Hyppää pääsisältöön

Seksirobotti-Henry ja geenimuunnellut lapset - onko tekoälyllä mitään rajaa?

Maarit Tastula ja Maija-Riitta Ollila
Maarit Tastula ja Maija-Riitta Ollila Kuva: Yle / Harri Hinkka Flinkkilä & Tastula

Olisitko valmis vaihtamaan sohvaperunaksi muuttuneen aviomiehesi seksirobotti-Henryyn, joka kysyisi sinulta aina pitkän työpäivän jälkeen: ”Rakas, haluatko, että vien roskat?”

Suostuisitko siihen, että vielä syntymättömän lapsesi geenejä manipuloitaisiin terveysteknologian avulla? Antaisitko asentaa ihosi alle sirun, joka raportoisi terveydentilastasi suoraan viranomaiselle? Tekoäly loikkii isoin askelin eteenpäin. Mutta olisiko jo aika keskustella, minkälaiset teknologiset keksinnöt ovat mielestämme epäeettisiä ja missä kulkee oikean ja väärän raja?

Isoveli valvoo jo nyt meitä. Facebook myy henkilökohtaisia tietojamme eteenpäin. Valvontakamerat kuvaavat meitä joka kadunkulmassa. Tor-verkossa liikkuu alastonkuvia lapsista, joilta ei koskaan kysytty lupaa julkaisuihin.

Facebook etsii ihmisen haavoittuvuutta

Filosofi Maija-Riitta Ollilalla on ranteessaan sykemittari, jota hän ei irrota kuin suihkussa. Se kertoo unen laadusta ja määrästä, mittaa kalorit, verensokerit ja liikuntasuoritteet ja patistaa tarvittaessa liikkeelle.

Silti ajatus ihon alle asennettavasta sirusta, joka kertoisi samat tiedot viranomaiselle tai jollekin kaupalliselle taholle, olisi filosofin mielestä paitsi epäeettistä myös vaarallista. Varsinkin, jos näitä tietoja käytettäisiin väärin tai niiden perusteella alettaisiin evätä hoitoa niiltä, jotka eivät sirun antamien tietojen perusteella voisi todistaa eläneensä terveellisesti.

Facebookin entinen johtaja Sean Parker myönsi taannoin julkisesti, että Facebook suunniteltiin alusta pitäen hyväksikäyttämään ihmisen psykologista haavoittuvuutta. Se etsii ihmisen heikkoja kohtia: tarvetta tulla hyväksytyksi laumassa ja taipumusta addiktoitua mielihyvää tuottaviin toimintoihin.

Algoritmi, koneen toimintaohje, heijastaa myös yhteiskunnan ennakkoluuloja. Koska naiset ovat keskimäärin huonommin palkatuissa töissä, algoritmi tarjoilee niitä nimenomaan naisille.

Vaarana onkin, että alamme uskoa, että algoritmien heijastama maailma on totta emmekä huomaa tulleemme manipuloiduiksi.

Riittääkö paheksunta?

Äskettäin maailmaan syntyivät ensimmäiset geenimuunnellut lapset. Kiinalainen geenitutkija kertoi muokanneensa kaksostyttöjen perimää niin, että toisesta lapsesta tuli manipuloinnin seurauksena immuuni hi-virukselle. Toisen lapsen osalta geenimuuntelu epäonnistui.

Tiedemaailma järkyttyi, koska geenimuuntelun vaikutuksista lasten myöhempään terveyteen ei ole tietoa. Teko oli monen tiedeyhteisön jäsenen mielestä epäeettinen. Mutta kyynisimmät uskovat, että tiedeyhteisön paheksunta ei estä seuraavia kokeilemasta samaa.

- Tarvitsemme globaalit säännöt, joissa sovitaan, mikä on eettistä ja mikä ei. Pelkkä syyllisyys ja julkinen häpeä eivät riitä pysäyttämään ei-toivottua kehitystä, toteaa Ollila.

Luomuhoitaja rikkaille, robotti köyhille?

Entäpä ne paljon parjatut robotit? Väestö vanhenee. Hoitavia käsiä on yhä vähemmän. Pystyvätkö robotit korvaamaan vähiksi käyvät hoitajat?

- Tämänkaltainen teknologia menee huimasti eteenpäin. Ihmisten luomuläsnäolosta tulee entistä kalliimpaa. Jos tulevaisuudessa rikkaat haluavat ihmishoivaa, heillä on varaa kustantaa se. Köyhemmillä ehkä ei.

Entäpä seksirobotit, joista ensimmäinen nimeltään Henry lanseerattiin markkinoille runsas vuosi sitten? Henryn perusmallista voi kustomoida unelmiensa poikamiehen – pitkän, komean, brittiaksentilla englantia puhuvan herrasmiehen. Henry puhuu vähän mutta asiaa. Se osaa kysyä: ”Rakas, haluatko, että vien roskat?”. Se lausuu myös runoja. Tällaisen Henryn hintapyyntö on ollut 15 000 dollaria.

Kovin vilkkaasti kauppa ei ilmeisesti ole käynyt. Yhdysvaltoihin onkin syntynyt suoranaisia kansanliikkeitä, jotka pyrkivät kieltämään seksirobottien käytön.

- Huolena on, että kun oppii esineistämään robottia, alkaako esineistää myös ihmisiä. Toisaalta teknologia muuttaa ihmisen käyttäytymistä jo nyt, huomaamme sitä tai emme.

Tekoäly herättää monissa ihmisissä uhkakuvia, mutta voisiko tekoäly pelastaa maailman? Kykenisikö kone katsomaan maailmaa koko elonkehän kannalta toisin kuin me inhimilliset olennot, joille ihminen on kaiken mitta?

Flinkkilä & Tastula, TV 1 lauantaina 25.5. kello 17.10 ja sunnuntaina 26.5. kello 9.05 sekä Yle Areena.