joilla ei ole tähän ensinkään lupaa. Mukana on turvallisuus- ja vartiointialan yrityksiä, kuten Avarn Security ja Securitas.
Deboran ongelmat ovat toisenlaisia. Yhtiössä työskennelleet kertovat MOT:lle työoloista, jotka vaaransivat vanhusten turvallisuuden. Kun kotikäynteihin ei ollut riittävästi aikaa, työaikakirjanpitoa manipuloitiin näyttämään todellista paremmalta.
Työntekijöiden mukaan käsky tähän tuli yhtiön johdosta.
Näin tutkimme aihetta
MOT on selvittänyt laajasti vanhusten kotihoidon tilaa Suomessa. MOT tutki kaikki kotihoidon tapaukset, joita aluehallintovirastot (avi), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai eduskunnan oikeusasiamies ovat käsitelleet tammikuusta 2016 vuoden 2019 helmikuuhun.
MOT kävi myös läpi lukuisia kuntien tarkastus- ja valvontaraportteja, palvelupäätöksiä, hallinto-oikeuksien päätöksiä, sekä aluehallintovirastojen työsuojeluun liittyviä tarkastuskertomuksia.
Asiakirjalähteiden lisäksi MOT on haastatellut ja käynyt taustakeskusteluja kymmenien ihmisten kanssa. Mukana on hoitajia eri puolilta maata, kotihoidon parissa toimivia viranomaisia ja virkamiehiä sekä yksityisiä kotihoidon palveluntuottajia.
Videolla 91-vuotias Lyydia ei edes muista omistavansa turvapuhelinta. Hän kertoo pyytävänsä apua naapureilta huutamalla.
DEBORA OY on liikevaihdolla mitattuna yksi Suomen suurimmista kotihoitoyrityksistä. Yhtiö on kasvanut viime vuosina ja toimii kaikkiaan kolmellakymmenellä paikkakunnalla.
Turun kaupunki ulkoisti yhden kokonaisen kotihoidon palvelualueen Deboralle syksyllä 2016. Avopalveluiden johtaja Anne Vuorinen kertoo, että tarkoituksena oli uudistaa kotihoidon toimintatapoja ja säästää samalla rahaa.
Kokeilu päättyi katastrofitunnelmiin alkuvuonna 2019. Yhtiö ei tuossa vaiheessa enää pystynyt suoriutumaan hoitovastuustaan. Se oli myös aluehallintoviraston työsuojeluosaston tarkkailussa.
– Esimerkiksi asiakkaiden insuliinit olivat viivästyneet tai jääneet antamatta. Se on todella vakava potilasturvallisuutta vaarantava asia, Vuorinen sanoo.
Käyntiajaksi saatettiin merkitä tunti, kun todellisuudessa se oli vain viisitoista minuuttia.
Debora irtisanoi sopimuksensa Turun kaupungin kanssa joulukuussa 2018. Sopimus päättyi maaliskuussa. Yhtiön mukaan sopimus oli kannattamaton.
Insuliiniasiakkaat siirrettiin takaisin Turun kaupungin vastuulle muutamaa viikkoa ennen sopimuksen päättymistä.
MOT ON keskustellut asiasta usean Turun Deboran entisen työntekijän kanssa. He kertovat, että työnteko oli kauttaaltaan kaoottista. Työpäivät oli rakennettu siten, että hoitajien siirtymistä paikasta toiseen ei huomioitu työsuunnittelussa lainkaan. Aamupalaa jaettiin viimeisille vasta puolilta päivin.
Yhtiössä työskennelleiden mukaan palkkalistoilla oli työntekijöitä, joilla ei ollut tarvittavia lupia tai osaamista. Työ- tai koulutodistuksia ei kyselty.
– Virheitä sattui koko ajan. Esimies ei niistä juurikaan välittänyt ja antoi kyseisten henkilöiden työskennellä omassa rauhassaan, yksi työntekijöistä kertoo.
