Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Sellisti Arto Noras omaa vahvan tahdon – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros sellotaiteilija Arto Noraksesta.
Lassi Rajamaan piirros sellotaiteilija Arto Noraksesta. Kuva: Lassi Rajamaa Arto Noras,Lassi Rajamaa

Kansainvälisesti tunnetuimpiin taiteilijoihimme lukeutuva sellisti Arto Noras on tahtoihminen, pitkäaikainen festivaalijohtaja, sellokilpailujohtaja ja Sibelius-Akatemian selloprofessori emeritus.

Kun sellisti Arto Noras (s. 12. toukokuuta 1942 Turku) vietti merkkipäiväänsä Naantalin musiikkijuhlilla 2017, kirjoitti toimittaja Vesa Sirén Helsingin Sanomissa:

– Eihän tässä ole silmiään saati korviaan uskoa.

Sirén kutsui Naantalin musiikkijuhlien 75-vuotiasta taiteellista johtajaa sellon teräsvaariksi, jonka ura vetää hiljaiseksi kunnioituksesta.

Noraksen taiteilijaura alkoi Moskovan Tšaikovski-kilpailussa 1966. Tuolloin 24-vuotias Noras sai kilpailussa toisen palkinnon ja Neuvostoliitossa saavutettu kilpailumenestys oli samalla läpimurto lännessä.

Naantalin Musiikkijuhlat

Mittavan kansainvälisen taiteilijauran lisäksi Noras tunnetaan Suomessa Naantalin musiikkijuhlien perustajana ja sen pitkäaikaisena taiteellisena johtajana.

Idea musiikkijuhlan perustamisesta syntyi illanvietossa, johon osallistui neljä muusikkoavioparia: Leena ja Erkki Kantola, Marketta Valve ja Veikko Kosonen, Marja ja Arto Noras sekä Sirpa Lannes ja Seppo Tukiainen.

Tässä joukossa putkahti esiin ajatus oman kamarimusiikkijuhlan ja jousisoitinleirin perustamisesta. Naantali ja Porvoo olivat pitkään tasavertaisia ehdokkaita, mutta ratkaisu Naantalin hyväksi tapahtui melkein kuin vahingossa. Noras kertoo Jorma Mellerin kirjoittamassa elämäkerrassa:

– Kun otin yhteyttä silloin uuteen kaupunginjohtajaan Jorma Kallioon, syntyi heti imponoiva kontakti ja muut mahdollisuudet unohtuivat saman tien.

Naantalin juhlilla on kiittäminen taiteellisen johtajan taipumusta ikävystymiseen. Maailmaa kiertäneen sellistin loputtomilla ulkomaanmatkoilla hotelleissa ja lentoasemilla istuskeluun tärvääntynyt luppoaika muuttui aktiivisiksi suunnittelutuokioiksi.

Ensimmäinen juhla pidettiin 1980 ja se vakiinnutti saman tien asemansa Suomen festivaalikartalla.

Noras on kertonut kutsuvansa juhlille itsekkäästi mieleisiään taiteilijoita, huippusolisteja, -orkestereita ja -yhtyeitä. Näiden esiintyjien lista on liian pitkä lueteltavaksi. Juhlien ohjelmisto on muodostunut klassisromanttisesta ja uudesta musiikista, ja Naantali aloittaa aina Suomen klassisen musiikin festivaalikesän.

Oman leimansa Naantalin juhlille on antanut tasavallan presidentin kesäpaikan Kultarannan läheisyys. Tasavallan presidentit Urho Kekkosesta alkaen ovat olleet juhlien vakiovieraita.

Kansainvälinen Paulon sellokilpailu

Aikaansaapa Noras oli aloitteellinen myös silloin, kun ravintoloitsija-liikemies Reko Paulon syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Kun perheen nimeä kantava Paulon säätiö täytti 25 vuotta, järjestettiin Helsingissä ensimmäinen Kansainvälinen Paulon sellokilpailu.

Noras on ollut kilpailun taiteellinen johtaja sen alusta, vuodesta 1991 lähtien, ja on onnistunut luomaan Suomeen kansainvälisesti merkittävän kilpailuareenan 16–30-vuotiaille sellisteille.

Viiden vuoden välein järjestettävä kilpailu pidettiin viimeksi syksyllä 2018.

Selloprofessori

Opetustyön Arto Noras aloitti Turun musiikkiopistossa 1965, missä hän toimi muutaman vuoden. Kun ehdottomuuteen taipuvainen sellisti sai tiedon, ettei hänen viimeiseen palkankorotuspyyntöönsä suostuttu, lähti hän heti seuraavan oppitunnin pidettyään eikä koskaan palannut.

Samoihin aikoihin Noras panosti Radion sinfoniaorkesterin soolosellistin koesoittoon, mutta jäi kakkoseksi. Toimeen valittiin Seppo Laamanen.

Opetustyötä Noraksella oli Sibelius-Akatemiassa. Kun oppilaitoksen sisällä kuultiin hänen saamastaan houkuttelevasta tarjouksesta siirtyä opetustehtäviin ulkomaille, tarttuivat arvovaltaiset henkilöt asiaan saadakseen Noraksen jäämään Suomeen.

Elämäkerrassa Noras kertoo:

– Heitä olivat akateemikko Rolf Nevanlinna, professori Erik Tawaststjerna ja viime vaiheessa myös Sibelius-Akatemian rehtori Taneli Kuusisto. He petasivat minulle henkilökohtaista professuuria oppilaitokseen, jossa Erkki Rautiolla oli jo yksi selloprofessuuri hallussaan.

Noras aloitti häntä varten perustetussa sellomusiikin professorin virassa alle 30-vuotiaana 1970. Noras oli itse opiskellut Yrjö Selinin jälkeen Pariisin konservatoriossa kuuluisalla Paul Tortelierilla, jonka peräänantamaton ja fanaattinen opetustyyli sopi hänelle. Tortelierin kanssa oli soitettava juuri kuten hän vaati.

Noraksen pedagoginen toiminta oli menestyksellistä. Vaikkei selloluokan kanssa kaikki aina sujunut vailla ristiriitoja, voittivat Noraksen oppilaat palkintosijoja niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin kilpailuissa ja ovat sijoittuneet keskeisiin suomalaisiin opetus- ja orkesterivirkoihin.

Vahvoilla persoonilla on tapana herättää reaktioita

Jorma Meller ei peittele elämäkerrassa Arto Noraksen voimakasta persoonaa ja sen aika ajoin aiheuttamaa kitkaa. Kirjoittaja kuuntelee sellistin ajatuksia ja pitkiä pohdintoja. Noras hyväksyy sen tosiasian, ettei hän voimakastahtoisena luonteena herätä ympäristössä yksinomaan myönteisiä reaktioita.

– Kuulun luultavasti ihmistyyppiin, joka pyrkii voimakkaasti vaikuttamaan asioiden kulkuun. Uskon, että ihminen pystyy hyvin pitkälle itse säätämään omaa elämäänsä. Siitä on tullut joskus ristiriitaa muitten kanssa.

– Jos jokin asia ei ole mennäkseen sillä tavalla kuin olisin toivonut, pyrin aika sumeilematta vaikuttamaan, että se menisi toisin. Ja tämä tämmöinenhän ei kai ole oikein sopivaa. Siinä joku toinen saattaa joutua kärsimään.

Vuosikymmenten varrella Arto Noras on huomioitu useilla palkinnoilla. Tanskalaisen Sonning-palkinnon hän sai 1968, Suomen säveltaiteilijain valtionpalkinnon 1972 ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon 1989.

Noraksen isä Erkki Noras oli Helsingin kaupunginorkesterin fagotisti. Arto Noraksella on ensimmäisestä avioliitostaan kolme lasta. Vuodesta 1991 hän on ollut naimisissa lainsäädäntöneuvos Tytti Tunturin kanssa.

Arto Noras solistina Radion sinfoniaorkesterin konsertissa 12.10.2018. Ohjelmassa Antonin Dvorákin sellokonsertto, kapellimestarina Anna-Maria Helsing:

Haastattelu Paulon sellokilpailun yhteydessä 2018:

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Lampila, Hannu-Ilari: Noras, Arto kirjassa Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. Toim. Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo. WSOY. Jyväskylä 2002.
Meller, Jorma: Arto Noras, sello. WSOY. Porvoo ja Juva 1988.
Sariola, Raimo: Noras, Arto (1942–). Kansallisbiografia 3.4.2006, päivitetty 18.8.2015.
Sirén, Vesa: Arto Norasko muka jo 75-vuotias? Sellon teräsvaari soitti kolme vaativaa konserttoa peräkkäin juhlakonsertissaan. Helsingin Sanomat 11.6.2017.