Garamin musiikkiperheeseen kuuluva Virva Garam opettaa pianonsoittoa Lauttasaaren musiikkiopistossa, kamarimusisoi aktiivisesti viulisti Mervi Myllyojan ja Trio La Ruen kanssa sekä pitää yllä soolouraa. Viimeisintä varten hän on tehnyt vanhan kunnon käyntikorttilevyn eli ulkoisesti pelkistetyn omakustanteen, jonka resitaalimaisen ohjelman ideana on esitellä pianistin yhteyttä teoksiin eikä teosten yhteyttä toisiinsa.
Garam aloittaa vetävästi Sibeliuksen salonkikappaleilla, menee asiaan Bachin DWK:n helmillä, näyttää monipuolisuuttaan Englundin ja Palmgrenin teoksilla ja päättää urakan Bartókin tuliseen sonaattiin. Tällaisenaan kokonaisuus ei tunnu jäntevältä, mutta osaaminen tulee selväksi. Bach-suosikit kuulostavat hahmottomilta, kenties viime aikojen loistolevytysten ansiosta, ja Sibeliuksista puuttuu hempeää viehkeyttä, mutta Englundin ja Bartókin rytmiset myllytykset Garam muotoilee irtonaisella, hauskalla energialla. Garam on kotonaan kumivasaramaisessa hakkauksessa, jossa ääni saa mennä vähän säröllekin, kun taas Palmgrenin Kolmikohtauksisen nokturnon yötunnelmat jäävät epäherkiksi, ja teoksen keskiosa, Yön laulu, saa suhteettoman lavean tulkinnan. Painokas vaikutelma saattaa syntyä myös läheisestä, studiomaisesta äänityksestä.
Teosten ja taiteilijan esittelyt puuttuvat levystä tyystin, mutta musiikki puhuu puolestaan. Oikeastaan kaipaan vain raitojen kestoja - niille on enemmän käyttöä kuin levykoodeille. Mutta kyllä tällainen käyntikortti kelpaa ojentaa, ja vaikkei kokonaisuus yllä sfääreihin, ainakin se todistaa suomalaisen pianismin korkeasta ja leveästä tasosta.
"Sarastus". Sibelius: Valse; Impromptu; Valse triste. J.S. Bach: Preludeja ja fuugia kok. DWK I. Englund: Introduzione e toccata. Palmgren: Kolmikohtauksinen nokturno. Bartók: Pianosonaatti. - Virva Garam, piano. (VGM2018)
Kuuntele Uudet levyt 7.5.2019, toimittajana Kare Eskola.