Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

Jääleinikki, käsitelty kuva
Jääleinikki, käsitelty kuva Jääleinikki

Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole.

Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles. Hän puhui kasvisielusta ja sen luonteesta.

Kasvit elävät ikään kuin matalammalla tasolla kuin eläimet, ajatteli Aristoteles. Ne kyllä lisääntyvät ja ovat kieltämättä eläviä, mutta ne ovat jollakin tapaa alkeellisempia.

Näin pohti Aristoteles, ja häntä sentään pidetään länsimaisen tieteen isähahmona.

Aikojen mittaan kasvit ovat osoittautuneet melko monitahoiseksi asiaksi. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että kasvit kommunikoivat keskenään hyvin kehittynein tavoin. Jotkut asettavat kasvit hyvin erilaiseen psykofyysiseen asemaan kuin mihin meillä on normaalisti totuttu. Sanotaan jopa, että kasvit ajattelevat ja tuntevat ja keskustelevat.

Vaikka kasvit eivät tiettävästi juttele meille meille tyypillisin tavoin, kasveja voi kuunnella. Bengalilainen tutkija Jagadish Bose tutki 1920-luvulla kasvien sähkönjohtavuutta, ja hänen työtään jatkettiin Neuvostoliitossa. Siellä tutkija Ivan Gunnar alkoi äänittää kasveja, tai itse asiassa kasvien luomaa sähkökentän vaihtelua. Ja yhtäkkiä oli mahdollista kuunnella kasveja.

Ja missä on ääni, siellä on myös äänitaide. Kasvien äänillä on oma roolinsa ja historiansa myös äänitaiteessa. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä.

Vuonna 2017 ilmestyi albumi Other-Than-Human, jolla kuunneltiin kolmea rikkakasvia: pujoa, hevonhierakkaa ja pelto-ohdaketta. Julkaisulla Waiting for the Extinction päästään kuuntelemaan pohjoisen kasveja, kahta uhanalaista kasvia: nuokkuesikkoa ja jääleinikkiä.

Band of Weeds matkasi äänittämään kasveja niiden luontaisille kasvupaikoille: Perämeren rannikolle, Jäämeren ja Vienanmeren alueelle sekä Lapin tuntureille. Ja kuten jo nimestäkin voi päätellä Waiting for the Extinction käsittelee kasvien sukupuuttoa, ilmaston lämpenemistä ja yhä haastavammaksi käyviä elinympäristöjä. Monet kasvit ovat pulassa.

"Olosuhteiden muuttuessa kasveilla ja eläimillä on kolme vaihtoehtoa", kirjoittaa Band of Weedsin perustaja Kalle Hamm, "muuttaa, sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin - tai hävitä".

Jääleinikki on kuin kasvikunnan jääkarhu, hän sanoo. Se ei voi enää ilmaston lämmetessä siirtyä pohjoisemmaksi tai korkeammalle. "Jos vuoristojen ja napaseudun jäätiköt sulavat", kirjoittaa Kalle Hamm, "jääleinikki ei kykene enää vetäytymään korkeammille tai pohjoisemmille kasvupaikoille. Sille sopivat kasvupaikat yksinkertaisesti katoavat".

Tässä Band of Weeds ja rikkakasvien tuottamaa musiikkia: The Vegetative Soul.

Band of Weeds tallentaa kasvien sähkömagneettista värähtelyä, siis kasvien ääniä, ja tekee siitä musiikkia. Ja omalla laillaan eriskummallisella tavalla on syntynyt myös seuraavana kuunneltava musiikki.

HLER
on pitkän linjan elektronimuusikoiden Heikki Lindgrenin ja Esa Ruohon muodostama kaksikko, joka improvisoi vuorovaikutteisesti.

Kaksikon äänilähteenä on Heikki Lindgrenin käyttämä outo Mochika XL -syntesoija, jonka ääni syötetään Esa Ruohon tietokoneeseen. Hän käsittelee koneellaan ääntä, antaa sen jälleen Heikki Lindgrenin kuultavaksi, joka reagoi jälleen uusilla äänillä, ja niin edelleen. Näin syntyy HLER-kaksikon musiikki. Improvisoinnin ja vuorovaikutuksen tuloksena on elektroninen dialogi, joka on sekä yllättävää että ennustamatonta.

Samalla metodilla syntyi myös HLER-julkaisu Realignment.
HLER:n albumilla soi harvemmin kuultu Mochika XL -syntesoija. Elokuvasäveltäjä Kepa Lehtisen käsissä soi - ei enempää eikä vähempää kuin - legendaarinen ja niin ikään nykyään harvemmin kuultu Theremin:

Tuoretta musiikkia Thereminille: Kepa Lehtisen musiikkia julkaisulta Helsinki in November:

K-X-P on Timo Kaukolammen ja Tomi Leppäsen luotsaama kokoonpano, joka tätä nykyä on kaksikko. Kaukolammen ja Leppäsen ystävyys juontaa yli kymmenen vuoden taakse, ja nyt on käsillä K-X-P:n neljäs albumi, nimeltään IV. Albumilla ovat toki mukana myös K-X-P:n varhaisempiin vaiheisiin olennaisesti kuuluneet Tuomo Puranen ja Anssi Nykänen, kuten myös edustava kattaus vierailijoita, nimittäin Lauri Porra, Pekko Käppi, Ringa Manner, Ville Hyvönen, Tuomas Kantelinen ja Jaakko Salovaara.

Jossakin sanottiin K-X-P:n yhdistelevän kosmista space rockia ja kokeellista elektronista musiikkia. Tekijät itse kertovat, että albumin kantavana teemana on ihmisen ja koneen välinen vuoropuhelu.

"Tomplex tarjoilee lievästi vinksahtanutta elektronista rytmimusiikkia samettisten sointujen kera". Näin kirjoittaa Tomplex ja kertoo tämän julkaisun myötä tulevan täyteen parikymmentä vuotta elektronisen musiikin kokeiluja Tomplex-nimellä:

Virtahepoyhdistelmä tarjoaa "orgaanisilla instrumenteilla soitettua, paikoin hyvinkin ambienttia tavaraa", kirjoittaa tekijä. Mukana saattaa toki olla myös sähkörumpuja ja satunnaisia samplattuja instrumentteja, mutta kuten sanottu, musiikki on orgaanista ja instrumentaalista. Näin myös albumeilla Demoni yksi ja Demoni kolme.

Cajaste sai alkunsa jo vuonna 2010. Ajatuksena oli tuolloin yhdistää luontokuvia, luonnon tunnelmia ja ambient-musiikkia. Ja samalla asenteella Cajaste on liikkeellä edelleen: musiikki syntyy tunnelmista, vanhojen analogisyntesoijien, orgaanisten äänien ja nykytekniikan yhdistämisestä. Luonnossa ollaan, ja tällä kertaa myös avaruudessa!


AVARUUSROMUA 19.5.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:

BAND OF WEEDS: Assisted Migration - osa - (Waiting for the Extinction)
BAND OF WEEDS: Like a Polar Bear (Waiting for the Extinction)
HLER: Radiant Dipole (Realignment)
KEPA LEHTINEN: Serenade for Theremin, Piano and Double Bass (Helsinki in November)
ASKO TAMMELIN: Day in 70's (nettijulkaisu)
TERO CIVILL: Tartu hetkeen (Words from a Distance)
K-X-P: Hex Bag (IV)
TOMPLEX: Rename My Throb (singlejulkaisu)
VIRTAHEPOYHDISTELMÄ: minusaa (Demoni yksi)
VIRTAHEPOYHDISTELMÄ: 21Tam18 (Demoni kolme)
CAJASTE: Morning (singlejulkaisu)

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.