Hyppää pääsisältöön

Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

Brunkol står för ungefär en fjärdedel av den tyska elproduktionen
Brunkol står för ungefär en fjärdedel av den tyska elproduktionen Kuva: Johnny Sjöblom hiili,hiilivoimalat,Saksa

Viikon kuluttua äänestetään. Yhdeksi EU-vaalien pääteemaksi on nousemassa ilmastonmuutoksen torjuminen. Yle Luonto kysyi, mitä mieltä parlamenttiin pyrkivät nuoret poliitikot ja konkarimeppi ovat EU:n tärkeimmistä ympäristöhaasteista.

Yle Luonto haastatteli ehdokkaita kahdeksasta eri puolueesta, joilla on edustajia eduskunnassa. Halusimme tietää, mitkä ympäristöasiat erityisesti askarruttavat ensi kertaa ehdolla olevia nuoria poliitikkoja ja toisaalta EU:ssa jo vuosia vaikuttanutta parlamentaarikkoa.

Kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Eri puolilla Eurooppaa tehdyt mielipidetutkimukset ovat samassa linjassa: nuoret lähtevät vaaliuurnille torjumaan ilmastonmuutosta. Täällä kotimaassa Eurooppanuorten Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa peräti kolme neljästä suomalaisnuoresta haluaa nostaa ilmastonmuutoksen torjumisen Suomen EU-kärkiteemaksi.

– Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat myös sukupolvikysymyksiä, ja siinä mielessä puolueesta riippumatta äärettömän tärkeitä, sanoo keskustan listoilta EU-parlamenttiin pyrkivä Suvi Mäkeläinen.

Hän muistuttaa, että äänestysikäiset nuoret ovat kasvaneet EU:hun. Heidän Suomensa on aina kuulunut EU:hun, joten nykynuorilla on eurooppalaisempi identiteetti kuin vanhemmilla ikäpolvilla. Euroopan unionin tuomiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan positiivisesti.

Kalhygge vid Kurjenrahka nationalpark.
Metsätalous vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Kalhygge vid Kurjenrahka nationalpark. Kuva: Linus Hoffman / Yle Metsänhakkuu,avohakkuut,Avohakkuu,Kurjenrahkan kansallispuisto,metsä

EU:n ilmastolinja voisi olla tiukempi

Näiden vaalien konkari on vihreiden Heidi Hautala, joka pyrkii neljännelle kaudelle Brysseliin. Hänellä on vahva näkemys siitä, että ympäristöasioita pitäisi käsitellä kokonaisuutena, joka kattaa niin ilmasto- kuin yrityspolitiikan tai verotuksenkin.

– Tämä pätee erityisesti liikenne- ja energiapolitiikkaan. Ympäristö on niissä unohdettu. Ja jos unionin tasolla laaditaan kunnianhimoisia ympäristötavoitteita tai halutaan pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen, silloin esimerkiksi maatalouspolitiikalla on suuri merkitys.

Mikkel Näkkäläjärvi (SDP) lisää listalle myös ihmisoikeudet ja alkuperäiskansojen tilanteen, joita ei hänen mielestään voi erottaa ympäristöasioista. Hän näkee ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisevana esimerkiksi saamelaisen kulttuurin jatkumisen kannalta.

Suomalaiset mepit eli EU-parlamentin jäsenet sijoittuvat parlamentissa toimiviin monikansallisiin poliittisiin ryhmiin. Suomalaiset eivät siis osallistu päätöksentekoon yhtenä Suomi-ryhmänä, jolla on yksi ympäristöagenda.

Sinilevää itä Helsingissä  Kalvik uimaranta
EU:lta odotetaan toimenpiteitä Itämeren auttamiseksi. Sinilevää itä Helsingissä Kalvik uimaranta Kuva: Jaani Lampinen / Yle sinilevät,Itämeri,Helsinki,uinti,aktiivinen vedessä liikkuminen,luonto,ympäristönsuojelu

Yle Luonnon haastattelemat ehdokkaat luettelevat erilaisia keinoja, joilla he usuttaisivat EU:n ilmastonmuutoksen kimppuun: fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvaan energiaan siirtyminen, ympäristöystävällisen teknologian kehittäminen, kiertotalouden vahvistaminen, joukkoliikenteen suosiminen, lentoveron käyttöönottaminen, maataloustukien kohdentaminen ekologisempaan ruuantuotantoon ja hiilinielujen kasvattaminen.

RKP:n Frida Sigfrids kiteyttää, miksi nuoret toivovat EU:n tekevän tiukkaa ilmastonmuutoksen vastaista politiikkaa.

– Seuraavat 10-12 vuotta tulevat olemaan tärkeimmät ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Nyt maapallon lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 asteeseen, mutta se ei ole tarpeeksi kova tavoite.

Vasemmistoliiton Ajak Majok kertoo ärsyyntyvänsä siitä, että vaikka EU on sitoutunut päästövähennyksiin, käytännössä valtiot eivät toteuta niitä. Kuitenkin vallan kahvassa on edustajien mukava olla.

– Valtaanpääsy on monelle myös imagojuttu - mutta pitäisi olla imagon arvoinen, jos tulee luvattua asioita. Uskon, että jos puhallamme yhteen hiileen ja jos meillä on pokkaa jättää turha nöyristely pois, tavoitteisiin päästään.

Ehdokkaat kiristäisivät lähes yksimielisesti EU:n nykyisiä päästötavoitteita. Nyt EU-maat ovat sitoutuneet vuoteen 2030 mennessä vähentämään hiilidioksidipäästöjä ainakin 40% vuoden 1990 tasosta, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoite maapallon lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen toteutuisi.

Suomi päätti kiristää vuodenvaihteessa omaa päästötavoitettaan 55 prosenttiin, mutta perussuomalaiset jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle. Puolueen mielestä näin vain hidastetaan talouskasvua ja aiheutetaan työttömyyttä.

Perussuomalaisten Asseri Kinnunen pitää päästökiristyksiä ilmastovouhotuksena, vaikka määräisikin hiilitulleja saastuttavista maista tuleville tuotteille.

– Ilmastonmuutosta tyrkytetään kovalla voimalla. Suomen on EU-jäsenenä tehtävä toki oma osansa ilmaston hyväksi, mutta muiden maiden osaa sen ei tarvitse suorittaa.

Avfallshög på en soptipp med måsar flygandes ovanför.
Toimiva jätteidenkierrätys on yksi EU:n ympäristöhaasteista. Avfallshög på en soptipp med måsar flygandes ovanför. Kuva: Antro Valo Sopor,jätteet

Maatalouspolitiikalla vaikutetaan monimuotoisuuden säilymiseen tai tuhoutumiseen

Ympäristöjärjestöjen raporttien mukaan metsähakkuut ja maatalous ovat merkittäviä syitä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Yksimielisyyttä jäsenmaiden yhteisestä maatalous- tai metsäpoliittisesta linjasta ei kuitenkaan oikein tahdo löytyä. Suomessa riidellään kestävästä metsätaloudesta, ja EU:n maatalouspolitiikka nostattaa kaikissa jäsenvaltioissa suuria tunteita.

Moni ehdokas haluaakin Suomen ottavan EU:n maatalouden kehittämisessä itselleen isomman roolin. Kristillisdemokraattien Elsi Rannan mielestä Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä muille, miten oma tontti hoidetaan kuntoon ja annetuista ympäristölupauksista pidetään kiinni.

– Aikaa ei ole ilmaston näkökulmasta paljon, silti muutokset on tehtävä hallitusti, jotta viljelijät pysyvät mukana.

Ranta näkisi mielellään EU:n siirtyvän kohti kiertotaloutta, jotta raaka-aineet olisivat kestävämmässä käytössä. Euroopan komission tavoitteena on, että jäsenvaltiot kierrättäisivät vähintään puolet yhdyskuntajätteistään ensi vuoteen mennessä, mutta tässä on meillä Suomessakin vielä tehtävää. Tällä hetkellä kierrätysaste on maassamme 42 prosenttia.

Yle Luonnon haastattelemat ehdokkaat uskovat, että ympäristötavoitteet saavutetaan vain, jos keinot ovat tarpeeksi konkreettiset. Tavallisen ihmisen osallistumisen pitää olla helppoa, mutta yksilön harteille ei voi sälyttää kaikkea. Yritysten on tunnettava vastuunsa ja pystyttävä osoittamaan tuotteiden ympäristövaikutukset selkeästi kuluttajille.

Heidi Hautala kokee, että EU jättää ympäristöasioissa jopa liikaa vastuuta jäsenmaille. Maatalouspolitiikan ohella ympäristöverot olisivat hänen mielestään tehokkaimpia keinoja vaikuttaa monimuotoisuuden säilymiseen, mutta moni valtio kavahtaa EU:n puuttumista verotukseen.

Asseri Kinnunen ei luota siihen, että suuret jäsenmaat ottavat päätöksenteossa huomioon pienten maiden ominaispiirteet. Hänen mielestään olisi parasta, jos Suomi lähtisi koko EU:sta.

– Asioita voi edistää ja yhteistyötä tehdä ilman EU:takin, uskoo Kinnunen.

Janika Takatalo ajattelee päinvastoin ja nimenomaan luottaa EU-yhteistyöhön. Hänen kokemuksensa mukaan yhteisissä neuvottelupöydissä erimielisetkin poliittiset ryhmät löytävät aina jostain sen yhteisen sävelen, esimerkiksi kun aletaan puhua ympäristöystävällisestä teknologiasta.

– Ihmisillä saattaa olla pelko siitä, että heiltä ollaan viemässä elämäntapa. Meidän on pystyttävä rauhoittelemaan ja kannustamaan erityisesti politiikan keinoin.

Finnairplan i luften.
Brysselinkoneeseen on paljon halukkaita. Finnairplan i luften. Kuva: Yle/ Henrietta Hassinen. lentokoneet,Finnair

Melkein yhtä köyttä ympäristön puolesta

Julkisuudessa mepit kertovat mielellään hyvästä Suomi-hengestä maanmiesten kesken. Heidi Hautalan mielestä ympäristöasioissa tällaista henkeä joutuu kyllä etsiskelemään.

– Suomalaiset kuuluvat EU:ssa eri leireihin, joilla on intressiristiriitoja. Mitään suomalaista yhteistä ympäristörintamaa ei siellä ole, Hautala toteaa.

Mutta vaikka suomalaiset eivät aina seiso rinta rinnan, yhteistyökyvyn merkitystä ei voi parlamenttityössä korostaa liikaa, vakuuttavat Yle Luonnon haastattelemat ehdokkaat. Meppien pitää näyttää kykynsä paitsi omassa ryhmässä ja omissa valiokunnissa, myös yli puoluerajojen.

Brysselin koneeseen olisi innokkaita nousijoita, mutta EU-parlamenttiin valitaan vain 13 suomalaista. Nuorten ehdokkaiden puheissa toistuu ilmastonmuutosasioiden lisäksi toive parlamentin reippaasta nuorennusleikkauksesta. Tällä hetkellä meppien keski-ikä on 55 vuotta, lähes kymmenen vuotta korkeampi kuin esimerkiksi eduskunnassa.

– Toivon myös tasaisempaa sukupuolijakaumaa EU-parlamenttiin, sanoo Elsi Ranta.

Ajak Majok muistuttaa, että tilanne tuskin korjaantuu, ellei nuoria saada vaaliuurnille. EU-vaaleista pitää tehdä isompi numero.

– Nuoret on houkuteltava äänestämään. Myös mediaan kaivataan lisää tietoa EU:sta - mutta ei enää yhtään juttua käyristä kurkuista.

Lue lisää:

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto