Hyppää pääsisältöön

Pyhyyden sanoittaminen on vaikeaa

Valonsäde metsässä
Valonsäde metsässä Kuva: Mika Kanerva / Yle metsät

Kuuntelin radio-ohjelmaa pyhyydestä toukokuisena torstaina. Jäin miettimään, mitä pyhyys oikein on. Milloin viimeksi itse käytin sanaa pyhä tai kuulin jonkun toisen käyttävän sitä?

Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä. Useimmille pyhiä asioita ovat rakkaus, läheiset ihmiset, rauha, turvallisuus, koti ja ihmisarvo. Tämä käy ilmi Pyhyyden ytimessä -tutkimuksesta, jonka ovat julkaisseet Ville Pitkänen, Jussi Westinen ja Henrietta Grönlund.

Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä

Mutta mitä pyhä oikeastaan tarkoittaa?

Me puhumme pyhäaamusta ja pyhäpuvusta, Pyhäjärvestä tai Pyhäsalmesta. Pyhä voi ilmetä myös sanonnoissa kuten vanhassa tavassa varoa loukkaamasta jonkun pyhimpiä tunteita. Mitä pyhät tunteet oikeastaan ovat?

Kun kuuntelin Havaintoja ihmisestä -radiosarjan jakson pyhyydestä, kuulin kuinka nimimerkki Essi kertoi kokevansa pyhyyttä esimerkiksi siinä, että on “omaa aikaa, jolloin voi levätä.” Nimimerkki Hannele kuvaili, että “pyhyyden kokemus on syntymässä ja kuolemassa.”

Omaa aikaa, jolloin voi levätä

Myös monet uskonnontutkijat ovat tutkineet pyhän olemusta. Uskontotieteilijä Mircea Eliaden mukaan pyhä on jotakin maallisesta poikkeavaa. Eliaden mukaan pyhä asia ilmentää toista todellisuutta, mutta esimerkiksi pyhäksi mielletty kivi on silti edelleen kivi.

Uskonnonfilosofi Rudolf Otto taas määrittelee, että pyhyys on jotakin kokonaan toista. Pyhän kokemukseen liittyy jokin sanoinkuvaamaton viehätys tai lumous, joka voi samalla kertaa olla sekä kiehtova että pelottava.

Pyhyys on jotakin kokonaan toista― Rudolf Otto

Pohdin edelleen, mitä sana pyhä itsessään tarkoittaa. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on tutkinut pyhä-sanan alkuperäisiä merkityksiä eri kielissä. Suomenkielen pyhä tulee ilmeisesti sanasta püsä ja on alun perin merkinnyt pyhittämistä, mutta sanan etymologia on kiistanalainen. Englannin kielen holy, ruotsin helig sekä saksan heilig ovat samaa kielellistä alkuperää, ja niissä pyhyydellä on kuvattu eheyttä ja terveyttä. Latinan kielessä puolestaan on useampi sana, joilla ilmaistaan pyhää. Sanctus tulee verbistä sancire eli ‘vahvistaa pyhästi’, kun sacer puolestaan tarkoittaa ‘valittua’ tai ‘pyhitettyä’.

Pyhä on yhteyttä vaikkapa ympärillä olevaan metsään

Määritteleepä pyhän miten tahansa, se on selvästikin jotain, jota kunnioitetaan. Havaintoja ihmisestä -ohjelmaan osallistuneista yksi kuvaili pyhää näin: “Se on yhteyttä vaikkapa ympärillä olevaan metsään.” Pernilla taas sanoi, että Jumala on pyhä ja sakramentissa pyhitetty on pyhää. Pyhäksi koettiin myös itsemääräämisoikeus tai vaikka hiljaisuus.Toisaalta nimimerkki Hokema kertoi, että hänelle mikään ei ole pyhää: ”Tärkeitä asioita on kyllä, mutta mikään niistä ei ole pyhää.”

Asia, joka on itselle yhdentekevä, voi olla toiselle pyhä ja koskematon― Ville Pitkänen

Niin, edelleen mietin, mitä pyhä oikeastaan tarkoittaa. Voiko sillä olla niin monia merkityksiä, että siitä voi myös puhua monilla eri sanoilla? Tutkija Ville Pitkäsen mukaan pyhiksi määritellyissä asioissa on eroja ihmisten välillä: “Asia, joka on itselle yhdentekevä, voi olla toiselle pyhä ja koskematon.” Pyhä on luonteeltaan mysteeri.

Liisa Kämäräinen
Kirjoittaja on teologian opiskelija Helsingin yliopistosta

Haluatko lukea pyhyydestä lisää? Tutustu vaikka näihin:
Tutkimus suomalaisten pyhyyden kokemisesta (mukana myös pyhyys-testi)
Janne Saarikivi: Katsaus Pyhän käsitteen alkuperästä. Suomen kansantietouden Tutkijain seura ry. Elore, vol. 24- 1/2017
Mircea Eliade: Pyhä ja profaani
Rudolf Otto: The idea of the Holy

  • Oletko kohdannut epäasiallista kohtelua seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella? Kerro, millaista?

    Oletko kokenut tai pelännyt syrjintää?

    Onko pelko mahdollisesta syrjinnästä tai huonosta kohtelusta vaikuttanut siihen, mitä työpaikkoja tai koulutus-, harrastus- ja ammattialoja olet pitänyt itsellesi mahdollisena tai sopivana? Kerro tarkemmin, miten? Onko sinulla myönteisiä kokemuksia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtautumisesta työelämässä, koulutuksessa tai harrastuksissa?

  • Kohti sydänkesää - minkälaista musiikkia haluaisit kuulla? Toivoa voi jo nyt

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika.

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika. Mitä haluaisit kuulla näin kesällä? Toivemusiikin ei tarvitse olla kesäistä, eikä sen tarvitse muistuttaa lintujen liverrystä. Eikä konsertin pääpaino ole kuoromusiikissa, vaikka vierailevana juontajana onkin kohta Kanadaan muuttava kuoronjohtaja Kari Turunen. Illassa soi konserttimusiikki laidasta laitaan.

  • Hartauspuhujat elokuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat elokuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.