Hyppää pääsisältöön

Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

Kuvassa teksti "Paska paikka".
Kuvassa teksti "Paska paikka". Kuva: Yle / Ida-Liina Huurtela Paska,paskapaikka

Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä?

Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa. Lahdet on usein nimetty perseiksi ja niemet ja nyppylät mulkuiksi. Pierumäki on vaatinut nousijalta kovia ponnisteluja. Kuinkahan kova naisenikävä on ollut sillä, joka on alkanut nähdä tissejä jo maanmuodoissakin?

Tunturimaisemaa Pallas-Ylläksen kansallispuistossa
Tunturimaisemaa Pallas-Ylläksen kansallispuistossa Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner tunturit

Nimistöä selatessa huomaa, että negatiiviset kokemukset ja rivoudet ovat paikannimissä huomattavan yleisiä. Nimet saattavatkin kertoa enemmän suomalaisesta mielenmaisemasta kuin topografiasta.

Huomattavaa on, että talojen ja lähiniittyjen nimet eivät yleensä sisällä alatyylisiä mielikuvia. Kuka nyt haluaisi kertoa asuvansa Hevonperseenmutkassa? Kenenkään ei onneksi tarvitse, koska se sijaitsee Peranganjoella lähellä Hossan kansallispuistoa.

Jos rivot paikannimet kiinnostavat, niitä voi hakusanoilla paikallistaa Nimisampo -nettipalvelusta. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston luomasta verkkopalvelusta löytyy miljoonia paikannimiä. Palvelun pohjana ovat Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ja Maanmittauslaitoksen tiedot.

Esimerkiksi haku paska näyttää kaikki paska-sanan sisältävät paikannimet. Niitä on Suomessa lähes 3000 – eivät todennäköisesti nimeäjiensä lempipaikkoja. Tosin voidaan olettaa, että joidenkin nykyään rivoina pidettyjen sanojen merkitys ja käyttö on on aikoinaan ollut arkipäiväisempää.

Majavatutkija Mia Vehkaoja ja toimittaja Katariina Hirvonen katselevat majava-altaalle
Majavatutkija Mia Vehkaoja ja toimittaja Katariina Hirvonen katselevat majava-altaalle Kuva: Yle/ Milla Vahtila majava-allas

Nykyään nimistötoimikunnat antavat kaavoituksen yhtydessä nimiä paikoille, joilla niitä ei vielä ole. Vuosittain luodaan satakunta uutta nimeä. Pyrkimyksenä on, että annettavalla nimellä on vankka paikallishistoriaan liittyvä perusta. Silloin kun alueella tarvitaan paljon nimiä, saatetaan käyttää ns. ryhmänimiä.

Entä jos nykyäänkin nimet annettaisiin alueen käyttäjien henkilökohtaisten kokemuksien mukaan? Olisko meillä silloin maamerkkien ja merkkihenkilöiden mukaan nimettyjen paikkojen sijasta Koirankakkakuja, Treffikulma, Katkeraneronpuisto, Pysäköintihelvetti, Nokkakolarikatu ja Poppelintuoksukortteli? Minne sijoittuisi Suomen kehnosta euroviisumenestyksestä muistuttava Äijähaara?

Människor i St. James's Park i London tisdagen den 26 februari 2019.
Människor i St. James's Park i London tisdagen den 26 februari 2019. Kuva: EPA-EFE/ANDY RAIN Lontoo,puistot,St. James's Park

Helpoin tapa löytää perinteisiä alatyylisiä ja julmia paikannimiä on ottaa kouraan Karttakeskuksen teemakartat Hevonkack ja Murhasaari. Hevonkack ja muita alatyylisiä paikannimiä Suomesta sisältää satoja alatyylisiä paikannimiä Pallivahasta Tissikivelle. Murhasaari ja muita julmia paikannimiä Suomesta puolestaan sisältää lähes 1000 veristä, julmaa tai muuten kolkkoa paikannimeä Suomen kartalla.

Aristoteleen kantapää kysyi Karttakeskuksen kustannuspäällikkö Aino Wuolijoelta ja paikannimien tutkija, Kotuksen erityisasiantuntija Helinä Uusitalolta, miten ja mistä karttojen paikat löytyvät. Viittaako paikannimen sana perse aina takapuoleen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri