Hyppää pääsisältöön

Rajat ovat ihmisen ongelma, kirjallisuus on niistä vapaa

Toimittaja Aleksis Salusjärvi
Aleksis Salusjärvi Toimittaja Aleksis Salusjärvi Aleksis Salusjärvi,Helsinki Lit

Kirjallisuus on muuttolintujen parvi ja nyt se lentää Helsinkiin. Helsinki Litin lava on hyvä paikka laskeutua, myös uusille sukupolville, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Helsinki Lit suorana Ylen kanavilla 17.–18.5.2019

Rakennukset sortuvat, mutta kirjallisuus on kaikkialla. Ennen totuudet hakattiin kiveen. Ne elivät paikassa ja ajassa. Tämä konkretisoituu juuri nyt, Notre Damen tulipalon jälkeen. Romaanissaan Pariisin Notre Dame Victor Hugo kutsuu kirjapainotaitoa historian suurimmaksi tapaukseksi, päävallankumoukseksi. Kirjallisuus on Hugolle lintuparvi, joka hajaantuu kaikkiin ilmansuuntiin. Tämä ajatus on pysynyt ajankohtaisena yllättävilläkin tavoilla.

Helsinki Lit tuo jälleen toukokuussa maailman parhaat kirjailijat Helsinkiin. Kieli- ja valtiorajojen ylittäminen on kirjallisuuden vahvin voimavara. Kirjallisuuden perusluonteena on sen kyky ylittää rajoja. Mikäpä sen oleellisempaa näinä kansainvaellusten aikoina.

Länsimaisen kirjallisuuden näkyvimpiä teemoja onkin tällä hetkellä siirtolaisuus. Kirjallisuus käsittelee kulttuurien välisiä kohtaamisia yksilötarinoiden kautta. Se nostaa esiin kysymyksen identiteetistä, siitä keitä olemme ja mistä tulemme. Kontulan ja Bagdadin välimatka kutistuu nollaan Hassan Blasimin kirjallisuudessa; kirjojen lisäksi myös kirjailijoista on tullut lintuparvi.

Kielirajat koskevat ihmisiä, ei kirjoja

”Kirjallisuus ei taiteenlajina piittaa ihmisen itselleen luomista rajoista, sanotaan nyt vaikka kansallisista ja kielellisistä rajoista. Terve ja hyvinvoiva kirjallisuus menee miten mielii rajojen yli vapaana kuin taivaan tuuli”, kirjoittaa kirjallisuuden ylirajaisuutta tutkiva Olli Löytty.

Ylirajaisuus on kirjallisuuden tutkimusaiheena melko uusi aluevaltaus. Termillä tarkoitetaan kirjallisuutta, jota on mahdoton määrittää vain yhteen kulttuuriseen viitekehykseen. Ilmiö ei ole uusi, kirjallisuuden perusluonne on sen ylirajaisuus, mutta se on saanut jatkuvasti uusia muotoja, ja se näkyy myös Helsinki Litin olemuksessa. Suuri osa festivaalin kirjailijoista käsittelee aihetta teoksissaan joko suoraan tai välillisesti. Kirjallinen keskustelu on samanaikaisesti henkilökohtaista ja julkista. Se ylittää kulttuurin rajoja, ja sen merkitykset muodostuvat kahden ihmisen kohtaamisessa. Yhteinen ja yksityinen leikkaavat toisensa, kun ulkomaiset kirjailijat puhuvat suomalaisten kirjailijoiden kanssa suomalaiselle yleisölle.

Sukupolven äänet esillä

Käännettyä kirjallisuutta yhdistää teosten taustalla oleva kirjallinen läpimurto. Melkein jokainen käännetty teos on kyennyt saavuttamaan odotettua laajemman yleisön. Läpimurron mittaluokka vaihtelee. Se voi olla globaali, kuten André Acimanin Call Me By Your Name, mutta läpimurto voi tapahtua myös pienemmässä mittakaavassa, kuten vaikka Saara Turusen romaanien vastaanotto Suomessa osoittaa. Hänestä on tullut täällä sukupolvensa ääni.

Kirjallisella läpimurrolla on kyky herättää julkista keskustelua. Sivistyneen valtion ajatus tiivistyy kirjallisuudessa, joka synnyttää kokonaisia maailmankuvia yksittäisten irrallisten ajatusten sijaan. Siksi kirjallisuus onnistuu harvoin riidankylvämisessä, mutta usein lisäämään ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan. Tästä olemme Suomessa erityisen kiitoksen velkaa kääntäjille.

Vaikka tapaamme ajatella kirjallisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä, se on perusluonteeltaan henkilökohtaista. Kirja puhuttelee jokaista lukijaansa yksitellen, jokainen lukukokemus on erilainen.

Kirjallisuuden ihme on se, että kaikki liittyy kaikkeen. Mikään kielialue ei ole eristäytynyt, mikään ajatus ei pysy kiveenhakattuna paikallaan. Toukokuussa ne lentävät ympärillämme ja tulevat kotisohvalle asti.

”Kirjallisuus on uutinen, joka pysyy uutisena”, kirjoitti yhdysvaltalainen modernisti Ezra Pound.

Helsinki Lit 2019 Ylen kanavilla

Perjantai 17.5.

Suora lähetys Teemalla klo 17.00–17.55, Areenassa klo 17.00–21.00

17.10 Pascal Engman – Li Andersson

17.50 Kim Thúy – Silvia Hosseini

18.50 Nina Lykke – Saara Turunen

19.30 André Aciman – Boodi Kabbani

20.20 Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinnon jako

20.30 Astrid Swan

Lauantai 18.5.

Suora lähetys Teemalla ja Areenassa klo 12.55–15.05 ja 15.50–17.55

13.00 Joakim Zander – Satu Vasantola

13.40 Hassan Blasim – Laura Saarikoski

14.20 Malin Lindroth – Kaisa Haatanen

15.00–15.50 tauko

15.50 Rachel Cusk – Philip Teir

16.30 Sjón – Kätlin Kaldmaa

17.10 Kai Aareleid – Joel Haahtela

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema