Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Helvi Leiviskästä.
Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Helvi Leiviskästä. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Helvi Leiviskästä. Kuva: Lassi Rajamaa Helvi Leiviskä,Lassi Rajamaa

Helvi Leiviskä oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.

Helvi Leiviskän (25. toukokuuta 1902 Helsinki - 12. elokuuta 1982 Helsinki) lapsuudenkoti oli uskonnollinen. Hänen isänsä Hannes vihittiin papiksi vuosi Helvin syntymän jälkeen. Äiti, Elina Sjögrén soitti taitavasti harmonia ja omasi Helvin sanojen mukaan taipumuksia säveltämiseen.

Helvin ollessa 16-vuotias hänen isänsä kuoli, ja raskaana oleva äiti jäi yksin kuuden lapsen kanssa. Vanhimpana lapsena Helville lankesi paljon vastuuta sisaruksistaan.

Hakeutui piano-oppiin, halusi säveltäjäksi

Vuonna 1919 Helvi pääsi Helsingin Musiikkiopistoon tarkoituksenaan valmistua pianonsoitonopettajaksi.

— Minulla oli salainen toive päästä opiskelemaan sävellystä, vaikka meninkin opiskelemaan pianonsoittoa. Tiesin, että säveltäjä Erkki Melartin opetti sävellystä ja tulisin olemaan hänen oppilaansa, jos pääsisin sitä opiskelemaan.

Säveltäjä Erkki Melartin.
Säveltäjä Erkki Melartin oli Helvin merkittävä tukija. Säveltäjä Erkki Melartin. Kuva: Museovirasto - Musketti Erkki Melartin

Kenraalibasso ei varsinaisesti kuulunut ensimmäisen vuoden opintoihin, mutta Helvi onnistui ujuttamaan itsensä kenraalibasson opiskelijoiden joukkoon heti ensimmäisenä vuonna. Samalla hän opiskeli soinnutusta, jota opetti Melartin.

Erkki Melartin oli kuin isä

Erkki Melartinilla oli suuri vaikutus Helviin. Melartin huomasi oppilaassaan jotakin erityistä lahjakkuutta, koska muutaman kuukauden soinnutusopintojen jälkeen, hän sanoi Helville, että tuokaa ensi kerralla joku oma sävellyksenne.

Ystävyys Erkki Melartinin kanssa säilyi aina Melartinin kuolemaan saakka 1937. Helvi kertoi, että Melartin osasi puskea häntä eteenpäin aina juuri oikeaan aikaan. Helvi oli hyvin ihastunut opettajaansa ja tukeutui tähän välillä kuin isäänsä.

Myös Helvin kiinnostus teosofiaan alkoi ystävyydestä Erkki Melartinin kanssa. Sibelius-Akatemian rehtorina Melartin oli myös edesauttamassa Helvin pääsyä Sibelius-Akatemian kirjastonhoitajaksi. Tässä toimessa Helvi mm. laati opettajansa ja esimiehensä Erkki Melartinin sävellysten luetteloita, joita on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Vuonna 1926 Helvi meni mukaan teosofiseen Ruusu-Risti -järjestöön, jossa hänen ystäviään ovat Erkki Melartinin lisäksi, yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ervast, pianisti Väinö Lahti ja oopperalaulaja Ture Ara.

Pianisti Väinö Lahti oli ilmeisesti Helville ainoa varteenotettava sulhaskandidaatti. He olivat aktiivisesti kirjeenvaihdossa ja yhteyksissä niin Helsingissä kuin Wienissä, jossa Helvi opiskeli vuosina 1928–29 Arthur Willnerin oppilaana. Helvi hylkäsi lopulta Väinön 1930-luvun alussa. Helvin on täytynyt arvioida tarkasti, miten hänen sävellystyönsä käy, jos hän menee naimisiin.

Teosofiasta tuli Helville yhtä tärkeää kuin säveltämisestä, se auttoi hänen sisäisessä kamppailussa velvollisuuksien ja säveltämisen välisestä ristiriidasta.

— Teosofian kautta tulin vakuuttuneeksi säveltämisen velvoituksesta ja oikeutuksesta.

Millaista on olla naissäveltäjä?

Wienistä palattuaan Helvin oli määrä ryhtyä järjestämään ensimmäistä sävellyskonserttiaan. Aikaa kului kuitenkin muihin velvollisuuksiin ja hän piti ensimmäisen sävellyskonserttinsa vasta 1935.

Helvi Leiviskän yhteydessä painotetaan, että mieskollegat arvostivat häntä ja ottivat hänet mieluusti mukaan suppeaan muusikkopiiriinsä. Ajan henkeä kuvastaa hyvin Ilta-Sanomien musiikkikriitikon säveltäjä Sulho Rannan halu tehdä kaunis tunnustus Helvi Leiviskän musiikille. Ranta totesi, ensikonsertista kuullusta pianokonsertosta, että se on ”miehen puhetta”, vailla ”feminiinistä hentomielisyyttä.”

Minkälaista on olla naissäveltäjä? Siihen kysymykseen sai jo Helvi Leiviskä tottua vastaamaan. Henkilökuvassa hän toteaa.

— En minä tiedä, en ole koskaan ollut miessäveltäjä. Ero on ehkä siinä, että miessäveltäjällä saattaa olla joku muusa, nainen siinä rinnalla, joka sanoo, olkaa hiljaa, hän säveltää. Naissäveltäjillä ei ole mitään muusaa. Voisiko olla? Ei kukaan mies ryhdy naissäveltäjän muusaksi.

Helvi sävelsi öisin ja kofeiinitablettien voimalla

Helvin kuluttaviin velvollisuuksiin kuului huolehtia henkisesti epävakaista sisaruksista ja äidistä. Sisarukset kutsuivat Helviä nimellä pikku-isä.

Helvi kuvaa hienosti arkisia ristiriitojaan henkilökuvassaan. Häntä oli pyydetty säveltämään musiikki Nyrki Tapiovaaran elokuvaan Juha.

Sibelius-Akatemian silloinen rehtori, pianisti Ernst Linko kuuli tilauksesta ja sanoi Helville, että mene kotiinsi säveltämään äläkä vaivaa itseäsi työasioilla. Lingolla oli omakohtaista kokemusta säveltämisestä. Helvi sävelsi usein öisin ja kofeiinitablettien voimalla.

— Tein sitä niin paljon kuin jaksoin, oli kiire, Helvi kertoo.

Samaan aikaan kapellimestari Jussi Jalaksella oli orkesteri tilattuna nauhoituksia varten ja hän tarvitsi soittajille omat stemmat. Jalas soitti Helville, joka yritti sanoa, että sävellystyö on pahasti kesken. Jalas ei hyväksynyt kieltävää vastausta ja niin Helvi ryntäsi kuuntelemaan harjoituksia ja kirjoittamaan soitinstemmoja.

Pianisti Ernst Linko.
Pianisti Ernst Linko oli sanonut Helvin vaativasta pianokonsertosta: "En montaa asiaa pelkää, mutta Helvin pianokonserttoa pelkään." Pianisti Ernst Linko. Kuva: Museovirasto - Musketti Ernst Linko

Sormus kiertää naissäveltaiteilijalta toiselle

Helvi Leiviskä asui vuodesta 1959 yhdessä sisarustensa kanssa Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Kirkkokatu 1:ssä. Samassa asunnossa asuivat Helvin lisäksi hänen siskonsa Sointu ja Anelma sekä hänen veljensä Aarni ja ajoittain muutkin sisarukset. Asunto oli ahdas, mutta siellä oli Helvin huone, jossa oli piano ja isältä peritty kirjoituspöytä sävellystöitä varten.

Kesäiset vaellusmatkat Lappiin olivat Helville tärkeitä. Itse hän kutsui vaellusinnostustaan Lapin-taudiksi. Viimeisinä vuosinaan hän kävi lempivaelluspaikoillaan taksilla.

Helvi Leiviskä kuoli 80-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1982.

Helvi Leiviskä oli saanut Erkki Melartinilta alunperin mezzosopraano ja laulupedagogi Alexandra Ahngerille kuuluvan timanttisormuksen. Ahnger oli opettanut laulua Helsingin Musiikkiopistossa ja Melartin oli omistanut hänelle laulun Jeg beder jer. Sormuksen oli tarkoitus kulkea naissäveltaiteilijalta toiselle. Testamentissaan vuodelta 1978 Helvi Leiviskä määräsi sormuksen annettavaksi pianotaiteilija Liisa Pohjolalle.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Lappalainen, Seija: Leiviskä, Helvi, SKSn Kansallisbibliografia, 2007.
Pienipaavola, Mikko: Säveltäjä Helvi Leiviskä näki musiikin ja kumosi ennakkoluulot tuotannollaan, Elävä Arkisto 2018.
Tarasti, Eila: Nouse, ole kirkas: Helvi Leiviskän elämä ja teokset, Seura ja Kulttuuriperintöjen akatemia ry & Suomen Semiotiikan ry, 2017.
Poroila, Heikki: Helvi Leiviskän piirissä – Heikki Poroilan kirja-arvio ja teoslistaus, Musiikkikirjastolaisen blogi, 2018.
Leiviskä, Helvi: Suomen säveltäjiä, (toim. Sulho Ranta), WSOY, 1945.
Leiviskä, Helvi: Suomen säveltäjiä, (toim. Einari Marvia), WSOY 1966.