Hyppää pääsisältöön

Vanhus, vartija ja vaippa: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat piilossa. Hoidon valvonta on sattumanvaraista, kukaan ei tiedä, mitä neljän seinän sisällä tapahtuu.
Lyydia Kallionpää: ”Tuntuu, et kuolenko mä tähän nyt yksin ja sit pelottaa.”
Kymmenet valvontaraportit paljastavat, että työntekijöitä on liian vähän, lääkkeitä jää antamatta ja kotikäyntejä tekemättä.
Anne Vuorinen, avopalveluiden johtaja, Turun kaupunki: ”Meiltä puuttuu joka päivä noin 40 työntekijää kotihoidosta.”
Pilvi: ”Se on ollut ihan hirveetä, niin.. se oli ihan hirveetä.”
Vanhuksia ovat hoitaneet myös vartijat ja taksikuskit.

VANHUS, VARTIJA JA VAIPPA

Kotihoitaja Satu Karivaara aloittaa päivän työt Turun Varissuolla aamuseitsemältä.
Ensimmäisen asiakkaan, Rainon luo menee kaksi hoitajaa, sillä aamutoimiin kuuluu nostamista.

Vanhusten laitoshoitoa on purettu koko 2000-luvun ajan. Nyt jo yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona. Määrä kasvaa koko ajan. Kotona hoidettavat vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia, monella heistä on muistisairaus. Yli kolmasosalla asiakkaista kotihoito käy kaksi kertaa päivässä tai useammin.

Riitta Kallionpään äiti, 91-vuotias Lyydia Kallionpää sairastaa alzheimerin tautia. Kotihoito käy hänen luonaan kolmasti päivässä.

Riitta Kallionpää: ”Tiedätsä et sä menet tänään sellaselle intervallijaksolle?”
Lyydia Kallionpää: ”Aha.”
Riitta Kallionpää: ”Se tuli mullekin vähän yllätyksenä.
Mä sain eilen kuulla, tänään mä laitan sut taksil sinne.”
Lyydia Kallionpää: ”Jaha. Vai sillä lailla.”
Riitta Kallionpää: ”Mä toin sulle puhtaat pyykit.”
Lyydia Kallionpää: ”Jaha, aha, vai semmosii tyttöjä.”

Riitta Kallionpää: ”Se on muistisairaus mikä hänellä etenee koko ajan. Välillä parempi, välillä huonompi. Sitten hänellä on verenpainetta, mikä aiheuttaa huimausta. Lonkkakipua, liikkuminen on heikoilla.”

Lyydia Kallionpää: ”Mä olen omassa kotona.”
Riitta Kallionpää: ”Minne olet menossa?”
Lyydia Kallionpää: ”Mä en muista, intervellipaikalle.”
Riitta Kallionpää: ”Sä olet ollut siellä kerran. Viihtysitsä siellä?”
Lyydia Kallionpää: ”Kuule, mä en muista mittään muutakaan.”
Riitta Kallionpää on yrittänyt saada äidilleen palveluasumispaikkaa.

Riitta Kallionpää: ”Lääkäri tutki äidin. Lähinnä he katsoo fyysistä puolta. Ne katsoo, et äiti pystyy liikkumaan, että äiti on toimintakykyinen. Sairaanhoitaja sanoi, että sun äitis on ihan hyvinvoiva, että hän ei täytä hoitokodin kriteerejä.”

Aluehallintovirasto on kahden viime vuoden aikana puuttunut kotihoidon ongelmiin 34 kertaa, suurin osa huomauksista ja määräyksistä koskee kaupunkien ja kuntien järjestämää kotihoitoa. Ongelmia on kaikkialla Suomessa. Valtaosassa tapauksista on puututtu hoidon laatuun. Esimerkiksi Turun kaupunki sai toukokuussa 2018 huomautuksen siitä, että asiakkaille luvattua palvelua oli jäänyt toteutumatta satoja tunteja kuukaudessa. Palvelumaksut oli kuitenkin peritty normaalisti. Työvuorolistat oli laadittu siten, että palveluita ei ollut mahdollista toteuttaa suunnitellussa ajassa.

MOT: ”Miten ylipäätään on mahdollista, että se mitä on suunniteltu, niin sitä ei pidetä?”
Anne Vuorinen, avopalveluiden johtaja, Turun kaupunki: ”Mä uskon että alueella tehdään kiireen takia sellaisia muutoksia, että esim. kylvetys olisi suunniteltu tälle päivälle mutta koska on vähemmän porukkaa, niin se siirretään seuraavalle päivälle. Jos tää ihan minuuttipelillä menee, niin varmaan jotain pudotuksia joittenkin asiakkaitten palveluissa on saattanut olla.”

Parin viime vuoden aikana Turun kaupungin kotihoidossa on tehty 15 työsuojelutarkastusta. Työntekijät kertovat, että heillä ei ole aikaa tehdä työtehtäviään kunnolla eikä suunniteltuja taukoja ole mahdollista pitää.

Anne Vuorinen: ”Me saatiin 13 lähihoitajaa, 3 sairaanhoitajaa ja yks esimies ja he nää vakanssit saatiin täytettyä vasta sitten ihan loppuvuonna.”

Kotihoidon työvoimatilanne on kurjistunut tänä keväänä entisestään.

Anne Vuorinen: ”Meillä on avoimia vakansseja, niin mahdollisesti ei tule yhtään hakijaa tai tulee yksi tai kaksi. Jotka sitten kun heitä kutsutaan haastatteluun, he kertoo että he on saaneet jo muualta töitä. Eli meiltä puuttuu joka päivä noin 40 työntekijää kotihoidosta.”

Kaupungit ja kunnat tuottavat valtaosan kotihoidon palveluista. Isoja sote-alan yrityksiä kotihoito ei kiinnosta, rahanteko alalla on vaikeaa. Yritykset hoitavat vain noin kymmenen prosentin siivun kotihoidon palveluista. Yksi suurimmista alan yrityksistä on Debora Oy. Se toimii kolmellakymmenellä paikkakunnalla. Turku ulkoisti yhden kotihoidon alueen Deboralle lokakuussa 2016.

Anne Vuorinen, avopalveluiden johtaja, Turun kaupunki: ”Se oli varmaan päättäjillä toiveena, ehkä kustannusten alentaminen. Ehkä myös tämmöinen uudenlainen tuotantotapa. Vertailtais niin kun kunnallista palvelua tämmöiseen yksityiseen palveluun ja tietenkin se, että heillä tai siis Debora Oy:lla oli tämmöinen kotikuntoutusteema siellä, joka on joka oli varsin hyvä.”

Asiat eivät sujuneet niin kuin piti. MOT on keskustellut usean Deboran entisen työntekijän kanssa. Vain yksi hoitaja uskaltautuu puhumaan haastattelussa epäkohdista, hänkin anonyyminä.

Pilvi: ”No.. jotain hurjimpii päivii niin pelkät nii kuin aamukäynnit niin sulla voi olla vaik 19 asiakasta. Sit sulla on vielä ne päiväkäynnit siihen lisäksi. Niitäkin voi olla 5-10 ihan riippuen minkä pituisia ne asiakaskäynnit on ollut.
Siinä paljon sitä asiakkaan oikeeta aikaa, mikä on suunniteltu siihen käyntiin, niin ei siinä paljon sitä katota. Kun sä meet vaan äkkii käynnille, ja no niin hyvää huomenta, aamun lääkkeet, aamupala, moro. Ja suoraan seuraavalle asiakkaalle.”
Niin jos sä vaan annat sen ruuan ja lähdet äkkii, niin ei se ihminen välttämättä syö koko
päivän aikana. Sä meet iltakäynnille monen monen tunnin jälkeen. Sit se aamupala on
vieläkin siinä ihan koskemattomana. Hän on saanut vaan ne lääkkeet. ..
MOT: ”Miltä tuntui tehdä tolla lailla työtä?”
Pilvi: ”Hirveältä. Joo. Kauheen kun tuli..” (alkaa itkeä)
MOT: ”Miks se oli hirveetä?”

Pilvi: ”Sä näät niin kuin sen niiden asiakkaiden myös
yksinäisyyden ja sen ett niin kuin.. niin.. se oli ihan hirveetä.”

”Kun tuli koko ajan niin kuin uusia työntekijöitäkin ja se perehdytys niin ei ollut mikään hyvä, että sit taas niin kuin niiltä jää hirveesti asioita hoitamatta tai niin kuin se perushoito joo, mutta kun se perushoidon lisäksi on hirveesti kaikkee muutakin.”

Aluehallintovirasto on tehnyt Turun Deboraan kaksi työsuojelutarkastusta. Niistä käy ilmi mm. se, että asiakkaiden luona ei ole pystytty olemaan suunniteltua aikaa.

Anne Vuorinen, avopalveluiden johtaja, Turun kaupunki: ”Me ollaan tietenkin ostettu se palvelu ja tää työsuojelun osuus on ollut sitten heidän omissa käsissänsä eli tota me ollaan valvottu niitten asiakkaiden saamaa palvelua. Ja ollaan sitä siittä niin kuin tehty tätä seurantaa.”

Pilvi: ”Ihmistä ei ehditty suihkuttamaan ja jollakin oli ulkoilu, sä et ehtinyt mennä kenenkään kanssa ulos.

MOT: ”Voiko se asiakas saada sitä suunniteltua palvelua jos…”
Anne Vuorinen: ”Niin.. mm…”
MOT: ”.. jos ne päivät ovat olleet noin täynnä?”

Anne Vuorinen: ”Me ollaan pyritty seuraamaan sitä sitä asiakkaan saamaa palvelua, mutta että tietenkin nää kaikkein hurjimmat tapaukset on on varmaan jäänyt pimentoon, koska sehän täytyy perustua siihen, että me saadaan siitä jostain tietoo.”

Debora on joutunut maksamaan kaupungille sakkomaksuja tekemättömistä kotikäynneistä.

Anne Vuorinen: ”Saattoi olla kokonaisia käyntejä tai sitten ei ollut tehty kaikkia hoitotoimenpiteitä mitä piti tehdä. Saatettiin käydä asiakkaan oven takana, mutta ei oltu menty sisälle kun asiakas ei avannut ovea. Esim. insuliinihoitoisten asiakkaiden insuliinit oli jäänyt tai viivästyneet niin silloin se on se on todella vakava potilasturvallisuus vaarantava asia.”

Insuliiniasiakkaat siirrettiin Deboralta Turun kaupungille kesken sopimuskauden, maaliskuussa 2019.

Riitta Kallionpää pakkaa äitinsä tavaroita viikon intervallihoitojaksoa varten.

MOT: ”Onko sulla turvapuhelin?
Lyydia Kallionpää: ”Ei, ei oo.”
MOT: ”Miten tuo tytär sanoi, että sulla olisi turvapuhelin?”
Lyydia Kallionpää: ”Ei mul mittään turvapuhelinta oo. Muistatsä semmosen?
MOT: ”Miten sitten jos sä kaadut, miten sä saat apua?”
Lyydia Kallionpää: ”Minä huudan apua naapureista, huudan auttakaa.”
MOT: ”Kuuleeko ne, ei kai seinien läpi niin hyvin ääni kuulu?
Lyydia Kallionpää: ”Kyl se kuuluu, kun menee vaikka tuohon eteiseen.”

MOT: ”Mites se turvapuhelinasia. Mua jäi vähän vaivaamaan, kun tuo Riitta sanoi eri asiaa siitä.”
Riitta Kallionpää: ”Sulla on turvapuhelin. Se on tässä ranteessa, se mist sai painaa nappia.”
Lyydia Kallionpää: ”Juu, mist sai painaa nappia.”
Riitta Kallionpää: ”Missä se nyt on?”
Lyydia Kallionpää: ”Ne on vieneet pois. Ne on huomanneet että se on turhaan täällä. On semmoisia jotka tarvii sitä.”
Riitta Kallionpää: ”Sä oot aika ahkerasti painellut sitä, kun tuolla on noita kuitteja, kun ne on käyneet täällä.”
Lyydia Kallionpää: ”Niin.”
Riitta Kallionpää: ”Sä olet nyt varmaan itse vahingossa ottanut sen pois ranteesta?”
Lyydia Kallionpää:”Oon varmaan tehnyt niin.”
Riitta Kallionpää: ”Se on yhden kerran aikaisemmin ollut pois ranteesta ja mä oon kolunnut koko huushollin. Sit mä tulin seuraavaksi, niin se oli äidin ranteessa. Niin, arvoitus.”

Riitta Kallionpää: ”Ei oo ainakaan vessassa. …Se on kännykän laturi, joka otetaan hoitopaikkaan mukaan. Annas mäkin katon (kaivaa laukkua) se on semmonen musta ranneke.”

Monet kunnat ovat ulkoistaneet turvapuhelinpalveluita. Esimerkiksi Seinäjoella kaupunki on ulkoistanut turvapuhelinpäivystyksen Stella Kotipalvelut Oy:lle. Se on toinen suurista kotipalveluita tuottavista yrityksista. Yritys ostaa päivystyskäynnit alihankintana paikalliselta vartiointiliikkeeltä NYQS:ltä. Tony Pasto on aloittamassa yövuoroa.

Tony Pasto, vartija, NYQS Oy: ”Ett me käydään
turvaamassa asiakkaita ja kattomassa että niiden kiinteistöt ja omaisuus on turvassa, että se kuuluu meidän työtehtävään. Sitten siinä voi hälytyksiin vastaaminen ja niitäkin on monenlaista hälytystä että käydään tarkistamassa, että kaikki on ok.”

Tony Pastoa kutusutaan turva-auttajaksi.

Tony Pasto: ”Meillä on kaikilla ensiapukoulutus ett se on niin kuin ainut mikä meillä. Jos tulee hoitotoimenpiteitä, niin se menee sitten tulee tota kotisairaanhoidosta paikan
päälle joku. Voidaan soittaa esim. Stellan yöpartiolle nytten yöllä niin he tulee sitten tekemään sen hoitotoimenpiteet.”

Aluehallintovirasto on puuttunut turvarannekehälytyksissä vartioiden tai taksikuskien käyttöön kuudessa tapauksessa. Näistä kolme koskee Stella Kotipalvelut Oy:tä ja vartijoita. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan valvontavirasto Valvira puolestaan linjasi vuosi sitten, että vartijat eivät saa osallistua hoito- tai hoivatyöhön.

Juhani Pälve, toimitusjohtaja, Stella Kotipalvelut Oy: ”Valvira linjasi muistiossaan enemmänkin mielestäni sitä, että että vartijat eivät saa tehdä hoitoa eivätkä hoidon tarpeen arviota. Ei niinkään sitä, että että ensiapukoulutettu henkilö ei
voisi mitenkään osallistua kotihoitoon. Me ollaan oltu hyvin tarkkoja siinä, että kun kotiin mennään niin mikäli henkilö on ensiapukoulutettu niin hän ei sillon hoidon tarpeen arviota eikä hoitoa tee.”

Stella Kotipalvelut Oy on vääntänyt vartijoiden käytön yksityiskohdista Valviran kanssa jo vuoden.

Markus Henriksson, ylijohtaja, Valvira: ”Olemme olleet huolissamme niistä riskeistä, jotka liittyvät siihen, että että kouluttamaton tai vain hyvin kevyesti koulutettu henkilö alkaa tehdä sote-ammattihenkilön työtä.”

Vartiointiyrityksillä ei ole lupaa toimia sosiaali- ja terveysalalla. Vaikka työntekijällä olisi lähihoitajan koulutus, se ei muuta vartiointiyritystä sosiaali- tai terveydenhuollon yksiköksi. Valviralla tai aluehallintovirastolla ei ole oikeuksia valvoa vartiointialan työntekijöitä.

Juhani Pälve, toimitusjohtaja, Stella Kotipalvelut Oy: ”Kuntien kanssa ollaan ollaan vähän oltu ihmeissämme, että o-olisiko tosiaan näin, että esimerkiksi vartiointiliikkeen lähihoitaja ei voi käydä auttamassa henkilöä wc-istuimelta takasin sänkyyn, mutta toisen yrityksen lähihoitaja näin voisi tehdä.

Markus Henriksson, Valvira: ”Tällä hetkellä näyttää siltä, että tällainen toiminta on pikemmin lisääntymässä kuin vähenemässä. Ja kyllä se on ongelma, jos asiakas elikkä vanhus tai hänen läheisensä eivät oikeastaan tiedä, mistä palvelusta on kysymys.”

Tony Pasto: ”Se oli auttamiskäynti, avustetiin asiakasta. Henkilö on halvaantunut, autettiin, että sai käden paikoilleen.”

Seinäjoen kaupunki on ollut tyytyväinen Stellalta ostettujen palveluiden hinta-laatusuhteeseen. Alueella on vajaa 900 turvapuhelinasiakasta. Vartija ehtii hälytyksen tultua asiakkaan luo parissakymmenessä minuutissa.

Anneli Saarinen, ikäihmisten palveluiden tulosaluejohtaja, Seinäjoen kaupunki:
”Siinä mielessä on niin kun tämä vartiointiliikekin katsottu ihan hyväksi ja heill on kuitenkin ensiapukoulutus kaikilla ja on salassapitovelvollisuudet ja heidät on opastettu ja ohjattu tähän tehtävään.”

Markus Henriksson, Valvira: ”Tarvitaan varmasti työnjaon kehittämistä, mutta tämän täytyy tapahtua asiakas- ja potilasturvallisella tavalla.”

Seinäjokeakin on piinannut hoitajapula. Sijaisia on vaikea löytää. Tästä huolimatta kaupunki on taipumassa Valviran linjauksen kannalle ja kokeilee syksyllä turvapuhelinpäivystyksessä lähihoitajapartiota.

Anneli Saarinen, Seinäjoen kaupunki: ”Se tosiaan kolminkertaistaa nämä nykyiset kustannukset. Että se on aika iso summa, jos miettii näitä kuntien taloudellistakin tilannetta tällä hetkellä. Ja sitte jos miettii että nää kustannukset kolminkertaistuu ja samalla meidän vasteajat pitenee. Ei tää nyt ihan näinkään oo viisasta.”

Seinäjoen kuvausten jälkeen toimitukseen tulee yhteydenottoja. Niissä kerrotaan, että toisin kuin Stella Kotipalvelut Oy vakuuttaa, vartijat tekevät lähihoitajan töitä kuten vaippojen vaihtoa ja virtsakatetripussin tyhjentämistä sekä osallistuvat hoidon arviointiin.

GRAFIIKKA
Vartijat vaihtavat myös vaippoja.
Virtsakatetripussia tyhjennetään päivittäin.
Vartijoille on sanottu, että avannepussi pitäisi vaihtaa.
Vartijat eivät uskalla kieltäytyä, kun työnantaja käskee.

Tänään Satu Karivaaralla on rauhallinen työpäivä. Kotikäyntejä on kaikkiaan 10, yleensä niitä on 12:sta 15:n. Iltavuorot saattavat olla vieläkin kiireisempiä.

MOT: ”Millaisia ne iltavuorot ovat, jos niissä on 20 asiakasta tai enemmän?”
Satu Karivaara: ”Se on ihan tappotahti. Hoidetaan lääkkeiden jako, ruoka ja hygienia.”

Satu Karivaara: ”Se pitäis välillä vähän tasaantua, että me ehdittäisi tehdä kaikki meidän kirjalliset työt tuolla tietokoneella.”

Aluehallintovirasto on huomauttanut useita kuntia siitä, että potilaskirjauksissa on puutteita ja hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat vanhentuneita. Kotona asuville vanhuksille tulisi tehdä puolen vuoden välein vanhuksen kuntoa mittaava RAI-arvio.

MOT: ”Ehditäänkö RAI-raportit tehdä kunnolla?”
Satu Karivaara: ”Ei.”

Debora purki Turun kapungin kanssa tehdyn sopimuksen kesken kauden. Asiakkaat siirtyivät takaisin kaupungille maaliskuun lopussa. Deboran toimitusjohtajan mukaan sopimus ei ollut yritykselle kannattava, Debora ei ollut sopimusta laadittaessa tajunnut kaikkia osa-alueita, jotka eivät olleet laskutettavaa työtä.

Anne-Maria Mäkelä, toimitusjohtaja, Debora Oy: ”Asiakkaan toimintakykyä tehtävät mittaukset, joita tehtiin toimistolla, ei asiakkaan luona, niistä ei voitu laskuttaa. Tässä ihan muutama esimerkki. Tämä on pienten katteiden ala.”

Turun kaupungin kanssa pestään nyt sopimukseen liittyvää jälkipyykkiä. Paitsi tekemättömistä käynneistä keskustelua käydään asiakkaiden luona vietetystä ajasta. Kotihoitajat leimaavat joka käynnillä itsensä sisään puhelimen ohjelmalla. Käynti lopetetaan leimauksella.

Pilvi: ”Jossain kohtaa oli se, että piti niin kuin sitä asiakkaan aikaa pitää päällä, että tuli ainakin se 10 minuuttii. Se tuli niin kuin vähän niin kuin käskynä, että pitää sitä asiakaskäyntiä pitää päällä. Kun sä lähdet asiakkaan luota, niin sulla on se asiakaskäynti vielä päällä, vaiks kun sä ajat seuraavalle asiakkaalle sä lopetat sen käynnin vasta niin kuin sä olet toisella asiakkaalla niin sen edellisen asiakkaan käynnin. Siinä oli vähän ehkä rahakin mielessä.”

Anne Vuorinen, Turun kaupunki: ”Tästä me ollaan tietoisia ja tästä meillä on tää prosessi keskinäinen prosessi kustannusten osalta kesken Deboran kanssa.”

MOT: ”Kuinka paljon sitä tapahtui?”
Anne Vuorinen, avopalveluiden johtaja, Turun kaupunki: ”On äärimmäisen vaikea tehdä sitä laskelmaa, koska ei ole mitään todistetta siitä, mutta jos me katsotaan että työntekijä on ollut käynnillä, kuittaa itsensä samanaikaisesti ulos sieltä edellisestä paikasta kun menee seuraavaan paikkaan, niin sehän on päivänselvä asia, että missä se välimatka on.”

Anne-Maria Mäkelä, toimitusjohtaja, Debora Oy: ”Tässä meillä on ollut ihan selkeästi osaamisen vajetta tai on ohjeistettu huonosti tän asian osalta.”

Anne Vuorinen, Turun kaupunki: ”Mulla ei ollut kyllä tietoa, että tää on ollut ihan systemaattista ja nyt mä saan sun puheestas sellaisen käsityksen, että heitä on jopa ohjeistettu tekemään näin?”

MOT: ”Näin mulle on kerrottu, että heille on annettu tällainen ohje.”
Anne Vuorinen, Turun kaupunki: ”Okei. Tätä mä en ole tiennyt. Meille on ehkä kerrottu se niin, että tässä on vaan niin kuin vääränlaista käytäntöö eli eli tota työntekijät ei osannut käyttää tätä mobiilia oikein.”
MOT: ”Valehtelevatko nämä hoitajat, jotka sanovat, että tuli käskynä, että näitä käytiaikoja pitäisi pitkittää?”
Anne-Maria Mäkelä, Debora Oy: ”En sanoisi niin, että valehtelevat. En pysty ottamaan kantaa siihen, että onko kyse väärinkäsityksestä, onko näin ohjeistettu vai mistä on kyse. Itse en ole ollut silloin töissä.”
MOT: ”Kuinka vakavana sä pidät tätä asiaa?”
Anne Vuorinen, Turun kaupunki: ”Äärimmäisen vakavana, todella vakavana. Se on iso sopimusrikkomus.”

Lyydia Kallionpää on painanut turvapuhelimen hälytysnappia kymmenkunta kertaa muutaman viime kuukauden aikana.

Lyydia Kallionpää: ”Se oli yhtenä päivänä, kun sydän rupes hakkaamaan niin kauheasti.”
Riitta Kallionpää: ”Hieman sekaisin siitä, missä on tällä hetkellä. Yksinäisyyttä tuntee. ilmeisesti yön jälkeen. Hermostunut. Juteltu, tarjottu kahvia ja voileipää. Jäänyt rauhallisena odottamaan kotihoitoa.

Ympäri Suomen pohditaan nyt kuumeisesti, miten vanhenevan väestön hoidosta selvitään. Anne Vuorista huolestuttavat puheet palveluasumisen 0.7 hoitajan mitoituksesta.

Anne Vuorinen, Turun kaupunki: ”Mä seuraan tätä keskustelua järkyttyneenä. Jos tällaiset tulee lakiin tällaiset 0,7 mitoitukset, se tarkoittaa, että koko kotihoito tyhjenee tästä henkilökunnasta.”

Pilvi on lähtenyt kotihoidosta toisiin hoiva-alan tehtäviin. Nyt työ on mielekästä.

Pilvi: ”Semmonen aika, just se, että sä olet oikeesti läsnä siinä. Ja kuuntelet etkä vaan niin kuin hoida sitä työtä, vaan sä hoidat niin kuin sitä ihmistä.”

Satu Karivaara jää eläkkeelle syyskuun alussa.

Satu Karivaara: ”Varmaan just se väsymys, mä uskon, että se näkyy musta. Se on yksi syy, miksi mä jään eläkkeelle.”

MOT: ”Mitkä asiat pelottaa?
Lyydia Kallionpää: ”Tuntuu, kun se sydän on epätahdissa, et nyt pitäis saada apua. Mut ei, eihän siihen mikään auta. Tuntuu, et kuolenko mä tähän nyt yksin ja sit pelottaa.
Vaik mitä sillä on väliä, vaik on kuinka paljon ihmisiä ympärillä, kun kuolee. Se on menoa.”