Hyppää pääsisältöön

Petterssonin viulukonsertto ei aivan kanna koko kestoaan

Kapellimestari Christian Lindbergin kunnianhimoinen Allan Pettersson -projekti jatkuu. Nyt Petterssonin kokonaisuudessaan tallennettua sinfoniasarjaa täydentävät monumentaalinen toinen viulukonsertto sekä seitsemännentoista sinfonian fragmentti.

pettersson äänitteen kansi
pettersson äänitteen kansi Allan Pettersson

Seitsemästoista sinfonia jäi Petterssonilta kesken. Vajaan kymmenen minuutin kestoinen soiva palanen ei tuo varsinaisesti mitään uutta Petterssonin säveltäjäkuvaan. Sävelistö myllää tutun tummasävyisesti, välillä rytmisempiä ulottuvuuksia tapaillen.

Petterssonin tuotannon viimeiseltä kolmeltakymmeneltä vuodelta löytyy vain kourallinen teoksia, jotka eivät ole sinfonioita. Niiden joukkoon kuuluu yli viidenkymmenen minuutin kestoinen Viulukonsertto nro 2, joka valmistui tekijänsä viimeisten teosten joukossa 1970-luvun lopulla. Viidennentoista sinfonian aikoihin valmistunut toinen viulukonsertto oli tosin Petterssonin ajatuksissa sekin sinfoninen teos viululle ja orkesterille.

Soolo-osuuden esittäjälle konsertto heittää aikamoisen haasteen, etenkin kun sooloviulu soi mukana lähes kokoajan. Viulisti Ulf Wallin on läsnä intensiivisesti, ehkä vähän liiankin. Wallin värittää tuimalla kestovibratolla silloinkin kun hillitymmät tulkinnalliset ratkaisut voisivat tuottaa hedelmällisemmän lopputuloksen. Tämä tekee etenkin konserton ensimmäisestä puolituntisesta hieman uuvuttavaa kuunneltavaa. Yllättäen konserton kolmannessa osiossa Pettersson tuo mukaan uudenlaisia soivuuksia, joissa sooloviulu saa rauhassa laulaa laveita surumielisiä melodioita. Niissä Wallinin vahva ote ja hehkutus toimii paremmin. Kokonaisuutena toinen viulukonsertto ei kuitenkaan jaksa pitää kuulijaa otteessaan aivan koko kestoaan.

Allan Pettersson. Viulukonsertto nro 2, 17. sinfonia (fragmentti). Ulf Wallin, viulu, Nörrköpingin sinfoniaorkesteri, joht. Christian Lindberg. BIS (BIS-2290)

Kuuntele Uudet levyt 14.5.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.