Hyppää pääsisältöön
Koteihinsa unohdetut
Koteihinsa unohdetut

Vanhuksia katoaa, lääkkeitä jää antamatta ja työaikoja manipuloidaan. Vanhusten kotihoito on kaoottisessa tilassa monilla paikkakunnilla.

TYTTÄREN PUHELIN soi Imatralla loppiaisaamuna 2016. Soittaja oli äidin kotihoitaja. Hoitaja kysyi tyttäreltä, tiesikö tämä missä äiti oli. Hoitaja kertoi, että kun hän oli mennyt kotikäynnille, äiti ei ollut siellä.

Vielä edellisenä iltana tytär oli vieraillut äidin luona. Kaikki oli ollut kunnossa. Vierailun jälkeen alzheimeria sairastava äiti oli jäänyt yksin asuntoonsa.

Nyt kukaan ei tiennyt, missä 83-vuotias äiti oli.

Edeltävä yö oli ollut yksi talven kylmimmistä. Pakkasta oli ollut lähes 30 astetta. Tytär hätääntyi. Jos äiti oli taas eksynyt ulos, hän ei välttämättä ollut enää elossa.

Äidin asunnolla tytärtä oli vastassa täydellinen sekamelska. Tyttären mukaan huoneisto oli kuin murron jäljiltä. Astiat olivat rikki, paperit ja vaatteet levitelty ympäri lattioita.

Äidin kännykkä ja avaimet olivat sisällä. Niin olivat myös takki ja talvikengät.

MOT:n laaja selvitys paljastaa: huono kotihoito on vaarantanut vanhusten turvallisuuden

Puutteita on ympäri Suomea.

Ongelmavyyhdin ydin on tuttu: Hoitajia on liian vähän ja he uupuvat työtaakan alle. Kotikäynnit jäävät lyhyiksi, koska hoitajilla on jo kiire seuraavaan paikkaan. Aikaa on vain välttämättömimpiin toimenpiteisiin. Hoitajat eivät ehdi ulkoilla tai jutustella vanhusten kanssa.

Käyntejä jää myös kokonaan väliin, jolloin esimerkiksi lääkkeet voivat jäädä ottamatta. Asiakkaat joutuvat maksamaan palvelusta, jota eivät saa.

Paljastuu myös, että hoitajat ovat merkinneet käyntejä pidemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat olleet. Esimerkiksi Turussa hoitajat ovat leimanneet itsensä ulos kotikäynneiltä vasta mennessään seuraavan vanhuksen kotiin.

MOT:n haastattelemien hoitajien mukaan ohjeet tähän on annettu johtotasolta.

Vanhusten kotihoito Suomessa

  • Kotihoito on osa laissa kotipalveluiksi kutsuttua kokonaisuutta. Kotihoidon piirissä on päivittäin keskimäärin 52 000 vanhusta. Kaikkiaan säännöllisen kotihoidon piirissä on 74 000 ihmistä.
  • Kotihoidossa työskentelee 16 000 henkilöä. Lähihoitajien lisäksi mukana on sairaanhoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia sekä terapeutteja.
  • Vanhusten määrä on kahdessa vuodessa lisääntynyt 4 000:lla, henkilöstön 1 700:lla.
  • Työvoiman vaihtuvuus on suurta ja alalla työskentelee paljon määräaikaisia työntekijöitä. Vuonna 2018 kotihoidon vakansseja oli täyttämättä 1800. Tämä tarkoittaa joka kymmenettä työpaikkaa.
  • Varsinaisen kotihoidon lisäksi vanhusten koteihin tarjoillaan erilaisia tukipalveluita, kuten ateriapalveluita ja siivousta.
  • Kotihoidon asiakkaat ovat entistä raskashoitoisempia. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista noin kolmanneksen luona käydään kaksi kertaa päivässä. Tällaisten asiakkaiden määrä on kasvanut vajaalla kymmenyksellä vuodesta 2010.
  • Kunnat vastaavat kotihoidosta pääsääntöisesti itse. Kunnat ostavat tällä hetkellä vain noin kymmenesosan vanhusten kotihoidosta yksityisiltä palveluntuottajilta.
  • Kotihoidon valvonta kuuluu ensisijaisesti kunnille. Valvovia viranomaisia ovat aluehallintovirastot sekä Valvira.

Lähteet: THL, Hyvinvointialojen liitto Hali ry

KUKAAN ei tiedä, miten suuresta ongelmasta oikeasti on kyse. Kaikilla kotona asuvilla vanhuksilla ei ole läheisiä, jotka voisivat ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Valvontaa hankaloittaa myös se, että valvojilla ei käytännössä ole pääsyä koteihin, joissa hoito tapahtuu.

Suuri määrä tapauksia ei näistä syistä koskaan päädy valvovien viranomaisten tutkittavaksi asti.

Lisäksi aluehallintovirastojen asiakirjoista selviää, että silloinkin kun epäkohtia havaitaan, kotihoidon valvonta on paikoin tehotonta. Useassa kaupungissa ongelmat ovat jatkuneet vuosia, vaikka tilanne on ollut tiedossa.

Viranomaiset ovat kuitenkin puuttuneet kotihoidon ongelmiin kymmeniä kertoja eri paikkakunnilla. Lista paikkakunnista löytyy jutun lopusta.

Käsittelemme tarkemmin Helsinkiä ja Turkua, jotka ovat saaneet huomautuksia useista eri laiminlyönneistä.

Turussa viranomainen on antanut huomautuksen tapauksessa, joka päättyi kotihoidossa olleen vanhuksen kuolemaan.

Näin tutkimme aihetta

MOT tutki kotihoidon tapaukset, joita aluehallintovirastot (avi), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja eduskunnan oikeusasiamies ovat käsitelleet vuodesta 2016 vuoden 2019 helmikuuhun.

Aluehallintovirastot antoivat tuona aikana kaikkiaan 34 kotihoitoa koskevaa valvontapäätöstä. Niistä 23:ssa avi on vähintään vaatinut palveluntuottajaa kiinnittämään huomiota johonkin epäkohtaan. Aluehallintovirasto on myös antanut yhden määräyksen toiminnan keskeyttämisestä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia teki 25 kanteluratkaisua, joista kolmessa tapauksessa toiminnasta löytyi selkeitä puutteita. Suuri osa kanteluista jätettiin tutkimatta, koska tapaus oli käsiteltävänä jollakin muulla viranomaisella.

Samaan aikaan Valvirassa annettiin yksi kotihoitoon liittyvä sosiaalihuollon valvontapäätös.

MOT kävi myös läpi lukuisia kuntien tarkastus- ja valvontaraportteja, palvelupäätöksiä, hallinto-oikeuksien päätöksiä, sekä aluehallintovirastojen työsuojeluun liittyviä tarkastuskertomuksia.

Asiakirjalähteiden lisäksi MOT on haastatellut ja käynyt taustakeskusteluja kymmenien ihmisten kanssa. Mukana on hoitajia ja muita kotihoidon työntekijöitä eri puolilta maata, kotihoidon parissa toimivia viranomaisia ja virkamiehiä sekä yksityisiä kotihoidon palveluntuottajia.

Rollaattori
Rollaattori Kuva: Jani Aarnio / Yle MOT,vanhukset,jaakko mäntymaa

LOPULTA äiti löytyi. Hän oli harhaillut yöpuvussaan kolkuttelemassa naapureiden ikkunoita. Yksi naapureista oli soittanut ambulanssin, joka toimitti äidin aamuyöllä Imatran Honkaharjun sairaalaan. Äiti kotiutettiin seuraavana aamuna.

Vaikka äiti oli käynyt sairaalassa tarkistettavana, tytär halusi silti katsoa hänen jalkojaan. Jalat hilseilivät ja yksi varpaista oli tummunut. Jalat olivat paleltuneet.

Tytär vei äidin takaisin sairaalaan. Paleltumat olivat pahaa laatua. Tytär pelkäsi, että äidin jalat jouduttaisiin amputoimaan.

Äiti vietti seuraavat kaksi viikkoa sairaalahoidossa.

Valvojilla ei käytännössä ole pääsyä koteihin, joissa hoito tapahtuu.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun äiti katosi. Tytär oli käynyt pelastamassa hänet milloin mistäkin. Tyttären mukaan äiti ei muistanut tapauksista jälkeenpäin juuri mitään.

Äiti asui palvelukodissa, jossa oli henkilökuntaa vain arkipäivisin. Pyhinä ja yöaikaan palvelukodissa ei ollut ketään. Paikalla kävi vain Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kotihoitaja.

Äidin oveen oli asennettu hälytin ja hänellä oli turvaranneke, jonka avulla hän pystyi soittamaan apua. Siitä huolimatta tytär pelkäsi jatkuvasti tämän puolesta.

Tyttären mukaan palvelukodin henkilökunta oli samaa mieltä: palvelukoti ei enää kyennyt turvaamaan hänen äitinsä arkea.

Äiti pitäisi saada hoivakotiin, jossa henkilökunta olisi paikalla ympäri vuorokauden. Tytär ei vielä tiennyt, miten uuvuttava taistelu se tulisi olemaan.

Tätä valvontapäätös tarkoittaa

  • Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat ja ohjaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Kotihoidon tuottaja on useimmiten kunta.
  • Virastojen työnjako menee karkeasti ottaen siten, että Valvira vastaa valtakunnallisesta valvonnasta ja aluehallintovirastot omista alueistaan.
  • Kuka tahansa voi kannella havaitsemastaan epäkohdasta virastoille. Jos virastot katsovat, että tapauksessa on menetelty lain vastaisesti tai muutoin epäasianmukaisesti, ne voivat antaa palveluntuottajalle niin sanottua hallinnollista ohjausta.
  • Jos ohjaus ei riitä, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja. Sellaisia ovat määräys, jota voidaan tehostaa uhkasakolla – tai jopa toiminnan keskeyttäminen.
  • Virastot tutkivat tapauksia muun muassa tutustumalla asiakirjalähteisiin ja haastattelemalla hoitohenkilökuntaa. Ne voivat myös tehdä tarkastuskäyntejä joko sovitusti tai yllättäen.
  • Kotihoidon tapauksessa tarkastuskäyntejä on hyvin hankala tehdä, koska tarkastukset pitäisi tehdä kotihoidon asiakkaiden koteihin. Valvovalla viranomaisella ei ole tähän lähtökohtaisesti oikeutta.

HELSINGIN KAUPUNKI sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen heinäkuussa 2018. Aluehallintoviraston mukaan kotihoidon asiakasturvallisuus oli vaarantunut.

Virasto kiinnitti huomiota useaan eri asiaan, kuten henkilökunnan määrään ja vaihtuvuuteen, puutteelliseen tiedonkulkuun sekä asiakas- ja potilaskirjausten heikkoon laatuun.

Jo Helsingin kaupungin vuoden 2016 arviointikertomuksessa nostettiin esiin huoli siitä, että kotihoidon laatu oli kiireen vuoksi heikentynyt.

Puutteet olivat siis olleet kaupungin tiedossa jo ennen valvontapäätöstä. Aluehallintoviraston mukaan Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ollut tehnyt riittävästi konkreettisia toimenpiteitä korjatakseen puutteita.

Kotihoidon asiakkaat voidaan joutua laittamaan sänkyyn jo kello 16― MOT:n haastattelemat hoitajat

MOT:N TÄNÄ KEVÄÄNÄ jututtamat helsinkiläiset hoitajat nostavat edelleen esiin samat asiat, joihin aluehallintovirasto kiinnitti huomiota. Työvuorolistat suunnitellaan hoitajien mukaan mahdottomiksi toteuttaa.

Kiireen vuoksi käynnit vanhusten luona jäävät usein lyhyemmiksi kuin mistä kaupunki laskuttaa. Hoitajat kertovat, että vanhus voi joskus saada aamulääkkeet vasta puolen päivän aikaan ja sänkyyn voidaan joutua laittamaan jo kello 16. Seurauksena vanhukset ovat pitkään märissä vaipoissa.

Hoitajat ovat kertoneet johdolle huolistaan, mutta he kokevat, että heitä ei ole kuultu.

”Olemme kuulleet tätä jo liian kauan, työmotivaatio loppuu, väsymys, burnout alkaa… Ylemmillä tasoilla ei ole minkäänlaista realistista näkemystä kotihoidon nykyisestä tilasta.”
– Lainaus kotihoitajien esimiehelleen laatimasta kirjelmästä

Helsingin vanhuspalveluiden johtaja Arja Peiponen pitää hoitajien kritiikkiä pääosin aiheettomana. Peiposen mukaan Helsingin kotihoito on ylipäänsä mainettaan parempi.

– Asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä käynteihin. Luulen että aluehallintovirastossakaan ei ole kokonaiskäsitystä, mitä kaikkea Helsingissä tehdään, Peiponen kertoo.

Peiponen sanoo, että kotihoitoon on saatu lisää hoitajia. Joka kymmenes vakanssi on kuitenkin täyttämättä.

– Meillä on paheneva henkilöstöpula edessä. Tuleva kesä huolettaa.

Peiposen mukaan kotihoidon työntekijöillä on riittävästi aikaa liikkua paikasta toiseen.

– Jotkut meidän työntekijöistämme esittävät kritiikkiä, mutta kun me olemme näitä tutkineet, niin se ei kyllä pidä paikkaansa.

Mistä kritiikki sitten mahtaa johtua?

– Tota… Se on hirveän vaikea sanoa. Se on varmaan ihan sama kuin muuallakin työelämässä, että kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä itse kukakin on työhönsä. Sitä huolta ei meillä mitätöidä, vaan henkilöstöä kuullaan kyllä, Peiponen sanoo.

Menet vaan äkkiä käynnille. Hyvää huomenta, aamun lääkkeet, aamupala, moro ja suoraan seuraavalle asiakkaalle.― MOT:n haastattelema hoitaja "Pilvi"

TURUN KAUPUNGILLA on viime vuosina ollut suuria vaikeuksia järjestää kotihoito lain edellyttämällä tavalla. Kaupunki sai Lounais-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen toukokuussa 2018.

Avin mukaan Turun kotihoidon työvuorolistat oli alun perinkin suunniteltu sellaisiksi, että hoitajien oli mahdoton suoriutua kaikista tehtävistään. Hoitajat joutuivat itse päättämään, mitä he jättivät tekemättä.

Siitä huolimatta vanhuksilta perittiin asiakasmaksut ikään kuin he olisivat saaneet ostamansa palvelut täysimittaisina.

Aluehallintovirasto on tehnyt myös toistakymmentä työsuojelutarkastusta Turun kaupungin kotihoidon eri alueille vuoden 2017 marraskuusta lähtien. Tarkastusten mukaan työntekijät ovat olleet jaksamisen äärirajoilla.

Toukokuussa 2018 tilanne oli niin paha, että työsuojelutarkastaja antoi kotihoidon hallinnolle suoran kehotuksen ryhtyä korjaamaan epäkohtia.

”Taloudellisten kustannusten säästämiseksi kotihoidon työntekijäresursseja ei ole alunperinkään mitoitettu siten, että kaikki asiakkaiden hoitosuunnitelmien mukaiset työtehtävät, siirtymät kohteiden välillä ja lakisääteiset tauot toteutuvat kaikissa työvuoroissa, erityisesti viikonloppuisin.”
– Lainaus tarkastuspöytäkirjasta 4.5.2018

Turun avopalveluiden johtaja Anne Vuorisen mukaan epäkohtiin on sittemmin puututtu.

Kaupunki on lisännyt kotihoidon vakansseja.

– Me olemme yrittäneet tehdä kaikkemme, Vuorinen sanoo.

Tästä huolimatta Vuorinen kertoo, että kotihoidosta puuttuu joka päivä noin 40 työntekijää. Vuorinen myöntää, että kaupunki on epäonnistunut useassa asiassa.

– Olemme ottaneet tästä kovasti oppia. Olemme kiinnittäneet enemmän huomiota taukoihin, työpäivien pituuteen ja esimiehiä on koulutettu uudestaan.

Kuolemaan johtaneet vanhushoivan tapaukset päätyvät useimmiten Valviran pöydälle.

Lopulta kotihoitaja löysi vanhuksen kuolleena kotoaan― Valviran valvontapäätös 2017

TOUKOKUUSSA 2017 annetussa päätöksessään Valvira moittii Turun kaupunkia ja sen palveluksessa toiminutta lääkäriä useasta epäkohdasta vanhuksen kuolemaan päättyneessä tapahtumasarjassa.

Kotonaan asuneen vanhuksen vatsasta löydettiin patti. Kotihoidon hoitajien mukaan vatsa ”oli siirtynyt vasemmalle”. Kovettuma paljastui suolitukoksen aiheuttamaksi ulostemassaksi.

Vanhusta yritettiin hoitaa kotona muun muassa peräruiskeiden avulla. Hoito ei tehonnut. Hoitajien mukaan vanhus oli alkanut yökkiä limaa ja oksennella.

Lopulta kotihoitaja löysi vanhuksen kuolleena kotoaan. Viralliseksi kuolinsyyksi merkittiin sepelvaltimotauti sekä sydäninfarkti. Vanhuksen aiemmassa hoitohistoriassa ei ollut paljastunut viitteitä sepelvaltimotaudista tai sydänoireista.

Valvira katsoi, että vanhuksen hoito ei ollut asianmukaista, ja että suolitukoksesta aiheutunut kipu on saattanut vaikuttaa verenpaineen kohoamiseen ja lopulta sydänkohtauksen syntymiseen.

Kyseessä on vuodesta 2016 alkaen ainoa kotihoitoon liittyvä valvontatapaus, josta Valvira on tehnyt päätöksen. Uusia on kuitenkin luvassa, sillä virastossa on vireillä useita valvontoja, joissa kotihoidon puutteiden epäillään myötävaikuttaneen vanhuksen kuolemaan.

Muistihäiriöinen vanhus lämmitti takkaansa toistuvasti hormi kiinni

OSA TAPAUKSISTA on jo ollut julkisuudessa. Tällaisia ovat kotihoitoon liittyvät kuolintapaukset Helsingistä ja Hangosta.

Helsingissä noin vuosi sitten sattuneessa tapauksessa kotoaan löydettiin pitkään kuolleena ollut vanhus. Vanhus oli ennen kuolemaansa ollut sairaalahoidossa. Kaupunki epäili, että vanhuksen kotihoidon käynnit olisivat saattaneet jäädä väliin sairaalan ja kotihoidon välisen tietokatkoksen takia. Tapaus on myös poliisin tutkittavana.

Hangossa kotihoidon asiakkaana ollut vanhus kuoli aliravitsemukseen. Tapaus on sattunut jo vuonna 2017.

Näiden tapausten lisäksi Valviralla on tällä hetkellä ainakin kaksi kuolemaan liittyvää keskeneräistä valvontaa. Virasto ei kuitenkaan suostu kertomaan näistä tapauksista mitään.

Julkisuudessa on lisäksi kerrottu Imatralla tulipalossa kuolleesta liki satavuotiaasta vanhuksesta, joka oli lähes kuuro ja sokea. Vanhuksen kotihoidosta vastannut Eksote on itse pyytänyt aluehallintovirastoa tutkimaan tapauksen.

Omaiset kertoivat Etelä-Saimaalle, että menehtyneelle oli haettu useaan otteeseen paikkaa tehostetusta palveluasumisesta. Lehden mukaan Eksote kuitenkin katsoi, että kriteerit eivät olleet täyttyneet, vaan vanhus pärjäisi vielä kotonaan.

Monessa kunnassa on liian korkea kynnys siihen, että pääsee edes tehostetun palveluasumisen jonoon― Ylitarkastaja Marja-Leena Stenroos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

TAKAISIN IMATRALLE. Syksyllä 2016 tytär toimitti äidin omalla kustannuksellaan yksityiseen ympärivuorokautiseen hoivakotiin. Tytär arvioi, että tilanne oli käynyt mahdottomaksi. Äiti ei enää tunnistanut omaa asuntoaan ja joutui sekavuuden vuoksi sairaalahoitoon.

Tytär pyysi, että Eksote myöntäisi äidille paikan tehostetusta hoiva-asumisesta. Tällöin Eksote olisi maksanut valtaosan äidin hoivakuluista, jotka olivat noin 3 500 euroa kuukaudessa.

Äidin eläke ei riittänyt hoivapaikan kustannuksiin. Äidillä oli rahaa säästössä, mutta jos Eksote ei tulisi vastaan palvelumaksuissa, ne kuluisivat noin vuodessa loppuun.

Eksoten tulkinta oli, että äiti pärjäsi vielä kotonaan. Tytär pyysi päätöstä oikaistavaksi, mutta kuntapoliitikoista ja virkamiehistä koostuva Eksoten yksilöasioiden jaosto hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Päätöspöytäkirjan mukaan äiti ”keskusteli asiallisesti, analysoi ja kuvaili hyvin omaa oloa ja kertoi, että tiedostaa muistiongelman”.

Tyttären mukaan äiti osasi huijata. Hän oli tarvittaessa vakuuttava, mutta ei välttämättä jälkeenpäin edes muistanut tavanneensa ketään.

Tausta: Suomalaiset halutaan hoitaa kotonaan

  • Suomi ikääntyy Euroopan maista nopeinta tahtia. Yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona.
  • Vanhusten keskimääräinen terveydentila on parantunut, mutta samaan aikaan paljon hoitoa vaativien määrä on lisääntynyt. Keskeisin syy ovat muistisairaudet. Muistiliiton mukaan Suomessa on noin 193 000 muistisairasta. Arviolta 14 500 ihmistä sairastuu vuosittain.
  • Kun julkisen terveydenhuollon rahoitus on kiristynyt, hoivaa on pyritty tuottamaan entistä tehokkaammin. Tämä on tarkoittanut 2000-luvulla muun muassa sitä, että vanhuksia hoidetaan yhä useammin kotona.
  • Kotihoito on tehostettua palveluasumista halvempaa.
  • Tulevaisuudessa lisäsäästöjä haetaan muun muassa koteihin tarjottavasta virtuaalihoidosta. Kotihoidon uudistaminen oli yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista.
  • Valtio ohjaa kuntia tarjoamaan hoitoa ensisijaisesti vanhusten koteihin. Asiasta on kirjattu myös lakiin.
  • Sosiaalihuoltolain mukaan kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta kunnan järjestämään tehostetun palveluasumisen paikkaan. Kunnat voivat itse päättää kriteereistä, joilla paikka myönnetään ja kuinka paljon rahaa hoitoon satsataan.

KOTIHOIDON PIIRISSÄ on tällä hetkellä runsaasti niin heikkokuntoisia vanhuksia, että he eivät tosiasiallisesti enää pärjää kotonaan. Joukossa on esimerkiksi muistisairaita.

Monessa kunnassa on liian korkea kynnys siihen, että pääsisi edes tehostetun palveluasumisen jonoon, sanoo ylitarkastaja Marja-Leena Stenroos Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Samaa mieltä on Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.

– Kotihoitoon liittyy isoja huolia. Koti on lähtökohtaisesti ihmiselle paras paikka, mutta nyt tullaan niille kipurajoille, että miten kauan ja miten huonossa kunnossa ihminen oikeastaan voi olla kotona, hän sanoo.

Henrikssonin mukaan tilanteeseen olisi herättävä viimeistään nyt.

Muistisairaan katsotaan pärjäävän kotona, jos liikuntakyky on tallella

MOT:n käsiinsä saamissa kuntien tekemissä palvelupäätöksissä korostuu usein vanhuksen liikuntakyvyn merkitys. Tehostettuun palveluasumiseen ei useimmiten pääse, jos vanhus pystyy vielä liikkumaan. Esimerkiksi vanhuksen näkö, kuulo, muisti ja psyykkinen kunto jäävät usein toissijaisiksi asioiksi.

Tämä on johtanut siihen, että kodeissa asuu ihmisiä, jotka pystyvät lähtemään omasta kodistaan, mutta eivät välttämättä tiedä missä ovat tai minne ovat menossa.

MOT:n eri puolilla Suomea haastattelemat kotihoitajat kertovat lukuisista vaaratilanteista, joita syntyy, kun muistisairasta vanhusta yritetään hoitaa liian pitkään kotonaan. Kaatumiset ovat arkipäivää, ja hoitajien mukaan apua voi joutua odottamaan pitkään.

ERÄS HOITAJA kertoo muistihäiriöisestä vanhuksesta, joka toistuvasti lämmitti kotinsa takkaa hormi kiinni. Hoitaja sanoo pelastaneensa vanhuksen useampaan otteeseen savun keskeltä. Tästä huolimatta vanhus asui kotonaan.

Helsingin seudulla työskentelevä hoitaja puolestaan kertoo tapauksesta, jossa kotoaan kadonnut vanhus löytyi päivän karkumatkan jälkeen Tampereelta.

Tilanteeseen haetaan helpotusta teknologialla. Kaatuileva tai huonosti liikkuva vanhus saa ranteeseensa turvahälyttimen, jolla apua voi hälyttää vaikka keskellä yötä. Hälyttimiä asennetaan myös ulko-oviin, jotta muistihäiriöiset vanhukset eivät lähtisi ulos harhailemaan.

Vanhuksen tekemään turvahälytykseen ei kuitenkaan välttämättä vastaa hoitoalan ammattilainen. Aluehallintovirastot ovat viime vuosina puuttuneet useisiin tapauksiin, joissa hälytystehtävistä on vastannut vartija, taksikuski tai siivoustyön esimies.

Monessa kunnassa on liian korkea kynnys siihen, että pääsee edes tehostetun palveluasumisen jonoon― Ylitarkastaja Marja-Leena Stenroos, Etelä-Suomen AVI

Kun Eksote hylkäsi tyttären tekemän oikaisupyynnön, tämä kanteli asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän toimitti oikeudelle lääkärin arvion, jonka mukaan ympärivuorokautinen hoivakoti olisi äidille paras paikka.

Kesällä 2017 hallinto-oikeus asettui Eksoten kannalle. Oikeuden mukaan lääkärin arvio ei tuonut asiaan mitään uutta.

Rahat alkoivat loppua. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituskirjelmässä tytär kertoi, että äidin hoito oli maksanut tähän mennessä 38 000 euroa.

Päivät menivät stressin vuoksi kuin sumussa.

Tytär kertoi korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituskirjelmässä äidin hoidon maksaneen tähän mennessä 38 000 euroa.

LOKAKUUSSA 2017 tytär sai iloisen uutisen. Neljän kielteisen palvelupäätöksen ja reilun vuoden kestäneen kädenväännön jälkeen Eksote oli vihdoin päättänyt tulla vastaan, ja myönsi äidille paikan tehostetusta palveluasumisesta.

Nyt äidin eläke riittäisi hoivamaksuihin.

Syy siihen, miksi Eksote päätti lopulta myöntää paikan, ei ole selvinnyt tyttärelle. Päätöksessä ei ole perusteita.

Äiti on voinut paremmin uudessa hoivakodissa. Hoitajien mukaan hänen sekavuus- ja ahdistustilansa eivät ole yhtä pahoja kuin hänen saapuessaan hoivakotiin.

Tytär sanoo, että taistelu äidin hoidosta on ollut raskas. Hän on tuntenut olleensa umpikujassa.

Uupumus on vasta nyt alkanut hälvetä. Tytär on jo itsekin iäkäs.

– Nyt äiti on turvassa, vaikka minulle tapahtuisi jotain.

Lista: Näillä paikkakunnilla aluehallintovirastot ovat puuttuneet kotihoitoon

  • Espoo
  • Eurajoki
  • Haapajärvi
  • Hausjärvi
  • Helsinki (kaksi erillistä päätöstä)
  • Hyvinkää
  • Ii
  • Imatra
  • Kainuu (kuntayhtymän alue)
  • Kalajoki
  • Lahti (kaksi erillistä päätöstä)
  • Lohja
  • Loviisa
  • Oulu (kolme erillistä päätöstä)
  • Pyhtää
  • Pyhäranta
  • Päijät-Häme (kuntayhtymän alue)
  • Pöytyä
  • Riihimäki
  • Salo
  • Suupohja (kuntayhtymän alue)
  • Turku
  • Vantaa
MOT: Vanhus, vartija ja vaippa. Yhä huonompikuntoiset vanhukset asuvat kotona. Hoitajapulan vuoksi kotihoito on yhä niukempaa. Kunnat ovat ulkoistaneet turvapuhelipäivystyksiään. Kun hoitajia ei löydy, vanhukset joutuvat tyytymään jopa vartijoihin.
Maanantaina 6.5.2019 Yle Areena klo 12 ja Yle TV1 klo 20.
Toimittajat: Jaakko Mäntymaa ja Tiina Lundell, valokuvat: Jouni Soikkeli, Jaakko Mäntymaa ja Jani Aarnio, tuottaja: Marko Hietikko