Hyppää pääsisältöön

Raasakka tuo kuultavaksi vähemmän tuttua sävelistöä

Klarinetisti Mikko Raasakka ja pianisti Antti Vahtola ovat tehneet ison urakan kaivaessaan esiin klarinetille ja pianolle sävellettyä musiikkia itsenäisen Suomen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Nyt Raasakan ja Vahtolan pieteetillä esittämistä teoksista voi nauttia myös tallenteena.

tuntematon äänitteen kansi
tuntematon äänitteen kansi Leevi Madetoja

Seitsemän säveltäjän pienimuotoisista teoksista koostuva kokonaisuus avaa ikkunan maamme viime vuosisadan alkupuolen musiikkielämään. Samalla kokoelman tyylillinen moninaisuus muistuttaa meitä ajasta, jolloin kansallismodernismi ei ollut vielä tyystin vakiintunut säveltaiteemme yleistyyliksi.

Leevi Madetoja ja Tauno Pylkkänen edustavat äänitteellä vahvimmin kansallisromantiikan soivuuksia. Pylkkäsen Pastoraali sekä Madetojan Vanhoja kansantansseja tuovat kokonaisuuteen tyylillistä leveyttä, vaikka musiikillisesti niiden sisältö jää vaatimattomaksi. Madetojan Lyyrillinen sarja soi Raasakan omana sovituksena.

Lauri Saikkolan ja Väinö Hannikainen sävelistössä on leikkisyyttä ja uusklassista rytmipoljentaa.

Sulho Rannan teos La Sera on levollinen ja unelmoiva, kun sävyisään pastoraaliin yhyttyy mukaan impressionistisia sävyjä.

Eino Roihan kahden kappaleen sävelkieleen kuumottuu mukaan tummaa ekspressionismia. Etydin käsikirjoitus oli kateissa, joten Vahtola hahmotteli sen uudestaan 1960-luvulla tehdyn äänitteen pohjalta.

Erik Bergmanin Kolme fantasiaa jää historiankirjoihin ensimmäisenä kotimaisena teoksena, joka rakentui kokonaan 12-säveljärjestelmän pohjalta. Näin modernismi-juna saapui 1950-luvun alussa Suomeen kolmisenkymmentä vuotta myöhässä. Sama aikataulu tuntuu pätevän edelleen.

Raasakka on myös saattanut pääosin äänitteen teokset nuottimateriaaliksi. Toivottavasti se auttaa teoksia löytämään tiensä myös konserttiohjelmistoon.

Tuntematon. Suomalaista musiikkia klarinetille ja pianolle. Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Pilfink (JJVCD-208)

Kuuntele Uudet levyt 14.5.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.