Kuumaa lanseerattiin ison taustakoneiston siivittämänä. Koneisto on edelleen tukena, mutta nyt bändi toivoo, että heidät huomattaisiin musiikkinsa vuoksi.
Kun Kuumaa-yhtye heitti Helsingin Tavastialla kaksi vuotta sitten showcase-keikan, ei ylisanoja kaihdettu. Yhtye esiteltiin jonakin uutena, freesinä ja niin merkittävänä, etteivät musiikkialan marinoituneimmatkaan ammattilaiset olleet sellaista aikoihin todistaneet.
Suomessa maan virallisen suosikkiyhtyeen viittaa on 2010-luvulla kantanut lähes yksinään Haloo Helsinki!. Tilaa kentällä kuitenkin olisi. Esimerkiksi Kuumaan levy-yhtiön Universal Musicin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen kertoi bändin julkistustilanteessa yhtiön etsineen juuri Kuumaan kaltaista bändiä talliinsa, koska “näissä kundeissa on jotain erityistä”.
Kuumaa sai taustalleen ammattimaisen koneiston jo ensimmäisten demojensa perusteella, ja bändi kiinnitettiin esiintymään Provinssiin ennen kuin yhtäkään kappaletta oli vielä julkaistu.
Aikamoiset paineet siinä vaiheessa alle vuoden yhdessä soittaneelle, parikymppisistä kaveruksista kootulle yhtyeelle.
Myös viisikon omat odotukset menestykselle olivat korkealla.
– Samaan aikaan meidän viereen tuli artisteja ja bändejä, jotka menivät suoraan listaykkösiksi ja me ei menty. Tuli vähän sellainen olo, että mikä tässä on vialla, bändin rumpali Jonttu Luhtavaara kertoo.
– Aika nopeasti se kääntyi. Meillä on aika terve käsitys muun muassa striimikulttuurista kun huomaamme tosi selkeästi, että biisi kerrallaan homma kuitenkin etenee.
Siinä missä vuoden 2017 Hulluista runoista -sinkkua on striimattu Spotifyssa reilu 310 000 kertaa, viime maaliskuussa julkaistu Siks kai mä oon sun on vajaassa kahdessa kuukaudessa kuunneltu jo noin 60 000 kertaa useammin.
Nyt Kuumaa on julkaissut bändin nimeä kantavan debyyttilevyn, jota lupailtiin ennakkoon ulos jo alkuvuodesta 2018.
Mitään kriisejä levyn alkuperäisestä aikataulusta myöhästymisen taustalla ei bändin laulaja Johannes Brotheruksen mukaan kuitenkaan ollut. Bändin jäsenet olivat “äärimmäisen iloisia”, ettei keskeneräistä levyä tarvinnut kiiruhtaa valmiiksi.
– Viime vuoden aikana koimme sellaisen kasvupyrähdyksen musiikillisesti ja henkisesti, aika monellakin tavalla. Ollaan fiilistelty jälkikäteen, että onneksi saatiin ottaa aikaa kirkastaa ajatuksia, Brotherus toteaa.
Hän lisää kuitenkin itse olleensa julkaisun suhteen jo melko kärsimätön.
– Että voidaanko me laittaa tämä levy kasaan.
Bändikavereiden, eli Luhtavaaran, kitaristi Aapo Närhen, basisti Aarni Soivion ja kosketinsoittaja Antti Heiskalan, toppuuttelun ansiosta julkaisuaikatauluja jarrutettiin ja uusien biisien tekemisen suhteen painettiin kaasua.
– Vaikka puhumme, että oli hyvä, ettei se ei tullut silloin, ei tässä hirveän paljon kauempaakaan olisi jaksanut. Se tuli aika täydelliseen aikaan, Luhtavaara sanoo.
“Kuluttaja ei voi nähdä sitä kaikkea, mitä taustalla tapahtuu”
Kuumaan ensimmäisestä sinkusta, Uppoon suhun, on kaksi vuotta. Bändi kokee, että nyt sillä on jo jonkinlainen käsitys siitä, miten heidän tekemisensä kehittyy ja kypsyy.
– Meidän kohdalla se ei ole ollut sellainen räjähdysmäinen, ensimmäinen sinkku striimaa kymmenen miltsiä ja katsellaan jostakin korkealta alas, että mitä helvettiä me seuraavaksi keksitään, Brotherus toteaa.
Brotheruksen puhetapa muistuttaa välillä nuorta yrittäjää ja välillä rock-tähteä. Yrittäjä-Brotherus astuu esiin esimerkiksi silloin, kun laulaja miettii, kuvaisiko heidän bändiään ennemmin ajatus “orgaanisesta kasvusta”. Siis esimerkiksi uusista kasvoista keikkayleisössä tai uuden sinkun striimatessa edellistä paremmin. Se vaatii hänen mukaansa enemmän kärsivällisyyttä, mutta on sitäkin kiinnostavampaa.
Mikäli räjähdysmäistä menestystä ei isojen odotusten myötä heti seuraakaan, bändin ohella myös yleisö voi alkaa miettiä mistä kiikastaa. Tänä keväänä esimerkiksi Helsingin Sanomat herätti keskustelua kirjoituksellaan, jossa pohdittiin, miksei Suomen vientitoivoksi ajatellun Alman debyyttialbumia kuulu, vaikka sen ilmoitettu julkaisupäivä jo meni.
Brotherus tunnistaa keskustelun.
– Kaikessa tuossa spekulaatiossa, että tuolta tuli tuollainen sinkku ja eikö tuo striimaa, on tosi ymmärrettävää, ettei kuluttaja voi nähdä sitä kaikkea, mitä taustalla tapahtuu. Siellä saattaa olla pitkä plääni, johon liittyy kaikkea muuta kuin se, mikä nyt tulee ulospäin.
Hänen mukaansa artisteilla voi usein olla taustalla pitkä ja monivaiheinen suunnitelma, johon liittyy paljon muutakin kuin se, mitä ulospäin on nähtävissä.
Brotherus lisää, että hänen mielestään artisti tai bändi ei voi tulla julkisuuteen valmiina pakettina. Ensimmäinen biisi pitää julkaista ennemmin tai myöhemmin, jotta uraa voi lähteä rakentamaan.
– Se on vasta lähtöruutu.
Odotusten keskellä Kuumaa on pitänyt yhdessä bändinä tekemistä voimavarana. Luhtavaara toteaa, että musiikkialan paineiden ja muun vähemmän hohdokkaan yllättäessä on ollut elintärkeää, että bändikaverit ovat läheisiä ystäviä.
Bändikaverien lisäksi se sama ammattimainen koneisto – levy-yhtiö, manageri ja keikkamyyjä – joka on alusta saakka olleet rakentamassa yhtyettä, on edelleen mukana.
– Ainoa, mitä yritämme viestittää ei ole enää se, kuinka iso koneisto tässä jyllää, vaan se, että musa jota teemme on se, mitä teemme. Ja toivottavasti se saa mahdollisimman monta korvaparia, Luhtavaara toteaa.
Sinkuttaminen on musiikkibisneksen arkea, paitsi jos on J. Karjalainen
Verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin, jolloin suuret suomalaisbändit HIMistä ja The Rasmuksesta Apulantaan ja Nightwishiin pitivät albumilistojen kärkisijoja, täyspitkän levyn julkaisemisen merkitys on muuttunut.
Huomattava osa tulevan albumin kappaleista saatetaan tiputella sinkkuina ennen itse albumia, jolloin albumin tarkoitukseksi jää toimia lähinnä sinkut yhteen kokoavana soittolistana, muutamalla uutuusbiisillä kuorrutettuna. Panostus on sinkkujen striimimenestyksessä.
Sinkkupainotteisen musiikkibisnekseen ei auta kuin sopeutua, Brotherus kokee. Paitsi jos takana on lähes 40-vuotinen, edelleen Tavastian kolmena peräkkäisenä iltana loppuun myyvä ura.
– J. Karjalainen pystyy duunaamaan silleen, että kun levy on valmis, hän keikkailee. Tai kun hän lähtee kirjoittamaan seuraavaa levyä, hän kirjoittaa sen valmiiksi ja ehkä pudottaa yhden sinkun ennen kuin se levykokonaisuus tulee.
Samaan aikaan albumeita kuitenkin halutaan edelleen tehdä. Kuumaan kohdalla levyn julkaiseminen toimi rajanvetona vanhojen ja uusien biisien välillä.
– Se on henkisesti hirveän tärkeää, että levy tulee ulos. Siitä tulee se puhtaan pöydän illuusio, että voimme taas tehdä jotain erilaista ja peilata sitä siihen edelliseen, Brotherus sanoo.