Asiakaskäyntejä jäi myös kokonaan tekemättä. Kun näin kävi, vanhuksille vietiin kukkia tai suklaata, työntekijät kertovat. Toiveena oli, että vanhukset tai omaiset eivät valittaisi asiasta. Kaupunki sakotti Deboraa jokaisesta tekemättömästä käynnistä, jonka se sai selville.
– Saatettiin käydä asiakkaan oven takana, mutta ei oltu menty sisälle, kun asiakas ei avannut ovea, avopalveluiden johtaja Anne Vuorinen kertoo.
Vuorinen yllättyy, kun MOT kertoo hänelle, että työntekijöiden mukaan Debora on huijannut kaupunkia työaikakirjanpidossa tarkoituksella.
Hoitajat leimaavat itsensä sisään asiakkaan luona puhelimen ohjelmalla. Käynti päätetään ulosleimaukseen. Esimiesten käskystä ulosleimausta ei tehtykään asiakkaan luota poistuttaessa, vaan vasta hoitajan saapuessa seuraavan asiakkaan luo.
Työntekijöiden mukaan käsky toimia näin oli tullut yhdeltä yhtiön johtajista.
Deboran työntekijät maksoivat kovan hinnan Turun kaaoksesta. He voivat työpaikalla pahoin ja sairastuivat.
Koneelle kirjattuja käyntiaikoja puolestaan muuteltiin jälkeenpäin pidemmiksi. Työntekijöiden mukaan käyntiajaksi saatettiin merkitä tunti, kun todellisuudessa se oli vain viisitoista minuuttia.
Deboran toimitusjohtaja Anna-Maria Mäkelä sanoo, että käyntien pitkittämisen syynä oli huono ohjeistus.
Valehtelevatko hoitajat sitten, kun he kertovat, että esimiehet käskivät heidän toimia näin?
– En sanoisi niin, että valehtelevat. En pysty ottamaan kantaa siihen, että onko kyse väärinkäsityksestä, onko näin ohjeistettu vai mistä on kyse. Itse en ole ollut silloin töissä, toimitusjohtaja Mäkelä sanoo.
Turun avopalveluiden johtaja Anne Vuorinen pitää asiaa ”äärimmäisen vakavana”.
– Se on todella iso sopimusrikkomus.
DEBORA tunnustaa toimineensa väärin.
Mäkelän mukaan käyntiaikojen pitkittämistä tapahtui loppuvuodesta 2017. Mäkelä kertoo, että asioihin puututtiin heti sen jälkeen.
Nyt kaupunki hakee hyvityksiä toteutumattomista käynneistä ja työaikakikkailusta. Vuorisen mukaan on kuitenkin vaikea selvittää, miten paljon laskutettua työtä tosiasiassa on jäänyt tekemättä.
Deboran työntekijät maksoivat kovan hinnan Turun kaaoksesta. He voivat työpaikalla pahoin ja sairastuivat.
Lahdessa Deboran työntekijät ovat kannelleet työnantajastaan kaupungille. Viime marraskuulle päivätty kantelukirjelmä on hämmästyttävän samansisältöinen Turun hoitajien kertoman kanssa.
”Perehdytys puutteellista tai olematonta.”
”Ajo- ja siirtymäaikoja ei huomioida ollenkaan.”
”Asiakkaalle varattuja aikoja ei noudateta.”
”Työntekijöitä velvoitetaan/painostetaan kirjaamaan virheellisiä työaikoja.”
”Jätetään törkeästi asiakaskäyntejä tekemättä kiireen vuoksi.”
Kantelukirjelmän mukaan työntekijät ovat muun muassa soittaneet kotihoidon asiakkaille ja kysyneet, voisiko käynnin jättää tekemättä. Käynti on kuitenkin kirjattu tehdyksi ja siitä on peritty maksu.
Lahden kaupungin kotihoidosta vastaava Päijät-Hämeen kuntayhtymä on valvonut Deboraa jo pitkään. Valvonta ei ole juuri auttanut.
– Tilanne on selkeästi huonontunut. Olemme käyneet tämän kevään aikana useamman neuvottelun heidän tilanteestaan, kertoo tulosaluejohtaja Corinne Soini.
Kuntayhtymä päätti jo viime vuoden elokuussa, että se ei sijoita uusia asiakkaita Deboran hoitoon Launeen alueella, kunnes yhtiö on saanut asiansa järjestykseen.
Maaliskuussa kuntayhtymä otti Lahden Deboran ylimääräiseen valvontaan, koska yhtiön toiminnasta tuli lyhyessä ajassa huolestuttavia yhteydenottoja. Soini kertoo, että yhteydenottojen mukaan yksi asiakas oli muun muassa joutunut odottamaan lääkkeitään useamman viikon.
Soinin mukaan Deboran sopimuksen jatkosta keskustellaan tämän kevään aikana. Vaihtoehtoina ovat muun muassa sakottaminen ja sopimuksen purku.
Deboran ja Stellan kasvun takana ovat pääomasijoittajat
Kotihoidon markkinat ovat Suomessa vielä pienet. Kunnat tuottavat palveluista noin 90 prosenttia itse. Kotihoito ei ole yhtä kannattavaa kuin esimerkiksi hoivakotibisnes. Siksi esimerkiksi Esperi, Mehiläinen tai Attendo eivät ole juuri kotipalveluista kiinnostuneet.
Sotejätteihin verrattuna Stella ja Debora ovat pieniä yhtiöitä. Stella Kotipalvelut Oy:n liikevaihto oli vuonna 2017 21 miljoonaa euroa, Debora Oy:n noin 20 miljoonaa euroa.
Hoivapuolen markkinajohtaja on Attendo, jonka hoivapalveluiden liikevaihto oli vuonna 2017 noin 300 miljoonaa euroa.
Debora ja Stella ovat viime vuosina kasvaneet muun muassa yrityskaupoin. Kummankin yhtiön kasvun takaa löytyy pääomasijoittaja.
Debora myytiin MB-rahastoille kesällä 2017. Deboran taustalta löytyy MB Equity Fund V Ky -niminen rahastoyhtiö. Rahaston tuoreimman tilinpäätöksen mukaan se omistaa Deborasta 70 prosenttia. Rahaston suurin omistaja on eläkevakuutusyhtiö Varma 40 miljoonan euron osuudella. Myös eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Elo ovat sijoittaneet rahastoon kymmeniä miljoonia.
Stella Kotipalvelut Oy:n taustalta löytyy rahastoyhtiö Intera Partners Oy, joka pumppasi emoyhtiö Stella Care Oy:hyn 30 miljoonaa euroa vuonna 2014. Samalla Interasta tuli Stellan suurin omistaja.
Interan omistus kulkee Intera Fund II Ky -rahaston kautta. Rahasto on kooltaan 200 miljoonaa euroa, ja suurin sijoittaja on Työeläkelaitos Keva.
Intera Partners on sijoittanut myös turva-alan yhtiö Avarn Securityyn, joka tekee Stellalle töitä alihankintana.
DEBORA OY:N suurin kilpailija on Stella Kotipalvelut Oy. Yhtiö tuottaa muun muassa kotisairaanhoitoa, -hoivaa ja turvapuhelinpalveluita.
Stellalla on viime vuosina ollut omat ongelmansa valvovien viranomaisten kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomiota yhtiön toimintaan kolmessa erillisessä valvontapäätöksessä.
Kaikissa tapauksissa kyse on ollut siitä, että yhtiö on teettänyt hoitajille kuuluvia tehtäviä vartijoilla.
Viimeisin päätös on huhtikuulta 2018, jolloin Stella Kotipalvelut sai samalla kertaa kaksi huomautusta. Huomautusten taustalla oli erikoinen alihankintaketju, joka synnytti laittoman henkilörekisterin ja mahdollisesti vaaransi vanhusten turvallisuuden.
KUVIO meni näin: Vantaan kaupunki osti vanhusten hoivapalveluita Diakoniasäätiö Foibelta.
Foibe puolestaan osti turvapuhelinpalvelut alihankintana Stella Kotipalvelut Oy:ltä. Tarkoituksena oli, että jos vanhus esimerkiksi kaatuu kotonaan yöaikaan, hän hälyttää apua turvarannekkeensa avulla. Hälytys ohjautui Stella Kotipalveluiden omaan hälytyskeskukseen, jonka tehtävänä oli lähettää paikalle osaavaa apua.
Stella oli ulkoistanut turvapuhelinpalvelujen hälytyskäynnit edelleen Avarn Security Oy -nimiselle turvallisuusalan yhtiölle. Avarn Security puolestaan lähetti hälytyspaikoille henkilöitä, joilla ei avin mukaan ollut kelpoisuutta työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työntekijät pukeutuivat Stella Kotipalvelut Oy:n työliiveihin, joten asiakkaiden oli vaikea päätellä heidän todellista työnantajaansa.
Stella oli luovuttanut Avarn Securitylle asiakkaidensa salassa pidettäviä terveystietoja. Koska Avarn Securityllä ei vartiointi- ja turvallisuusalan yhtiönä ollut lupaa näihin tietoihin, niistä muodostui laiton henkilörekisteri.
Palvelusta vastuussa ollut Vantaan kaupunki ei oman selvityksensä mukaan ollut tietoinen järjestelystä. Kaupunki oletti, että turvahälytyksiin lähetettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.
Vanhusten hoitajina myös taksikuskeja, siivoustyön esimies antoi insuliinia
Elokuussa 2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto määräsi Imatran Turvahoiva Oy:n keskeyttämään toimintansa. Yhtiö tuotti turvahälytinpalveluita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotelle.
Yhtiö oli ollut viraston valvottavana jo pitkään erilaisten epäkohtien vuoksi. Kehotuksista huolimatta se ei korjannut toimintaansa.
Aluehallintoviraston päätöksen mukaan yhtiö vaaransi toistuvasti asiakkaidensa turvallisuuden. Yrityksestä oli irtisanoutunut lyhyessä ajassa paljon henkilökuntaa.
Vanhusten turvahälytyskäyntejä oli työntekijäpulan vuoksi sälytetty taksikuskeille. Ilmoitusten mukaan myös yhtiön kouluttamaton toimitusjohtaja teki kotikäyntejä. Yhtiö oli lisäksi teettänyt töitä alihankkijalla, jolla ei ollut lupaa toimia sosiaali- ja terveysalalla.
Aluehallintovirasto ei saanut yhtiöltä pyytämiään selvityksiä, eikä virasto pystynyt muodostamaan selvää kuvaa yhtiön henkilöstöstä tai toiminnasta.
Yhtiön toiminta keskeytyi syyskuussa 2016. Uutisvuoksen mukaan se ajautui myöhemmin samana vuonna konkurssiin.
Myös Oulunkaaren kuntayhtymä sai aluehallintovirastolta nuhteet taksikuskien käytöstä. Valvontapäätös on annettu elokuussa 2018.
Oulun alueella toiminut hoivapalveluyritys Hoivea Oy puolestaan oli käyttänyt hoitotyössä siivoustyön esimiestä. Esimies oli muun muassa pistänyt asiakkaille insuliinia, vaikka hänellä ei ollut lääkelupaa.
Aluehallintovirasto ei pitänyt yhtiön toimintaa asianmukaisena. Valvontapäätös annettiin joulukuussa 2016.
Mehiläinen on käyttänyt pääkaupunkiseudulla alihankkijanaan turvapuhelinpalveluissa Mummon Turva Oy -nimistä yhtiötä. Mehiläisen mukaan yhtiö on tehnyt turvapuhelinpalveluiden auttamis-, asennus- tai huoltotehtäviä. Asiakkaita sen palvelun piirissä on ollut noin 1000.
Yhtiötä ei kuitenkaan löydy Etelä-Suomen aluehallintoviraston rekisteristä. Mehiläisen mukaan Mummon Turva on vain epähuomiossa unohtanut ilmoittaa toimivansa myös pääkaupunkiseudulla. MOT:n yhteydenoton jälkeen Mehiläinen kertoo, että virhe korjataan.
VALVIRA puuttui viime vuonna vartijoiden yhä yleisempään käyttöön kotihoidossa. Tiivistettynä viesti oli, että vartija ei saa hoitaa vanhusta eikä arvioida vanhuksen hoidon tarvetta.
Tästä alkoi lähes vuoden kestänyt sähköpostinvaihto Stella Kotipalveluiden ja Valviran välillä. Stellan mukaan Valviran ohjeistus oli epäselvä, ja palveluita ostavat kunnat halusivat jatkaa vartijoiden käyttöä.
Yhtiön toimitusjohtaja Juhani Pälve kirjoittaa Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonille osoitetussa sähköpostissa 15.3.2018:
”Osa meidän palvelun ostajista (kunnat), jotka käyttävät ensiapukoulutettuja henkilöitä turva-auttajina, ovat jo tuoneet meille vahvasti esille, että he haluavat jatkaa palvelua samansisältöisenä.”
Stellan mukaan hoitoa koskevat päätökset tehdään sen omassa hälytyskeskuksessa, jonka kaikilla työntekijöillä on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Vartijat eivät yhtiön mukaan itse osallistu varsinaiseen hoitoon.
Valvira on puolestaan sitä mieltä, että hoidontarpeen arviointia ja hoitoon osallistumista ei voi ulkoistaa satojen kilometrien päässä olevaan hälytyskeskukseen tai ylipäänsä sosiaalihuollon tukipalveluiden tuottajalle.
Valvira on toistuvasti muistuttanut Stellan johtoa siitä, että nämä ohjeet ovat edelleen voimassa.
Valviran mukaan vartiointiyrityksiä ei saa käyttää hoitotehtävissä edes silloin, kun vartijalla on hoitajan koulutus, koska vartiointi- ja turvallisuusalan yrityksillä ei ole lupaa toimia sosiaali- ja terveysalalla.
MOT TUTUSTUI Stella Kotipalveluiden alihankkijan toimintaan Seinäjoella. Vartiointialan yritys NYQS Oy on suuri paikallinen toimija Pohjanmaalla. MOT oli mukana vartijan matkassa yhden yön.
Toimintaa esitelleen vartijan kertomus mukaili Stella Kotipalveluiden virallista kantaa: Vartijat eivät tee itse hoitopäätöksiä. Päätökset tehdään Stellan hälytyskeskuksessa.
Seinäjoen käynnin jälkeen MOT:n toimitukseen tulee useita yhteydenottoja Stella Kotipalvelut Oy:n ja sen alihankkijoiden työntekijöiltä. Viestit ovat samansisältöisiä ja sanoma tyly.
Valviran mukaan vartiointiyrityksiä ei saa käyttää hoitotehtävissä.
Yhteydenotoissa kerrotaan, että yhtiön virallinen kanta ei pidä paikkaansa.
Työntekijöiden mukaan vartijat tekevät käytännössä samoja töitä kuin lähihoitajat: He vaihtavat katetri- ja avannepusseja sekä vaippoja ja nostelevat monisairaita ihmisiä tuntematta heidän terveyshistoriaansa tai lääkitystään. Työntekijöiden mukaan vartijat päättävät usein esimerkiksi siitä, tilataanko paikalle ambulanssi.
Toisin kuin Stella väittää, työntekijöiden mukaan asioita ei kysellä hälytyskeskukselta.
Työntekijöiden mukaan vartijoilla ei ole keinoja tai osaamista arvioida, miten pahasti esimerkiksi kotonaan kaatuneelle vanhukselle on voinut käydä. Työntekijöiden mukaan vanhukset ”nostetaan sänkyyn ja sanotaan hyvää yötä”.
Kaikki tämä tehdään monesti pelkällä ensiapukoulutuksella.
Työntekijöiden mukaan sekä vanhusten turvallisuus että vartijan oikeusturva vaarantuvat. Jos vartijan hoitama vanhus loukkaantuu tai kuolee, on epäselvää, kenellä on vastuu.
Työntekijät myös kertovat, että heitä johdetaan pelolla ja että heitä on kielletty kommentoimasta asioita MOT:lle.
STELLA KOTIPALVELUT OY:N toimitusjohtaja Juhani Pälve vastaa työntekijöiden syytöksiin sähköpostin välityksellä.
Pälven mukaan yhtiön ja sen alihankkijoiden turva-auttamistehtävistä tekee 97 prosentissa tapauksista sosiaali- ja terveysalalle koulutettu henkilö. Loput työtehtävistä tekee ensiapu- ja nostokoulutuksen saanut vartija.
– Mikäli kunnan kanssa on sovittu, että auttamiskäyntejä voivat tehdä ensiapu- ja nostokoulutetut vartijat, asiakasta auttamaan voi mennä vartijataustainen turva-auttaja, Pälve kertoo.
Pälven mukaan hoidon tarpeen arvioinnin tekee aina sosiaali- ja terveysalalle koulutettu henkilö. Hänen mukaansa hoidolliset työtehtävät eivät kuulu turvapuhelinpalvelun, vaan kotihoidon tehtäviin.
– Mikäli asiakas tarvitsee kotona hoitoa tai kotona hoidontarpeen arviointia, ohjeistuksemme mukaan turva-auttaja ottaa aina yhteyttä hätäkeskukseen, Stellan hälytyskeskukseen tai kunnan kotihoitoon.
Jos vartijan hoitama vanhus loukkaantuu tai kuolee, on epäselvää, kenellä on vastuu.
Pälven mukaan yhtiö on kannustanut työntekijöitään soittamaan hätäkeskukseen matalalla kynnyksellä, jos on mahdollista että asiakas tarvitsee apua.
Pälve kertoo, että joissakin tilanteissa turva-auttajat ovat saattaneet avustaa asiakkaita vaippojen vaihdoissa, mutta esimerkiksi katetripussien vaihtaminen on Pälven mukaan kielletty kaikilta yhtiön tai sen kumppaneiden turva-auttajilta. Pälve kertoo, että yhtiön tiedossa ei ole, että näin olisi toimittu.
– Stellalla otamme asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä yksityisyydensuojan kaikissa kotipalveluissamme vakavasti. Stellan työntekijöitä on kannustettu hyvin matalan kynnyksen palautteen antamiseen sekä ilmoitus- ja raportointikäytäntöön koskien mahdollisia haitta-, virhe- ja vaaratilanteita, Pälve kertoo.
Vartijoiden käyttö on loppumassa Seinäjoella tänä vuonna. Kaupungin mukaan vartijat korvataan lähihoitajilla, mikä moninkertaistaa palvelun hinnan.
Samanlainen päätös on tehty hiljattain myös Raumalla, jossa Stellan alihankkijana on ollut Securitas.
Kaikkialla ei turva-auttajien käytöstä kuitenkaan olla luopumassa. Esimerkiksi Kouvolan seudulla turva-alan yhtiö Avarn Security haki tänä keväänä uusia työntekijöitä
Työnhakuilmoituksessa luki näin:
”Turva-auttaja arvioi itsenäisesti asiakkaan tilan ja hoidon tarpeen ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet auttamiskäynnin aikana tai vastaavasti ohjaa asiakkaan jatkohoitoon.”
Juttua muutettu 7.5.2019 klo 12.17:
Täsmennys:
Stellan turva-auttamistehtävät suorittaa 97 prosentissa tapauksista sosiaali- ja terveysalalle koulutettu henkilö.
Aiemmin jutussa luki, että Stellan turva-auttajista 97 prosentilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus.
Korjaus:
Avarn Security puolestaan lähetti hälytyspaikoille henkilöitä, joilla ei avin mukaan ollut kelpoisuutta työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työntekijät pukeutuivat Stella Kotipalvelut Oy:n työliiveihin, joten asiakkaiden oli vaikea päätellä heidän todellista työnantajaansa.
Aiemmin jutussa luki: "Avarn Security puolestaan lähetti hälytyspaikoille vartijoita. Avarnilla ei ollut sosiaali- ja terveysalan toimilupaa. Vartijoilla ei aina myöskään ollut asiaankuuluvaa koulutusta tai osaamista hoitotehtäviin. Vartijat pukeutuivat Stella Kotipalvelut Oy:n työliiveihin, joten asiakkaiden oli vaikea päätellä heidän todellista työnantajaansa."
