Hyppää pääsisältöön

Pohjolan olympiatoivo Santa Monicasta

Lizzie Armanto on yksi maailman parhaista skeittareista ja Suomen mitalitoivo olympialaisissa. Matkan varrella suomalaisamerikkalaisen 26-vuotiaan Armanton hampaat ovat katkenneet, ja hän on päässyt historiallisesti miesvaltaisen lajin raamatun Thrasherin kansikuvatähdeksi.

– Yksi hampaani on ylhäältä vähän sininen, jos erotat.

Lizzie Armanto vetää huultaan ylös, jotta hänen etuhampaansa näkyisivät videolla tarkemmin. San Clementen rantakaupungissa Kaliforniassa on aamu ja Suomen olympiaedustaja Armanto istuu videopuhelussa kahvilan edessä.

Hän on kertomassa kerrasta, kun hänen hampaansa katkesivat.

– 2011 olin skeittaamassa lempialtaassani ja backside air meni pitkäksi. Laskeutuessa vauhtia oli sen verran, että napautin kasvoni betoniin ja hampaani pirstoutuivat.

Hammaslääkäri rauhoitteli Armantoa, ja pyysi häntä palaamaan mielessään lempipaikkaansa. Armanto on kertonut ajatteleensa paikkaa missä kaatui, eli skeittiparkkia.

Kahdeksan vuotta myöhemmin Armantolla on muistona tapahtuneesta hennosti juuresta vaaleansiniseksi taittuva oikea etuhammas.

– Pidän siitä. Se muistuttaa tapahtuneesta. Selvisin siitä, vaikka tilanne oli traumaattinen.

Kestikö kauan ennen kuin palasit taas laudan päälle?

– Jatkoin seuraavana päivänä. En lopettanut missään vaiheessa.

“Mehän olemme pissat housuissa innosta soikeana”

26-vuotias suomalaisamerikkalainen Lizzie Armanto on yksi maailman parhaista rullalautailijoista. Hänen saavutuslistansa on pitkä.

1. Armanto aloitti skeittaamisen 2007, jonka jälkeen hän on voittanut esimerkiksi X Gamesissa kultaa ja hopeaa.

2. Armanto on maailman ainoa nainen, joka on tehnyt 360-luupin, eli skeitannut onnistuneesti voltin muotoisen neljä metriä korkean rampin läpi. Maailmassa on vain arviolta parikymmentä ihmistä, jotka ovat pystyneet samaan.

Olin hyväksynyt mielessäni, että joko onnistun tai iskeydyn maahan ja kovaa.

3. Armantolla on oma hahmo Tony Hawk Pro Skater 5 -pelissä, oma purppuranvärinen vaatemallistonsa ja oma skeittilauta, jonka pohjassa on kuva mustekalasta pastalautasella.

4. Armanto on ainoa nainen, joka on ollut Transworld Skateboarding -lehden kannessa ja historiallisesti kolmas nainen, joka on saanut kuvansa alan raamatun, eli Thrasher-lehden kanteen. Ennen tätä nainen on ollut lehden kannessa vuonna 1994, jolloin Armanto oli vauva.

Nyt Armanto haluaa edustaa Suomea olympialaisissa 2020.

Miksi ihmeessä?

– Mehän olemme ihan pissat housuissa innosta soikeana, rullalautailumaajoukkueen joukkueenjohtaja Samuli Heino kommentoi Armanton päätöstä tuoreeltaan Ylelle tammikuussa.

Syy on kiintiöissä. Armantolla on kaksoiskansalaisuus: hänen äitinsä on yhdysvaltalainen, isänsä suomalainen. He erosivat, kun Armanto oli 11. Isä asuu nyt Suomessa, ja Armanto eli äitinsä ja pikkuveljensä kanssa Yhdysvalloissa Santa Monicassa.

– Skeittauksessa ei ole koskaan ollut kyse siitä, mistä olet kotoisin, Armanto sanoo.

Lizzie Armanto Thrasher-lehden kannessa toukokuussa 2017.
Lizzie Armanto oli historiallisesti kolmantena naisena Thrasher-lehden kannessa. Lizzie Armanto Thrasher-lehden kannessa toukokuussa 2017. Kuva: Thrasher Lizzie Armanto,Thrasher

– Ajattelin, että kun valitsen Suomen, toinen paikan ansaitseva nainen pääsee kisoihin.

Skeittaus on ensimmäistä kertaa kisalajina Tokion olympialaisissa 2020. Joka maalla on mahdollisuus saada enintään kolme osallistujaa mukaan lajia kohden.

Edustamalla Yhdysvaltoja Armanto veisi siis mahdollisesti paikan toiselta naisskeittarilta. Edustamalla Suomea hän taas vapauttaa paikan toiselle osallistujalle.

Kilpailuyhteiskunnassa tällainen “havuja kavereillekin, perkele” -puhe huippu-urheilijan suusta tuntuu harvinaisen virkistävältä.

Armanto puhuu skeittauksesta itseilmaisuna. Sitten hän sanoo, ettei maalareiltakaan kysytä kansallisuutta, vaan heitä arvostetaan tekojen mukaan.

– Skeittaus on kansallisuuden tuolla puolen. Haluan vain, että laji on esillä parhaalla mahdollisella tavalla.

Henkilökuva
Armanto Suomessa olympiajoukkueen lehdistötilaisuudessa tammikuussa. Henkilökuva Kuva: Mikko Koski/Yle Lizzie Armanto,rullalautailija,Suomen Olympiajoukkue

“Jos kyseessä on minä vastaan maailma, voitto ei kiinnosta”

Skeittaus on lähtöisin Armanton kotikulmilta. Aivan ensimmäiset rullalautailijat olivat 50-luvun kalifornialaisia ja havaijilaisia surffareita, jotka laittoivat renkaat lautojen pohjiin.

Armanto aloitti lajin 14-vuotiaana. Myös tähän tarinaan liittyy hammas ja kova maa.

– Äiti työskenteli täyspäiväisesti, joten hän ei pystynyt valvomaan minua ja pikkuveljeäni jatkuvasti. Me saimme siis mennä kirjastoon tai skeittipuistoon läksyjen ja kotitöiden jälkeen.

Kirjastossa oli tarjolla esimerkiksi neulontakerho. Lopulta skeittiparkki houkutti enemmän.

Kun Armanto aloitti lajin Santa Monicassa, skeittaamassa oli yleensä enintään kaksi tyttöä, joista Armanto oli toinen.

– En oikeastaan koskaan ajatellut sitä. Lapsena minulla ei ollut monta kaveria ja perheemme oli tiivis. Vietin aikaa parkissa veljeni kanssa, en saanut kavereita sieltä kuin vasta myöhemmin.

Sitten veli kaatui ja lohkaisi oman hampaansa. Se riitti veljelle, ja hän lopetti lajin. Armanto jatkoi naapurin tytön kanssa.

– Skeitatessa löysin oman skeneni ja samanmielisen yhteisön. Koulu on outo paikka: siellä ollaan pakosta, kun taas kaikki skeittarit halusivat olla siellä, missä olivat.

Armanto puhuu lämpimästi kotioloistaan.

– Äiti tuki meitä aina itseilmaisussa. Jos halusimme tehdä jotain, hän teki parhaansa sen mahdollistamiseksi.

Armanton ollessa lapsi kilpailullisuus läikähti pinnalle vain silloin tällöin. Esimerkiksi shakkia pelatessa juuri äidin kanssa.

– Muistan, että hän voitti joka kerta, ja minä taas itkin joka kerta hävitessäni. Ja lopulta kun voitin, olin varma, että hän antoi tasoitusta.

Äiti sanoi, ettei tiedä haluaako pelata, koska Armanto meni niin suunniltaan.

– Kunnioitan äitiäni, joten kaikki yhteinen tekemisemme oli minulle erityisen tärkeää. Ja siksi se merkitsi minulle niin paljon.

Armanto on vieraillut Suomessa “neljä tai viisi kertaa”. Keväällä Kontulan skeittihallissa kääntyi oletettavasti useampi pää.

Armanto tutustui vastikään Suomen skeittikulttuuriin Helsingissä ja sen ulkopuolella: Armanto kävi Kontulan lisäksi Masalan rampilla, mutta myös Kouvolan skeittihallissa Valkealassa ja Tampereen Kenneli DIY:llä.

Suomalaiset skeittipaikat ovat saaneet kansainvälistä huomiota.

Brittilehti The Guardian kirjoitti helmikuussa Kennelistä kuvaillen, miten paikallinen yhteisö on muuttanut “aavealueen” kulttuurikeskukseksi, jossa järjestetään muun muassa Trelogy-tapahtuma, eli yksi pohjoismaiden suurimmista skeittitapahtumista.

Armanto oli vaikuttunut.

– Oli todella hienoa nähdä heidän tilansa ja se, miten paljon paikalla oli lapsia skeittaamassa. En tiennyt, mitä odottaa Helsingin ulkopuolella olevalta skeneltä, mutta se oli todella hyvä.

Yhdysvaltain länsirannikolla skeitattavaa on niin paljon, että Armanton mukaan sitä ei hetken kuluttua edes muista arvostaa. Suomessa, kuten Tampereen Kenneli on osoittanut, harrastuksen eteen pitää työskennellä ruohonjuuritasolla.

– Tuntuu, että Suomessa skeittaajat ovat vielä tiiviimpi ryhmä. Ne jotka skeittaavat, ovat todella innoissaan siitä.

Entä iskut. Olet varmasti tottunut niihin?

– No, ne sattuvat yhä, Armanto sanoo ja nauraa.