Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

Jääleinikki, käsitelty kuva
Jääleinikki, käsitelty kuva Jääleinikki

Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole.

Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles. Hän puhui kasvisielusta ja sen luonteesta.

Kasvit elävät ikään kuin matalammalla tasolla kuin eläimet, ajatteli Aristoteles. Ne kyllä lisääntyvät ja ovat kieltämättä eläviä, mutta ne ovat jollakin tapaa alkeellisempia.

Näin pohti Aristoteles, ja häntä sentään pidetään länsimaisen tieteen isähahmona.

Aikojen mittaan kasvit ovat osoittautuneet melko monitahoiseksi asiaksi. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että kasvit kommunikoivat keskenään hyvin kehittynein tavoin. Jotkut asettavat kasvit hyvin erilaiseen psykofyysiseen asemaan kuin mihin meillä on normaalisti totuttu. Sanotaan jopa, että kasvit ajattelevat ja tuntevat ja keskustelevat.

Vaikka kasvit eivät tiettävästi juttele meille meille tyypillisin tavoin, kasveja voi kuunnella. Bengalilainen tutkija Jagadish Bose tutki 1920-luvulla kasvien sähkönjohtavuutta, ja hänen työtään jatkettiin Neuvostoliitossa. Siellä tutkija Ivan Gunnar alkoi äänittää kasveja, tai itse asiassa kasvien luomaa sähkökentän vaihtelua. Ja yhtäkkiä oli mahdollista kuunnella kasveja.

Ja missä on ääni, siellä on myös äänitaide. Kasvien äänillä on oma roolinsa ja historiansa myös äänitaiteessa. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä.

Vuonna 2017 ilmestyi albumi Other-Than-Human, jolla kuunneltiin kolmea rikkakasvia: pujoa, hevonhierakkaa ja pelto-ohdaketta. Julkaisulla Waiting for the Extinction päästään kuuntelemaan pohjoisen kasveja, kahta uhanalaista kasvia: nuokkuesikkoa ja jääleinikkiä.

Band of Weeds matkasi äänittämään kasveja niiden luontaisille kasvupaikoille: Perämeren rannikolle, Jäämeren ja Vienanmeren alueelle sekä Lapin tuntureille. Ja kuten jo nimestäkin voi päätellä Waiting for the Extinction käsittelee kasvien sukupuuttoa, ilmaston lämpenemistä ja yhä haastavammaksi käyviä elinympäristöjä. Monet kasvit ovat pulassa.

"Olosuhteiden muuttuessa kasveilla ja eläimillä on kolme vaihtoehtoa", kirjoittaa Band of Weedsin perustaja Kalle Hamm, "muuttaa, sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin - tai hävitä".

Jääleinikki on kuin kasvikunnan jääkarhu, hän sanoo. Se ei voi enää ilmaston lämmetessä siirtyä pohjoisemmaksi tai korkeammalle. "Jos vuoristojen ja napaseudun jäätiköt sulavat", kirjoittaa Kalle Hamm, "jääleinikki ei kykene enää vetäytymään korkeammille tai pohjoisemmille kasvupaikoille. Sille sopivat kasvupaikat yksinkertaisesti katoavat".

Tässä Band of Weeds ja rikkakasvien tuottamaa musiikkia: The Vegetative Soul.

Band of Weeds tallentaa kasvien sähkömagneettista värähtelyä, siis kasvien ääniä, ja tekee siitä musiikkia. Ja omalla laillaan eriskummallisella tavalla on syntynyt myös seuraavana kuunneltava musiikki.

HLER
on pitkän linjan elektronimuusikoiden Heikki Lindgrenin ja Esa Ruohon muodostama kaksikko, joka improvisoi vuorovaikutteisesti.

Kaksikon äänilähteenä on Heikki Lindgrenin käyttämä outo Mochika XL -syntesoija, jonka ääni syötetään Esa Ruohon tietokoneeseen. Hän käsittelee koneellaan ääntä, antaa sen jälleen Heikki Lindgrenin kuultavaksi, joka reagoi jälleen uusilla äänillä, ja niin edelleen. Näin syntyy HLER-kaksikon musiikki. Improvisoinnin ja vuorovaikutuksen tuloksena on elektroninen dialogi, joka on sekä yllättävää että ennustamatonta.

Samalla metodilla syntyi myös HLER-julkaisu Realignment.
HLER:n albumilla soi harvemmin kuultu Mochika XL -syntesoija. Elokuvasäveltäjä Kepa Lehtisen käsissä soi - ei enempää eikä vähempää kuin - legendaarinen ja niin ikään nykyään harvemmin kuultu Theremin:

Tuoretta musiikkia Thereminille: Kepa Lehtisen musiikkia julkaisulta Helsinki in November:

K-X-P on Timo Kaukolammen ja Tomi Leppäsen luotsaama kokoonpano, joka tätä nykyä on kaksikko. Kaukolammen ja Leppäsen ystävyys juontaa yli kymmenen vuoden taakse, ja nyt on käsillä K-X-P:n neljäs albumi, nimeltään IV. Albumilla ovat toki mukana myös K-X-P:n varhaisempiin vaiheisiin olennaisesti kuuluneet Tuomo Puranen ja Anssi Nykänen, kuten myös edustava kattaus vierailijoita, nimittäin Lauri Porra, Pekko Käppi, Ringa Manner, Ville Hyvönen, Tuomas Kantelinen ja Jaakko Salovaara.

Jossakin sanottiin K-X-P:n yhdistelevän kosmista space rockia ja kokeellista elektronista musiikkia. Tekijät itse kertovat, että albumin kantavana teemana on ihmisen ja koneen välinen vuoropuhelu.

"Tomplex tarjoilee lievästi vinksahtanutta elektronista rytmimusiikkia samettisten sointujen kera". Näin kirjoittaa Tomplex ja kertoo tämän julkaisun myötä tulevan täyteen parikymmentä vuotta elektronisen musiikin kokeiluja Tomplex-nimellä:

Virtahepoyhdistelmä tarjoaa "orgaanisilla instrumenteilla soitettua, paikoin hyvinkin ambienttia tavaraa", kirjoittaa tekijä. Mukana saattaa toki olla myös sähkörumpuja ja satunnaisia samplattuja instrumentteja, mutta kuten sanottu, musiikki on orgaanista ja instrumentaalista. Näin myös albumeilla Demoni yksi ja Demoni kolme.

Cajaste sai alkunsa jo vuonna 2010. Ajatuksena oli tuolloin yhdistää luontokuvia, luonnon tunnelmia ja ambient-musiikkia. Ja samalla asenteella Cajaste on liikkeellä edelleen: musiikki syntyy tunnelmista, vanhojen analogisyntesoijien, orgaanisten äänien ja nykytekniikan yhdistämisestä. Luonnossa ollaan, ja tällä kertaa myös avaruudessa!


AVARUUSROMUA 19.5.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:

BAND OF WEEDS: Assisted Migration - osa - (Waiting for the Extinction)
BAND OF WEEDS: Like a Polar Bear (Waiting for the Extinction)
HLER: Radiant Dipole (Realignment)
KEPA LEHTINEN: Serenade for Theremin, Piano and Double Bass (Helsinki in November)
ASKO TAMMELIN: Day in 70's (nettijulkaisu)
TERO CIVILL: Tartu hetkeen (Words from a Distance)
K-X-P: Hex Bag (IV)
TOMPLEX: Rename My Throb (singlejulkaisu)
VIRTAHEPOYHDISTELMÄ: minusaa (Demoni yksi)
VIRTAHEPOYHDISTELMÄ: 21Tam18 (Demoni kolme)
CAJASTE: Morning (singlejulkaisu)

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.