Hyppää pääsisältöön

Ferritiinivillitys jakaa asiantuntijoiden mielipiteet – Monna Pursiainen, 38, luuli kärsivänsä masennuksesta, kunnes apu oireisiin löytyi rautatankkauksesta

Monna Pursiainen seisoo vanhan, ruostuneen oven edessä.
Monna Pursiainen seisoo vanhan, ruostuneen oven edessä. Kuva: Petri Krook, Yle nainen

Väsymystä, huimausta, voimattomuutta – onko syynä alhainen varastorauta? Alhainen ferritiiniarvo eli varastoraudan puute puhuttaa kiivaasti erityisesti naisia. Asiantuntijat ovat jyrkästi eri mieltä siitä, onko kyse oikeasta ongelmasta vai lähinnä muoti-ilmiöstä.

On syksy 2018. Monna Pursiainen, 38, on asettunut työpäivän jälkeen mukavasti espoolaisen rivitalokodin yläkertaan. Hän viestittelee hyvän ystävänsä kanssa.

Hetkeä myöhemmin Monna kävelee rappuset alakertaan ja alkaa kertoa ystävän kuulumisia miehelleen.

Kertomus tyssää kuitenkin alkuunsa: Monna ei muista ystävän nimeä. Hän näkee tämän kasvot mielessään, mutta nimi on kadonnut.

Sohvaperunaksi muuttuminen ajoi lääkäriin

Monnalla on aina riittänyt energiaa vaikka muille jakaa. Kun muut ihmiset pohtivat, ovatko aamu- vai iltavirkkuja, Monnaa kysymys on lähinnä huvittanut. Hän kun on aina ollut vähän kumpaakin.

Esikoisen syntymän jälkeen vuonna 2016 kaikki energia tuntuu kuitenkin valuvan sormien välistä. Iltapäivisin voimat ovat poissa ja väsymys painaa sohvan nurkkaan.

Monna päättää downshiftata ja alkaa tehdä vähemmän töitä. Syksyllä 2018 oireet kuitenkin muuttuvat entistä huolestuttavammiksi.

Urheilullinen Monna huomaa hengästyvänsä kävellessään kotinsa alakerrasta yläkertaan, ihoon ilmestyy kummallisia näppyjä ja kurkussa tuntuu pala, joka ei katoa nielaisemalla. Pahinta oli kuitenkin unohtelu.

Monna istuu kivellä kosken rannalla.
Monna huolestui, kun entisestä energiapommista kuoriutui sohvaperuna. Monna istuu kivellä kosken rannalla. Kuva: Petri Krook, Yle nainen

– Aloin unohdella ystävien ja heidän lastensa nimiä. Olin menossa kirjoittamaan työmeiliä yläkertaan, mutta unohdin jo portaissa, kenelle minun piti viesti lähettää.

Aluksi Monna epäilee, että uupumus ja oireet johtuvat vain äitiydestä ja sen tuomasta taakasta.

– Sitten aloin kuitenkin miettiä, että Emma on jo 2,5 -vuotias ja nukkuu hyvin. Omatkin yöuneni olivat parantuneet.

Jotain on pielessä
, Monna ajattelee. Mielessä kummittelevat jo suolistosyöpä, masennus ja muut vakavat sairaudet, joihin hän on oireita hakukoneeseen syöttäessään törmännyt.

Lopulta Monna päättää marssia yksityiseen laboratorioon ja pyytää laajaa verenkuvaa.

Tulokset näyttävät ihanteellisilta. Vain ferritiini eli varastorauta on viitearvojen ulkopuolella.

Rauta, ferritiini ja hemoglobiini?

Raudan tehtävä on osallistua hapen kuljetukseen punaisten verisolujen hemoglobiinin rakenneosana.

Vaikeassa raudanpuutteessa veren hemoglobiini vähenee, eli kehittyy anemia. Anemia näkyy verenkuvasta usein myös muutoksina veren punasolujen kokoa mittaavassa MCV-arvossa.

Lievempi raudanpuute voidaan todeta verikokeella ferritiinin eli varastoraudan niukkuutena.

Ferritiiniä sanotaan varastoraudaksi, koska sitä ei vielä ole kuljetettu luuytimeen, jossa punasolujen rakennus tapahtuu. Kyseessä on siis sananmukaisesti varasto, joka pitää huolta siitä, ettei raudanpuutetta pääsisi kehittymään.

Raudanpuute on erityisesti hedelmällisessä iässä olevien naisten ongelma, joka liittyy kuukautisiin ja synnytyksessä koettuun verenhukkaan.

Ferritiinin viitearvot vaihtelevat laboratoriosta riippuen, mutta aikuisilla naisilla viitearvot liikkuvat välillä 10/20-150 µg/l ja miehillä välillä 28/30-400 µg/l. Matalana, raudanpuutteen mahdollisuudesta kertovana ferritiinitasona pidetään useimmiten arvoa, joka alittaa 30 µg/l.

Tulehduksellinen sairaus voi naamioida ferritiinin korkeaksi, vaikka henkilö todellisuudessa kärsisi raudan puutteesta. Ferritiinin normaalit viitearvot eivät pädekään kroonisissa tulehdussairauksissa, kuten reuman tai suolistosairauden kohdalla.

Lähteet: hematologi, emeritusprofessori Kari Remes, Turun yliopisto, Terveyskirjasto

Ferritiini puhuttaa naisia ja jakaa lääkärien mielipiteitä

Viime vuosina ferritiiniarvot ovat herättäneet kiivasta keskustelua ja huolta, erityisesti naisten keskuudessa. Facebookin Raudanpuute-ryhmässä kysellään vinkkejä esimerkiksi sopivista rautavalmisteista ja aiheeseen perehtyneistä lääkäreistä. Jäseniä on yli 20 tuhatta.

Moni pohtii varastorauta-arvojensa mittauttamista – etenkin, jos taustalla on raudanpuutteeseen viittaavia oireita, kuten väsymystä tai huimausta.

Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Tom Widenius Terveystalosta on ilahtunut siitä, että ferritiiniarvoihin on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Hän pitää harmillisena sitä, että raudanpuutetta mitataan usein vain hemoglobiiniarvon perusteella.

– Noin kymmenesosa naisista kärsii raudanpuuteanemiasta, mutta raudanpuutteen oireita kokee vielä paljon useampi, Widenius harmittelee.

Monet tapauksista jäävät toteamatta, kun tuijotetaan vain hemoglobiinia.― Tom Widenius

Myös ferritiinin viitearvoihin takertuminen on Wideniuksen mukaan ikävän yleistä.

– Joillakuilla oireita ilmenee jo, vaikka ferritiini on normaaleissa arvoissa. Mitä iäkkäämpi ihminen on kyseessä, sitä helpommin oireita tulee, Widenius sanoo.

Monna ikkunassa.
Monna halusi mittauttaa ferritiiniarvonsa yksityisellä lääkäriasemalla. Monna ikkunassa. Kuva: Petri Krook, Yle nainen,Ikkuna

Hematologi, emeritusprofessori Kari Remes Turun yliopistosta toppuuttelee kuitenkin ferritiinimittauksesta kiinnostuneita.

– Tiedetään, että raudanpuuteanemiasta seuraa erilaisia oireita, kuten fyysisten suoritusten heikkenemistä ja väsymystä, Remes selventää.

– Jotenkin tätä on väännetty nyt siihen, että vaikkei anemiaa olekaan, oireita voi olla, jos ferritiiniarvo on matala. Tämä on mielestäni vähän vaarallinen tulkinta, koska kaikki kokevat joskus väsymystä mitä erilaisimmista syistä, Remes pohtii.

Remes ei kuitenkaan kiistä, etteikö raudanpuutosta voisi esiintyä myös ilman anemiaa.

– Joskus on toki niin, että kun ferritiiniarvo on matala, henkilö kärsii raudanpuutteesta, vaikka hemoglobiini olisi vielä hyvissä lukemissa. Silloin voi hyvin kokeilla rautapillerikuuria, Remes sanoo.

Aliarvioitu ongelma vai pieni, huoleton vaiva?

Widenius arvelee, että tällä hetkellä jopa sadat tuhannet naiset kulkevat hoitamattomina alisuorittajina. Hänen mukaansa raudanpuute-ongelmaa vähätellään laajasti.

– Ferritiiniraja ei ole olennainen kysymys, vaan kysymys on siitä, että raudanpuute on todella yleistä, ihmiset oireilevat eikä kukaan hoida heitä, Widenius täräyttää.

Raudanpuutteen aiheuttamat oireet vaikuttavat Wideniuksen mukaan hyvinvointiimme kokonaisvaltaisesti.

– Esimerkiksi energiatuotantoon ja solujen jakautumiseen tarvitaan rautaa, ja nämä alueet kärsivät usein ennen kuin raudanpuute on edennyt anemiaksi asti. Tulee ihon ja limakalvojen häiriöitä, ongelmia jaksamisessa ja lihaksissa sekä gynekologisia häiriöitä.

