Hyppää pääsisältöön

Meta4 löytää ECM-soinnin

Johannes Brahmsin myöhäinen klarinettituotanto on pelkkää herkkyyttä ja melankoliaa ilman huippukohtia, ja sopii siksi levy-yhtiö ECM:n harmaasävyiseen katalogiin. Samaa voi sanoa kuulassointisesta klarinetisti Reto Bieristä, mutta kuinka joukkoon sopeutuu suomalainen Meta4-kvartetti, jonka tyylissä painottuu intensiteetti ja romantiikka?

Quasi morendo / Meta4
Quasi morendo / Meta4 Uudet levyt

Vastausta joutuu hetken odottamaan, sillä levy "Quasi morendo" alkaa Salvatore Sciarrinon kymmenminuuttisella sooloklarinettisävellyksellä, jossa Reto Bieri harjoittaa hämmästyttävää multifoninoituutta ja pitää kuulijan tuolinreunalla soittamalla eteerisiä hälyjä pelkästään pianissimossa.

Kun Brahmsin klarinettikvintetto h-molli sitten alkaa, tulee outo olo. Ilmavankaru äänitys ja teoksen jatkuva sostenuto eivät millään sovi mielikuvaani Meta4-kvartetista. Onneksi odotukset nopeasti katoavat lumoavan todellisuuden tieltä. Puhtaus, täsmällisyys ja elastisuus ovat tuttuja Meta4-hyveitä, mutta aineettoman kevyesti soljuva fraseeraus ja ihastuttava pianissimo eivät niinkään. Reto Bieri, levy-yhtiö ja tietysti myös musiikin ominaislaatu lienevät ohjanneet soittoa uusille, hiljaisille urille. Toisaalta tiesinhän minä, että Meta4 on hyvä rakentamaan ja purkamaan jännitteitä tiheästi ja monitasoisesti, ja juuri niin nelikko tässäkin musiikissa tekee, mutta hiljaisesti. Vain muutamissa paisutuksissa Pensola ja Tikkanen antavat tunteille vallan, jolloin sointi rikkoutuu ja sen mukana tunnelma.

Brahms-melankolian viimeistelee päätöskappale, Gérard Pessonin Nebenstück, joka alaotsikon mukaan on Brahmsin Balladin suodatus. Teos häilyy herkästi valon ja varjon, uuden ja vanhan rajoilla, ja saa Meta4:n kaivamaan ilmaisuskaalan herkemmästä ääripäästä kaiken mahdollisen.

"Quasi morendo". Salvatore Sciarrino: Le me die before I wake. Johannes Brahms: Klarinettikvintetto h-molli. Gérard Pesson: Nebestück. - Reto Bieri, klarinetti, ja Meta4. (ECM New Series, 2557)

Kuuntele Uudet levyt 7.5.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Gabriellin soolosellomusiikista uutta suuntaa myös Bachiin

    Levyarvostelu

    Kokenut italialainen barokkisellisti Mauro Valli on työstänyt Bachin soolosellosarjoja koko ikänsä, mutta hänen uuden kolmois-CD:nsä tuoreus ei perustu tulkinnalle vaan ohjelmistolle. Valli rinnastaa Domenico Gabriellin oikukkaat eteläeurooppalaiset ricercaret Bachin linjakkaisiin, saksalaisiin soolosellosarjoihin, ja tulos on monestakin syystä enemmän kuin osiensa summa.

  • Kati Raitisen sellossa syvyyttä ja sävyjä

    Levyarvostelu

    Sellisti Kati Raitista ei Suomessa tunneta kovin hyvin, koska hänellä on kiire olla Ruotsin paras sellisti. Raitinen soittaa Tukholman kuninkaallisen oopperan orkesterin soolosellistinä, kerää palkintoja ZilliacusPerssonRaitinen-triossa, levyttää, konsertoi ja heittäytyy välillä moderniin näyttämömusiikkiin. Raitisen uusi soololevy sisältää oudon valikoiman uutta sellomusiikkia, mutta hänen eleettömän koskettava, tummasävyinen soittonsa yhdistää kokonaisuuden vaikuttavaksi.

  • Meta4 löytää ECM-soinnin

    Levyarvostelu

    Johannes Brahmsin myöhäinen klarinettituotanto on pelkkää herkkyyttä ja melankoliaa ilman huippukohtia, ja sopii siksi levy-yhtiö ECM:n harmaasävyiseen katalogiin. Samaa voi sanoa kuulassointisesta klarinetisti Reto Bieristä, mutta kuinka joukkoon sopeutuu suomalainen Meta4-kvartetti, jonka tyylissä painottuu intensiteetti ja romantiikka?

  • Virva Garam ojentaa käyntikortin

    Levyarvostelu

    Garamin musiikkiperheeseen kuuluva Virva Garam opettaa pianonsoittoa Lauttasaaren musiikkiopistossa, kamarimusisoi aktiivisesti viulisti Mervi Myllyojan ja Trio La Ruen kanssa sekä pitää yllä soolouraa. Viimeisintä varten hän on tehnyt vanhan kunnon käyntikorttilevyn eli ulkoisesti pelkistetyn omakustanteen, jonka resitaalimaisen ohjelman ideana on esitellä pianistin yhteyttä teoksiin eikä teosten yhteyttä toisiinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua