Ylioppilastutkintolautakunnan suomi toisena kielenä -oppiaineen sensori Tuija Lehtonen antaa neljä vinkkiä, mihin S2-kokeessa kannattaa kiinnittää huomiota ja miten siihen kannattaa valmistautua.
1. Tutustu kokeen rakenteeseen ja lue tehtävänannot
Tärkeintä on, että on tutustunut ennakkoon yo-kokeen rakenteeseen, sillä se noudattaa aina samanlaista rakennetta. Kun tietää, millaisia tehtäviä jokaisessa kokeessa on, ei tee sen takia virheitä, että on liian jännittynyt lukemaan tai ymmärtämään tehtävänantoja.
Kokeessa on ensin vähintään kaksi kuuntelutehtävää, joiden pistemäärä on aina sama. Sen jälkeen on tekstinymmärrystehtävä, lyhyt kirjoitelma sekä pitkä kirjoitelma.
– Tehtävissä kannattaa katsoa merkkimäärää, sillä järjestelmä ei rajoita vastausten pituutta. Jos vastaus on liian pitkä, siinä on jotain, mikä ei kuulu vastaukseen. Jos taas vastaus on tosi lyhyt, silloin on liian vähän asiaa. Tämä näkyy arvostelussa, Lehtonen sanoo.
Jos vastaaat kaikkiin pitkän kirjoitelman tehtävän vaihtoehtoihin, tehtävä menee nollille.
Erityisesti lyhyen kirjoitelman kohdalla on hyvä lukea tehtävä tarkkaan. Pitääkö käyttää aineistoa ja onko aineistoon viitattava? Sähköisessä kokeessa aineistotyypit ovat laajoja: mukana voi olla niin tekstiä, kuvaa, videoita kuin äänitteitäkin.
Pitkä kirjoitelma on niin sanottu essee, joita kirjoitetaan vain yksi. Tehtävässä on siis monia vaihtoehtoja, joista valitaan yksi aihe. Jos vastataan kaikkiin vaihtoehtoihin, tehtävä menee nollille. Tämän takia on tärkeää tutustua kokeen rakenteeseen ja lukea tehtävänannot.
2. Muotoile vastaukset omin sanoin
Myös kuullunymmärtämisessä mutta erityisesti tekstinymmärtämisessä on tärkeää, että vastaukset on muotoiltu omin sanoin. Jos vastaukset kopioidaan suoraan tekstistä, siitä rangaistaan arvostelussa.
Tehtävän tarkoituksena on, että kokelas osoittaa ymmärtävänsä sisällön. Kopioiminen kertoo, että oppilas tietää, missä vastaus on, muttei kerro varsinaisesti ymmärtämisestä. On siis tärkeää miettiä, miten itse muotoilee asian.
Lähdetekstissä tulee pitäytyä, ellei tehtävänannossa pyydetä erikseen kertomaan mielipidettä.
Kuullunymmärtämisessä ei saa myöskään kertoa asioita tekstin ulkopuolelta, esimerkiksi omasta yleistiedosta. Lähdetekstissä tulee pitäytyä, ellei tehtävänannossa pyydetä erikseen kertomaan mielipidettä.
– Hyvissä tekstinymmärtämisen vastauksissa osataan yhdistellä vastauksia eri puolilta tekstiä. Vastaus ei välttämättä löydy vain yhdestä kohtaa tekstiä, vaan voi olla niin, että tietoa täytyy osata yhdistellä, ja kertoa asia omin sanoin, Lehtonen vinkkaa.
3. Tutustu rauhassa aineistoihin
Pitkän kirjoitelman kohdalla voi olla houkutus tarttua ensimmäisenä otsikkoaiheeseen. Jos haaveilee parhaista arvosanoista, on syytä miettiä, voisiko tehdä jonkun aineistopohjaisista tehtävistä.
– Otsikkopohjaiset aiheet ovat yleensä niin yleisellä tasolla, että niistä on vaikea keksiä mitään erityistä tai poikkeavaa. Ne on myös vaikea viedä abstraktille tasolle, joka osoittaisi omaa ajattelua, Lehtonen sanoo.
Aiheen valintaan ja suunnitteluun kannattaa siis käyttää aikaa. Jokaisessa kokeessa on erilaisia aineistoaiheita: sellaisia, joissa aineistoon vaaditaan viittaamaan, sekä sellaisia, joissa aineisto on vain virikkeenä. Aihetta kannattaa miettiä eri näkökulmista, jotta se ei jäisi aina minätasolle.
– Henkilökohtainen teksti voi olla kiinnostava ja hyvä, mutta sen täytyy olla jollain tavalla erilainen, jotta se nousee abstraktimmalle tasolle ja osoittaa omaa ajattelua, Lehtonen sanoo.
Muista kappalejaot ja suunnittele, miten teksti alkaa, etenee ja loppuu.
Abstrakti taso kertoo myös paremmin kielitaidosta ja sen venymisestä. Pohdi siis aihetta eri näkökulmista. Henkilökohtaisen lisäksi mieti, mitä aihe tarkoittaa esimerkiksi yhteiskunnan, talouden tai globaalista näkökulmasta.
Kirjoitelmassa tekstin rakenne on tärkeä, eli muista kappalejaot ja suunnittele, miten teksti alkaa, etenee ja loppuu.
– Teksti usein alkaa tosi kiinnostavasti ja hienosti, mutta sitten huomaa, että on tullut kiire. Se on ymmärrettävää, mutta silloin teksti voi loppua kesken tai lässähtää loppua kohden.
4. Jätä aikaa kielen tarkistukselle
Kaikissa tehtävissä, myös kuuntelu- ja tekstinymmärrystehtävissä, on tärkeää jättää aikaa kielen tarkistukselle. Kun kokeen yrittää tehdä nopeasti, voi käydä niin, että vastauksiin jää turhia virheitä, jotka vaikuttavat kieliasuun.
Kannattaa siis varata aikaa ja malttaa lukea omat vastaukset läpi, ennen kokeen palauttamista.
Ovatko vastaukset kokonaisia lauseita ja ovatko pisteet paikallaan?
Katso, ettei vastauksiin ole jäänyt lyöntivirheitä. Onko kieli sellaista, että se on mielestäsi hyvää? Ovatko vastaukset kokonaisia lauseita ja ovatko pisteet paikallaan? Onko sanajärjestys hyvä ja sanavalinnat sopivia?
Lehtonen myös vinkkaa tutustumaan YTL:n sivuilla oleviin S2-kokeen määräyksiin, joiden perusteella sensorit arvioivat kokeet.
Määräyksistä näkee, millaisiin asioihin kiinnitetään pisteytyksessä huomiota, ja saa vinkkiä siitä, millaista kielitaidon tasoa ja kuinka virheetöntä tekstiä kokeessa vaaditaan.