Ja vielä ihmetellään, miksi naiset eivät pärjää työelämässä.
― Tom Widenius

Miksi lääkärien kannat sitten tuntuvat eroavan toisistaan melko voimakkaasti?

– Näin hematologina koen, että työni päämurheet ovat ihan muita, esimerkiksi leukemiat ja muut vakavat verisairaudet. Niiden rinnalla kiistely epäselvästä ja näyttöön perustumattomasta ferritiiniasiasta ei herätä suuria intohimoja, Kari Remes toteaa.

Remeksen mukaan etenkään oireettomien ihmisten ei pitäisi turhaan mittauttaa omia ferritiiniarvojaan.

– Nykyään työterveyshuollossakin otetaan usein vuosittain perusverenkuva, ja siitä kyllä selviää useimmiten tarpeeksi. On päivänselvää, että ihmisten väsymys ja vaikeudet eivät pääsääntöisesti johdu varastoraudan vähyydestä – tässä tulkinnassa mennään useimmiten metsään, Remes pohtii.

Wideniuksen mielestä edes ammattilaiset eivät tiedä aiheesta tarpeeksi.

– Meiltä puuttuu asiantuntijoita, ja edes alan suomenkielisissä oppikirjoissa asiasta ei juurikaan puhuta. Raudanpuute vaikuttaa koko kehoon, sitä eivät monet asiantuntijat voi käsittää.

Ensimmäinen lääkäri ei nähnyt ferritiiniarvossa ongelmaa

Kun Monna näkee verikokeiden tulokset ja alhaisen ferritiinilukeman, kivi vierähtää sydämeltä. Hän on lukenut ferritiinistä jo aiemmin ja tietää suunnilleen, mitä se tarkoittaa.

– Olin kuullut huhuja siitä, ettei julkisella puolella välttämättä oteta matalista ferritiiniarvoista kärsiviä vakavasti, ja marssin yksityiselle tulosten kanssa.

Yleislääkärin vastaanotolla Monnasta kuitenkin tuntuu siltä kuin matto vedettäisiin jalkojen alta.

Lääkärin mielestä Monnan arvot ovat täysin kunnossa.

Kun lääkäri kuuli asiani, hän huokaisi syvään ja sanoi, että tämähän on vähän tällainen uskon asia.― Monna Pursiainen

Monnaa lääkärin kommentti pöyristyttää – hänellähän on asiasta mustaa valkoisella. Lääkäri ei kuitenkaan pyörrä kantaansa, ja lopulta Monna poistuu vastaanotolta mieli maassa.

Facebookin Raudanpuute-ryhmästä Monna löytää suosituksen lääkäristä, joka voisi auttaa. Jono vastaanotolle on kolmen kuukauden mittainen, mutta Monna päättää jonottaa.

Toinen lääkäri määräsi järeän hoidon

Toinen lääkäri katsoo Monnan laboratoriotuloksia ja diagnosoi hänellä vakavan raudanpuutteen. Lääkäri epäilee, että raudanpuute johtuu synnytyksen aiheuttamasta verenhukasta ja sen jälkeen runsastuneista kuukautisista.

Monna saa ohjeen kokeilla suun kautta otettavia rautatabletteja.

Pillerit saavat kuitenkin Monnan herkän vatsan sekaisin. Seuraava askel on suoraan suoneen annettava rautainfuusio.

Monna hyppelee kosken rannalla kiveltä kivelle.
Monna maksoi rautainfuusion omasta pussistaan. Monna hyppelee kosken rannalla kiveltä kivelle. Kuva: Petri Krook, Yle nainen

Ennen infuusiota ferritiiniarvo mitataan uudelleen. Se on tippunut entisestään.

Monna haluaa päästä hoitoon nopeasti, joten hän päättää ottaa hoidon yksityiseltä lääkäriasemalta. Halpaa lystiä se ei ole, sillä hoidon hinnaksi tulee 500 euroa.

Reilun kuukauden päästä Monna pääsee infuusioon. Rautaa tiputetaan suoneen puolisen tuntia. Hoidon jälkeen on odotettava hetki, jotta mahdollinen allerginen reaktio huomattaisiin.

– Joillekuille hoidosta voi tulla parin päivän ajan kuumetta, lihaskipua tai päänsärkyä. Minulla ainoa sivuvaikutus olivat hetken kestäneet kuumat aallot, Monna kertoo.

Rautainfuusion lisäksi Monna saa myös lääkityksen runsaiden kuukautistensa hillitsemiseksi.

Infuusio voi olla hengenvaarallinen

Kari Remes ei määräisi potilailleen rautaa suoraan suoneen ilman hyvin selkeää tarvetta.

– Mielestäni infuusiota pitää vastustaa suureen ääneen, sillä periaatteessa kaikki suoneen annettava lääkitys, jolla ei ole selkeää lääketieteellistä perustetta ja josta voi olla myös haittaa, on vastoin lääkärin eettisiä periaatteita.

– Ääritapauksessa infuusion seurauksena voi olla henkeä uhkaava allerginen reaktio. Vaikka tämä on äärimmäinen esimerkki, sellaistakin on tapahtunut, Remes sanoo.

Remes myöntää, että suun kautta otettavassa tablettihoidossa esteeksi voivat muodostua vatsavaivat, joita rautalisä monesti aiheuttaa. Jos esteitä hoidolle ei ole, suun kautta otettava hoito on hänen mukaansa kuitenkin yhtä tehokas, vähemmän riskialtis ja vain hieman hitaampi hoitokeino kuin infuusio.

Monna tutkii puun juuri puhjenneita silmuja.
Monna kokee voivansa paremmin rautainfuusion ansiosta. Monna tutkii puun juuri puhjenneita silmuja. Kuva: Petri Krook, Yle kevät,nainen

Tom Wideniusta voimakas vastustus suoneen annettavaa rautainfuusiota kohtaan ihmetyttää.

– Jos potilaalla on voimakkaita oireita, eikä hänen vatsansa kestä suun kautta otettavaa hoitoa, on selvää, että pitää antaa rautainfuusio. Sen riskejä ei pidä tietenkään vähätellä, mutta sivuvaikutukset eivät ole yleisiä.

Widenius tekisi päätöksen sopivasta hoitomuodosta paitsi lääketieteen, myös potilaan elämäntilanteen perusteella.

– Rautainfuusio tulee mielestäni kyseeseen, jos potilaan tilanne on akuutti. Esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautuva nuori potilas, joka ei pysty oireiden vuoksi keskittymään, vaatii nopeampaa hoitoa kuin suun kautta otettava rautalisä, jonka vaikutusta voi joutua odottamaan puolesta vuodesta vuoteen, Widenius toteaa.

Ferritiiniarvot lähtivät nousuun yhdessä energiatason kanssa

Toukokuussa 2019 Monnan jaksaminen ei enää ole täysin nollissa. Pilkahduksia entisestä räiskyvästä energiasta on jo näkyvissä.

Muutokset eivät ole tapahtuneet silmänräpäyksessä. Olo alkoi parantua parin viikon kuluessa infuusiosta.

– En ole mitenkään uudestisyntynyt, mutta olo on energisempi ja pää toimii skarpimmin. Myös aiemmin vaivanneet näpyt ovat kadonneet, Monna kertoo.

Muutos näkyy myös vapun tienoolla mitatuissa ferritiiniarvoissa – ne ovat lähteneet nousuun ja ovat nyt ihanteellisissa lukemissa.

Lääkäreille Monnalla on sananen sanottavanaan.

– Meidät pitäisi ottaa tosissaan ja tutkia, eikä suhtautua niin, ettei edes oteta verikokeita koska kyseessä on “trendiasia”, hän summaa.

Monna hymyilee.
Monna hymyilee. Kuva: Petri Krook, Yle nainen

Mutta onko varmaa, että Monnan parempi vointi johtuu pelkästään kalliista rautatankkauksesta?

Kari Remes ei täysin luota siihen, että oireilussa ja sen poistumisessa on ollut kyse ainoastaan ferritiinistä.

– On varmaa, että hoidosta on ollut apua, mutta kun ihminen menee yksityiselle ja haluaa mittaukset ja rautaa suoneen, se kertoo siitä, että asiaan uskoo aika paljon. Hoito on auttanut, mutta luultavasti useilla ihmisillä suuri osa hyödyistä on lumevaikutusta. Usko voi siirtää vuoria.

Tom Wideniuksen mielestä kyseessä on tyypillinen raudanpuutetapaus.

– Ferritiiniarvo, joka on alle 30, on selkeästi raudanpuute. Oireita voi tulla paljon korkeammillakin arvoilla, hän toteaa.

Niin tai näin, Monna voi nyt paremmin. Ikävien oireiden kanssa taistelusta on seurannut muutakin hyvää.

– Oireet ovat pakottaneet rauhoittamaan elämää. Toivon, että rauhallisempi arki jää, vaikka olo palautuisi täysin normaaliksi, Monna hymyilee.

Lue myös:

Sanna Ketola, 36, söi turhaan masennuslääkkeitä, vaikka hänen olisi pitänyt syödä rautaa: "Raudanpuutetta ei aikaisemmin epäilty"

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

Lisää ohjelmasta