Hyppää pääsisältöön

Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

Kirkas auringonpaiste
Otsonia tuhoavien kaasujen määrä on lisääntynyt ilmakehässä. Kirkas auringonpaiste Kuva: ullstein bild - McPHOTO/ All Over Press aurinko

Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle.

Havaijilla on toukokuussa jo kuuma. Lämpömittari näyttää varjossa 30 astetta, eikä pääsaarta ympäröivä turkoosinhohtoinen meri juurikaan vilvoita, sillä vesi on lähes kädenlämpöistä. Tyynenmeren heijastaessa aurinkoa valtavan peilin tavoin suojaamaton iho palaa siellä hetkessä. Edes vehreistä palmuista ei ole tehokkaiksi aurinkovarjoiksi.

Havaijin pääsaaren maamerkki on Mauna Loan tulivuori. Sen kupeessa sijaitsee kuuluisa observatorio, jossa tutkitaan ilmakehässä tapahtuvia muutoksia. Vielä vuosituhannen vaihteessa vaikutti siltä, että uhkaavasti ohentunut otsonikerros – maapallon aurinkovarjo – oli alkanut lupaavasti elpyä. Hyviä uutisia siis muillekin kuin auringonpalvojille.

Mutta sitten jotain meni pahasti pieleen. Tutkijat havaitsivat, että ilmakehässä on paljon enemmän otsonia tuhoavaa kaasua kuin siellä pitäisi olla.

Mistä päästöt olivat peräisin?

Tutkijat päästöjen jäljillä – ilmansuunnaksi varmistui itä

Steve Montzka työskentelee tutkijana Yhdysvaltain valtameri- ja ilmastontutkimusorganisaatiossa NOAA:ssa. Kasvihuonekaasut ovat hänen erikoisalaansa. Hän on seurannut jo kohta 30 vuotta tiettyjen kaasujen häviämistä ilmakehästä. Esimerkiksi otsonia tuhoavan CFC-11:n pitoisuudet laskivat pitkään tasaisesti, mutta viisi vuotta sitten Montzka huomasi, ettei näin enää tapahdukaan.

– Se oli todellinen shokki. CFC-11:n tuotannon oli pitänyt loppua kokonaan vuoteen 2010 mennessä, mutta pitoisuudet olivatkin yhtäkkiä nousseet 1990-luvun tasolle. Jotain epätavallista oli meneillään.

Kaavio ilmakehän CFC-11 -pitoisuuksista
Raportoitu käyttö (vihreä), ennuste pitoisuudesta ilmakehässä (katkoviiva), todellinen pitoisuus ilmakehässä (musta) Kaavio ilmakehän CFC-11 -pitoisuuksista Trikloorifluorimetaani

Jo vuonna 1987 oli saatu sovittua, että otsonikerrosta tuhoavien freonien käyttö lopetetaan. Kaikki maailman maat ratifioivat Montrealin pöytäkirjana tunnetun sopimuksen.

Kuluttajat vaihtoivat deodoranttisuihkeet roll-oneiksi, ja monet luopuivat esimerkiksi hiuslakoista kokonaan. Merkittävämpää oli kuitenkin se, että teollisuuden piti lopettaa trikloorifluorimetaani CFC-11:n käyttö. Se on liuotin, kylmälaitteiden jäähdytysaine ja tehokas sammutusaine.

Steve Montzka tutkimusryhmineen jatkoi mittauksia ja mallinnuksia, ja sai paikallistettua päästöt Kiinaan. Hän kirjoitti aiheesta artikkelin, joka julkaistiin tasan vuosi sitten arvostetussa Nature-lehdessä. Artikkeli avasi kansainvälisen yhteisön silmät: elintärkeä otsonikerros on sittenkin uhattuna.

Myös kansainvälinen ympäristönsuojelujärjestö EIA (Environmental Investigation Agency) oli alkanut samoihin aikoihin selvitellä päästölähteitä. Sitä kiinnosti myös, miksi aineita yhä käytetään kiellosta huolimatta.

EIA:n työntekijät alkoivat valmistella kaikessa hiljaisuudessa operaatiota: salaiset agentit, undercover agents, saivat tehtäväkseen etsiä Kiinasta kielletyn aineen myyjiä, välittäjiä ja käyttäjiä. Sen jälkeen heidät olisi saatava kertomaan toiminnastaan.

Tehtävä ei tulisi olemaan helppo eikä ehkä vaaratonkaan.

Agentit työskentelevät joskus henkensä kaupalla

EIA:n ilmastokampanjaa johtava Clare Perry kertoo, että järjestön työntekijät toimivat tietoisesti matalalla profiililla. Agenttitoiminta on vain yksi mutta toisaalta hyvin merkittävä työmuoto raportoinnin ja kampanjoinnin ohella.

Perry ei halua paljastaa yksityiskohtia agenttien toiminnasta, määrästä tai vaikkapa kansalaisuudesta, koska se voisi saattaa henkilöt hengenvaaraan. Ennen jokaista operaatiota turvallisuusasiat pohditaan huolellisesti läpi. Ympäristörikoksissa liikkuu isoja rahoja, jotka kytkeytyvät usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Jos esimerkiksi Meksikossa työskennelleet agenttimme olisivat paljastuneet, heidät olisi todennäköisesti tapettu.― Clare Perry

– Olemme selvittäneet norsunluun, tiikerinnahkojen ja kiellettyjen puulajien kauppaa. Jos esimerkiksi Meksikossa työskennelleet agenttimme olisivat paljastuneet, heidät olisi todennäköisesti tapettu.

Perryn mukaan tiedot saatiin kerättyä Kiinasta jopa kohtalaisen vaivattomasti, koska kaikki myyjät, välittäjät tai tehtaiden edustajat eivät edes tienneet olevansa tekemisissä kielletyn aineen kanssa. Ne jotka tiesivät, eivät pelänneet viranomaisia, koska mahdolliset rangaistukset ovat lieviä tai olemattomia.

Kiellettyä CFC-11 -yhdistettä käytetään esimerkiksi eristeteollisuudessa, koska se on halvempaa kuin sallitut aineet, ja sitä on helppo valmistaa. Kiinan rakennusbuumi käy niin kuumana, että eristemateriaalilla on huutava kysyntä. CFC-11:tä on saatavilla, ja valvonta lipsuu.

– Paikallishallinnon ympäristönsuojeluviranomaiset eivät suorita valvontaa riittävän tehokkaasti. Yllätystarkastukset eivät yleensä onnistu, koska viranomaisia lahjotaan, kertoo Clare Perry.

Kiinalainen rakennustyöntekijä
Kiinan rakennusbuumi käy kuumana. Kiinalainen rakennustyöntekijä Kuva: AOP / Jerome Favre Kiina,rakennustyömaa

EIA tutki jo 1990-luvulla CFC-yhdisteiden laitonta kauppaa. Aina, kun jotain kielletään kansainvälisin sopimuksin, joku hyötyy rahallisesti. CFC-11:tä on myös salakuljetettu Kiinasta ulos. Päästöt eivät ole siis ainoa ongelma, mutta ennen Steven Montzkan raporttia kukaan ei tuntunut tajuavan ongelman laajuutta, sanoo Clare Perry ja antaa tunnustusta tutkijoille.

– Jos joku on tehnyt tärkeää työtä, niin Steve Montzka ryhmineen. Hän on tässä se todellinen salapoliisi.

Maailma suuttui Kiinalle - mutta nöyrtyykö se?

Ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta on yksi Suomen neuvottelijoista Montrealin pöytäkirjaan liittyvissä kokouksissa. Viimeisin kokous pidettiin Equadorissa marraskuussa 2018, eikä sieltä puuttunut dramatiikkaa.

– Kiinan edustaja sai kuunnella korvat punaisina, kun sopimuspöydässä uhattiin erilaisilla sanktioilla, mikäli maa ei saa CFC-11 -lähteitään kuriin, kuvailee Reinikainen kokoustunnelmia.

Kiina oli jo ennen viime kevättä sulkenut päästöihin syyllistyneitä tuotantolaitoksia. Rangaistuksia jaettiin, mutta vastapuoli oli ketterämpi. Tehtaita suljettiin ja siirrettiin toisaalle sitä mukaa, kun kävi ilmi, että viranomaiset olivat liikkeellä. Kiina tiesi päästöistä, mutta tiesikö tai ymmärsikö se, miten laajamittaisesta toiminnasta oli kyse? Ainakaan se ei halua, että sitä rangaistaan ilmastorikoksista.

Kiinan edustaja sai kuunnella korvat punaisina, kun sopimuspöydässä uhattiin erilaisilla sanktioilla.― Tapio Reinikainen

– Ei Kiina halua kuulua Syyrian tai Pohjois-Korean tavoin niin sanottujen heikkojen maiden kategoriaan. Tähän joukkoon joutuminen olisi merkittävä kasvojen menetys, luonnehtii Reinikainen.

Miten Kiina tai muut sopimuksia rikkoneet maat sitten saadaan noudattamaan yhteisiä sopimuksia? Tapio Reinikainen ei usko, että sheriffiasenteella saavutetaan toivottua lopputulosta. Osapuolten on tiedettävä, kenen kanssa neuvottelee, ja prosessiin on varattava tarpeeksi aikaa.

– Neuvottelijat tuntevat toisensa vuosien, jopa vuosikymmenten takaa. On aivan eri asia käydä luottamuksellisia keskusteluja neuvotteluhuoneiden ulkopuolellakin, jos henkilöt tuntevat toisensa ja pystyvät luottamaan toisiinsa.

Kiellettyjen aineiden tuottajat ovat yhä vapaalla jalalla

Kalliovuorten kupeessa Coloradossa sijaitseva Boulderissa on aamu, ja tutkija Steve Montzka on juuri saapunut työpaikalleen NOAA:n tutkimuslaitokseen. Hän kertoo, mitä Nature-lehdessä vuosi sitten julkaistun artikkelin jälkeen on tapahtunut.

Aiheesta laadittu seurantaraportti julkaistiin keskiviikkona, ja se on karua luettavaa: otsonia tuhoavan CFC-11:n käyttö ja tuotanto ovat maailmassa lisääntyneet. Tutkijat ovat keränneet dataa mittausasemilta eri puolilta maailmaa ja pystyneet todistamaan, että toiminta on jatkuvaa. Ainakin puolet päästöistä on peräisin Kiinasta, mahdollisesti isompikin osuus. Ei ole myöskään poissuljettua, etteikö päästölähteitä löytyisi muistakin maista.

– Kysymys kuuluu, missä muualla käytetään CFC-11:tä? Päästöt eivät ole peräisin Euroopasta tai Yhdysvalloista, mutta voisivatko ne olla kenties Venäjältä, Intiasta, Indonesiasta tai Afrikasta? Emme tiedä tätä vielä, sanoo Steve Montzka.

Kiellettyjä CFC-yhdisteitä kanistereissa
Thaimaan tullin takavarikoimia CFC-kaasupulloja. Kiellettyjä CFC-yhdisteitä kanistereissa Kuva: Barbara Walton CFC-yhdisteet

On kysyttävä EIA:n Clare Perryltä, olisiko agenteilla vielä työsarkaa. Isot tekijät ovat vielä vapaalla jalalla, joten työ muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Hän pohtii hetken, ennen kuin muotoilee vastauksensa.

– Toimintaympäristö on hankala. Toivomme tietysti, että Kiina ottaa asian vakavasti ja sulkee CFC-11:tä tuottavat laitokset, mutta myös Montrealin pöytäkirjan sopimusvaltiot voisivat toimia päättäväisemmin.

Meillä ei ole vieläkään kunnon kokonaiskuvaa siitä, mitä Kiinassa oikeasti tapahtuu.― Clare Perry

Häntä askarruttavat monet avoinna olevat kysymykset: Missä piileksivät CFC-11:n tuottajat? Miksi kiinniottoja on tehty vain muutama? Mihin kaikkeen kiellettyjä yhdisteitä käytetään ja viedäänkö valmiita tuotteita muihin maihin?

– Onhan tämä turhauttavaa, Perry huokaisee. Meillä ei ole vieläkään kunnon kokonaiskuvaa siitä, mitä Kiinassa oikeasti tapahtuu.

Myös NOAA:n aiemmin tällä viikolla julkistama kasvihuonekaasuraportti kertoo ikäviä uutisia: ilmastoa lämmittävät kaasut, joihin lukeutuu myös CFC-11, ovat lisääntyneet ilmakehässä. Työsarkaa siis riittää niin otsonikerroksen tuhoutumista kuin ilmaston lämpenemistä aiheuttavien päästöjen parissa. Steve Montzka lupaa, että tutkijat eivät luovuta.

– 1990-luvun alusta lähtien olen työskennellyt laboratoriossani, kanniskellut näytepulloja ja analysoinut niiden sisältöä. Kun ymmärrämme paremmin, miten ilmasto toimii, voimme antaa maailmalle nopeammin tarkempia tietoja muutoksista. Haluan myös tietää, onko tekemillämme ja julkaisemillamme tutkimuksilla mitään vaikutusta – saadaanko päästöjä ikinä kuriin.

Savuttavia piippuja Kiinassa
Otsonia tuhoavat ja ilmastoa lämmittävät kaasut ovat lisääntyneet ilmakehässä. Savuttavia piippuja Kiinassa Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press ilmansaasteet,Kiina

Juttua varten haastatellut henkilöt:
Hannele Hakola, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos
Clare Perry, ilmastokampanjan vetäjä, EIA Environmental Information Agency
Steve Montzka, tutkija, NOAA ESRL Global Monitoring Division
Tapio Reinikainen, ylitarkastaja, Suomen ympäristökeskus

Graafikko:
Annukka Palmén-Väisänen

Lue lisää:

Sammaltunturin mittaukset paljastavat, että ilmastosopimuksia rikotaan – tunturissa myös pullotetaan Euroopan puhtainta ilmaa Amerikkaan

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto