Jaana Selin on Kansanradion toimittajaparista se tosikko ja Olli Haapakangas veitikka. Tarpeen tullen roolit vaihtuvat, he sanovat.
Jaana Selin on toimittanut Kansanradiota pian 15 vuotta. Olli Haapakankaan kanssa hän on tehnyt yhteistyötä viisi vuotta. Molemmilta sataa vuolaita sydämellisiä kehuja toisilleen.
– Olli osaa olla kyllä tosi veitikka. Olemme molemmat vasenkätisiä ja horoskoopissa vesimiehiä. Tulemme hyvin toimeen ja osaamme ruokkia toisiamme sopivasti niin, että saadaan ohjelmaa syntymään, Selin kuvailee.
Selin sanoo itse elävänsä jalat maassa. Haapakangas on samaa mieltä.
– Jaana on periaatteessa tosikko ja minä veitikka, mutta roolit vaihtuvat sopivassa suhteessa tarpeen mukaan.
– Jaanan joukkueessa on hyvä pelata. Hän on kokenut ammattilainen, mukava työkaveri, lämmin ihminen. Hänellä on paljon tietoa asioista, joista minä en ole kuullutkaan. Jaana on myös suuri radion ystävä, hänellä on aina radio auki kotona ja hän oikeasti välittää siitä, millaista ohjelmaa tehdään, Haapakangas kehuu.
Ohjelmaa ei veitikkamaisuudesta huolimatta koskaan lyödä leikiksi vaan työpari on tehnyt Kansanradiota tosissaan. Syksyllä on edessä uusi aika, kun Jaana Selin jää eläkkeelle. Takana on silloin 41 vuotta Yleisradion palveluksessa.
Ensin kuitenkin juhlitaan 40 vuotta täyttävää Kansanradiota. Erikoispitkä juhlalähetys kuullaan suorana sunnuntaina 19.5. klo 12–14.
Kansanradio saa kuuntelijoilta tuhansia viestejä vuodessa
Kansanradion kuuntelijoilta tulee yhteydenottoja pari sataa viikossa eli vuodessa runsaat 10 000 puhelua, puhepostia, sähköpostia tai kirjettä. Huima määrä!
Tästä tulvasta yhteen Kansanradion mahtuu 20–30 mielipidettä, neuvoa, laulunluikautusta tai muuta viestiä. Nyrkkisääntönä on, että sama ihminen ei pääse ääneen kuin korkeintaan kerran kuukaudessa.
Joku soittaa kerran elämänsä aikana Kansanradioon, joku joka päivä!
Tasapuolisuutta pitää erikseen vahtia, sillä yhteydenottajat ovat keskenään hyvin erilaisia.
– Joku soittaa kerran elämänsä aikana, joku joka päivä, Olli kertoo.
Neljän vuosikymmenen aikana yhteydenottojen aiheet ovat sekä muuttuneet että pysyneet ennallaan.
– Aiheet valikoituvat maailman menon mukaan, hyvänen aika, Selin sanoo 15 vuoden kokemuksella. Kansanradiossa on taitettu peistä mm. politiikasta, rahan niukkuudesta, byrokratiasta ja maidon pastöroinnista.
Tavallisen ihmisen mielipiteet olivat alkuvuosina uutta radiossa
Toimittajat Tuomo Talvi ja Seija Wallius aloittivat Kansanradion teon vuonna 1979. Kuuntelijat ovat siitä lähtien kertoneet maailman epäkohdista ja iloista omin sanoin.
Alkuvuosina Kansanradio mursi vanhoja perinteitä, kun se keräsi tarinoita ohjelmiin. Olli Haapakankaan mukaan 1980-luvulla oli uutta, että radiotoimittaja vieraili tavallisten ihmisten luona tai että murteella puhuva ihminen pääsi radiossa ääneen.
Haastatteluissa kuvattiin elämää ja koettua byrokratiaa sanankäänteiltään kärjekkäämmin ja jopa “rahvaanomaisemmin” kuin oli totuttu.
Vuoden 1979 Kansanradioita on kuunneltavissa Elävässä Arkistossa
Elävässä arkistossa voi esimerkiksi kuunnella, millaiselta tunnussävel kuulosti vuonna 1992.
Kansanradio on jakanut tietoa, jota nykyisin etsitään netistä. Alkuajan ohjelmissa saatettiin keskittyä yhteenkin teemaan. Jaana Selin kertoo, että Tuomo Talvi piti esillä terveysväittämiä, kuten seleenin merkitystä, amalgaamin haitallisuutta ja penkoi tietoja laihdutuskeinoista.
– Kun ei ollut internetiä, niin Kansanradio oli kuin tietosanakirja ja ohjelmalla oli sivistävä vaikutus, Selin kertoo.
Tosikoilta enemmän viestejä kuin veitikoilta
Kansanradion sunnuntaisen lähetyksen jälkeen Selin tai Haapakangas juttelee kuuntelijoiden kanssa päivystyspuhelimessa. Haapakankaan mielestä keskustelut sujuvat hyvin, vaikka aihe olisi vakava tai soittaja kiihtynyt.
– Puhelimessa käymme aitoa dialogia. Sitä paitsi on parempi soittaa radioon kuin rikkoa radio kotona, hän veistelee.
Huumori on ollut mukana ohjelman teossa alusta lähtien. Nokkelat oivallukset ja tarinat tai laulut keventävät raskaiden aiheiden kuuntelua. Kaikki tosikot eivät ärsyyntymättä kevennyksiä kuuntele.
Parempi soittaa radioon kuin rikkoa radio kotona.
Eniten tulee, kuten kuuntelijat tietävät, ei-veitikkamaisia viestejä ja tarinoita. Ohjelman koostajat vinkkaavat, millainen on hyvä tyyli kertoa sanottavansa.
– Asia edellä mennään. Paras on viesti, jossa rakentavasti, asiallisesti ja laajasti kerrotaan ongelmasta tai mielipiteestä, Selin tiivistää.
Toimittajista tuntuu hyvältä, kun joku kysyy Kansanradiossa neuvoa ja muut innostuvat auttamaan. Radiojulkisuus näyttää vaikuttaneen myös päättäjien ja viranomaisten toimintaan.
Erään kerran Selin haastatteli liikuntavammaista miestä, joka asui asuntoautossa parkkipaikalla. Kansanradion lähetyksen jälkeen miehelle järjestyi kuin järjestyikin asunto kunnan sosiaalitoimen kautta.
Osallistu juhlalähetykseen
Tekijät lupaavat komeaa juhlalähetystä 40-vuotiaan Kansanradion ja sen kuuntelijoiden kunniaksi. Radio Suomessa on luvassa erikoispitkä, kaksituntinen ja suora Kansanradio sunnuntaina 19.5. klo 12–14.
Tarjolla on erikoismateriaalia, arkiston aarteita ja skuuppeja faneille.
Kuuntelijat saavat soittaa suoraan lähetykseen ja kertoa Kansanradio-muistoistaan ja syistään kuunnella sitä viikosta ja vuodesta toiseen. Puhelinnumero studioon lähetyksen aikana on 0203 17 600. (Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)
Juhlitaan yhdessä!
Viimeisiä Kansanradioita voi kuunnella Yle Areenassa.
Elävästä arkistosta löytyy Kansanradioita vuosilta 1979, 1983 ja 1984.
