Hyppää pääsisältöön

Riku Rantala: Kaarnalaivan kapteeni tervehtää miehistöään!

Riku Rantala ja megafonit lähikuvassa
Riku Rantala ja megafonit lähikuvassa Riku Rantala,Docventures

Docventuresin Riku Rantala kirjoittaa kolumnissaan Startup Refugeesista ja niin sanotusta kaarnalaiva-gatesta.

Vuonna 2015 perustimme reilun sadan yrityksen ja organisaation kanssa vapaaehtoisverkoston, joka ryhtyi ratkaisemaan yhtä pakolaiskriisin silloin täysin ratkaisematonta kysymystä: miten turvapaikanhakijoita pitäisi itsenäistää?

Verkosto ei ottanut kantaa rajojen sulkemiseen tai aukipitämiseen, maassahan oli jo suuri joukko ihmisiä, jotka tulisivat mitä todennäköisimmin viettämään täällä vähintään kuukausia tai jopa vuosia pelkästään turvapaikkaprosessissa. Mitä heille tehdään näiden kuukausien aikana?

Sanotaan, että joutilaisuus on vaarallisin asia yhteiskunnassa.

Maailmalla paljon matkanneina ja kaikenlaista nähneinä olimme kuumottuneita siitä uhasta, joka voi liittyä pakolaisuuden aiheuttamaan väliaikaisuuteen, toimettomuuteen ja näköalattomuuteen – myös Suomessa.

Sanotaan, että joutilaisuus on vaarallisin asia yhteiskunnassa. Ja jos ihminen muuttuu ympäristölleen tarpeettomaksi, muuttuu ympäristö helpommin ihmiselle viholliseksi. Tätä olemme todistaneet kaikkialla Telluksella Brasilian faveloista Venäjän lähiöihin.

Kuten monet suomalaiset, mekin ajattelimme 2015 pakolaiskriisin aikaan, että jos me jätämme tänne väliaikaisesti saapuneet ihmiset lojumaan vastaanottokeskuksiin, saatamme pian olla kusessa heidän kanssaan. Opetamme nämä ihmiset passiivisuuteen, tarjoamme täydellisen syötön lapaan radikalisoitumiselle, emme kohtele ihmisiä tasapuolisesti – ja maksamme tästä joskus tulevaisuudessa kovan hinnan.

Halusimme tehdä toimettomista toimeliaita tarjoamalla työrukkaset käteen.

Tästä ajatuksesta syntyi vapaaehtoisverkosto Startup Refugees. Toisin kuin suomalaisille yleensä, turvapaikanhakijoille ei ollut olemassa työllistymisväyliä. Halusimme tehdä toimettomista toimeliaita tarjoamalla työrukkaset käteen. Vuoden päästä toiminnan aloittamisesta tuli ns. kaarnavene-gate, jonka avaan nyt rautalangasta, sillä sen avulla ymmärtää paljon myös laajemmasta väärinymmärtämisen ja vastakkainasettelun ilmiöstä.

Kaarnavene-gate sai alkunsa yhden aamutelevisio-ohjelman aikana minun, Riku Rantalan, kädessä olleesta kaarnaveneestä. Kyllä, sellainen todella oli kädessäni jumalan vuonna 2016. Nämä tilaustyönä tehdyt ja myydyt pienet lahjaesineet olivat yksi esimerkki siitä, mitä järjestö oli vapaaehtoisvoimin vuoden aikana tehnyt ja sellaisen juuri valmistuneen kaarnaveneen tempaisin mukaani televisiostudioon viemisinä.

Siihen mennessä Startup Refugees -verkosto, eli parisataa suomalaista pientä ja suurta yrittäjää, oppilaitosta ja organisaatiota oli onnistunut vuoden aikana työllistämään ja tukemaan koulutettujen ja kielitaitoisten turvapaikanhakijoiden yrittäjyyttä ja työllistämistä nimenomaan sellaisilla aloilla ja paikkakunnilla, joissa on työvoimapulaa.

Nyt verkosto oli ensimmäistä kertaa saanut järjestettyä myös englanninkielentaidottomille käsityöläisille pienen projektin, jolla muutamat heistä pystyivät työllistämään itse itsensä. Näiltä käsityöläisiltä oli tilattu erään tapahtuman kansainvälisille vieraille iso erä yksinkertaisia puuesineitä, jollaisen näytin TV-studiossa keskustelun lomassa.

Kuten internetissä usein tapahtuu, tilanteesta syntyi hauska meemi “150.000€ kaarnaveneestä”.

Televisio-ohjelmasta otettu ruutukaappaus lähti muutaman päivän viiveellä kiertämään sosiaalisessa mediassa ja siihen yhdistettiin sinänsä ihan todellinen uutinen. Verkosto olisi saamassa seuraavana vuonna useassa kaupungissa toimivan työnvälitys- ja koulutustoiminnan pyörittämiseen apurahan asiaan keskittyvien muutaman ihmisen palkkaamiseksi.

Kuten internetissä usein tapahtuu, tilanteesta syntyi hauska meemi “150.000€ kaarnaveneestä”. Osa ihmisistä luki tietysti meemin hyvänä vitsinä ja me naureskelimme sille itsekin aluksi. Sitten aloimme saada vihaista viestiä: mitä me nyt kusetamme tällä järjettömän kalliilla kaarnavenepuuhastelulla. Olimme äimän käkinä!

Alkuperäinen ajatuksemme työrukkasten tarjoamisesta päänsilittelyn tai turpaanvedon sijaan muuttui tämän meemin johdosta joidenkin ihmisten silmissä hämäräksi toiminnaksi, julkisten varojen kuppaamiseksi tai vähintään tökeröksi puuhasteluksi. Oma reaktioni ensimmäisen huutonaurun jälkeen oli vihastus ja hyökkäsinkin erästä tunnettua nimimerkin takaa asioiden absurdiutta joskus ansiokkaastikin kritisoivaa tahoa vastaan. Se oli väärin.

Peli oli jo osan jengin osalta menetetty.

Yritimme myös viestiä jonkin aikaa faktaperusteisesti, mutta peli oli jo osan jengin osalta menetetty. Osalle ihmisistä, tahtomattaan tai tahallisesti syntyi mielikuva, jossa verkoston suomalainen maalaisjärki muuttui järjettömyydeksi ja sen isänmaallisuus ja ratkaisukeskeisyys typeräksi, tietämättömäksi ja epärehelliseksi toiminnaksi.

Kaarnaveneestä ja omasta itkupotkuraivaristani on kulunut jo vuosia. Näiden vuosien aikana verkosto on jatkanut toimintaansa ja työllistänyt eri työvoimapulaisille aloille satoja turvapaikanhakijoita ja kouluttanut tuhansia. Voimme rinta rottingilla sanoa, että hanke on tullut tarpeeseen ja on esimerkiksi omalta osaltaan säästänyt todennäköisesti miljoonia turvapaikkakriisin kustannuksista, inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Ei mikään ihme, että vuonna 2018 Startup Refugees palkittiin parhaana kotouttajana. Se taas ei ole pätkääkään perustajien ansiota, vaan verkoston ahkerien työntekijöiden – joista osa on itse entisiä turvapaikanhakijoita –, jäsenien ja tukijoiden ansiota. Verkosto tekee tulosta, ei politiikkaa.

Turvapaikanhakijoita on työllistynyt ja muuttunut passiivisista vastaanottorahan saajista veronmaksajiksi.

Verkosto raportoi joka vuosi toiminnan tukijoille tarkasti tavoitteiden täyttymisistä, ja on käynyt jatkuvasti esittelemässä toimintaansa maailmalla Libanonin pakolaisleireistä Berliiniin kaupunkiin. Verkoston ajatusmaailmaan kuuluukin, että paras tulevaisuudessa tapahtuva asia olisi, jos kriisialueiden läheisyyteen perustettaisiin tällä periaatteella toimivia itsenäisiä verkostoja, jotka mahdollistaisivat pakolaisten elämän mahdollisimman lähellä kotiaan kriisin ajan.

Verkostoon mukaan lähteneet yrittäjät, minä ja Tunna mukaanlukien, olemme toimineet vapaaehtoisina tarjoten turvapaikanhakijoille koulutusta, tietoa ja työnvälitystä. Tästä työstä kukaan verkoston vapaaehtoinen yrittäjä ei ole saanut senttiäkään palkkaa. Merkittävä joukko turvapaikanhakijoita on työllistynyt ja muuttunut passiivisista vastaanottorahan saajista veronmaksajiksi. Osa on saanut turvapaikan ja jatkaa työelämässä juuri niinkuin pitääkin.

Jos tällainen toiminta näyttäytyy joillekin ihmiselle puuhasteluna ja hämäränä toimintana, hänellä täytyy kyllä olla sellainen ässä hihassaan maahanmuuton haasteiden ratkaisussa, että toivottavasti iskee sen kortin pöytään ja sassiin.

Jokainen meistä on syyllistynyt toisin ajattelevan ihmisen nolaamiseen. Tämän on loputtava.

Tämä meidän oma kaarnalaiva-keissimme on tyypillinen esimerkki siitä, miten tunteita herättävissä tärkeissä asioissa kuten maahanmuutossa on tärkeää käyttää omaa arkijärkeään ja pysyä kiihkottomana – ja toimia hyväksi havaitsemallaan tavalla ennemmin kuin lietsoa suuttumustaan. Ja jos kuulee arvostelua jonkun toisen tavasta ratkaista, kannattaa käyttää omaa harkintakykyään ja miettiä, mistä siinä arvostelussa on pohjimmiltaan on kyse. Usein, kuten tämän kaarnistapauksen osalta näyttäisi, sen takana voi olla harmittomana vitsinä alkanut ja hokemana vahvistunut väärinkäsitys.

Jokainen meistä on syyllistynyt toisin ajattelevan ihmisen nolaamiseen. Tämän on loputtava. Me emme saa ratkaistua tulevaisuutemme kannalta tärkeitä asioita arvostellen ja etsien toistemme virheitä, vaan oppien ja kuunnellen. Pitäen katseen pallossa ja puristamatta mailaa tarpeetta. Kuten Leijonat tälläkin hetkellä kaukalossa.

- Riku Rantala

Docventures tiistaina 28.5. klo 21.00 alkaen Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa.

Docventuresin toukokuun erikoislähetyksen dokkari on kohua herättänyt ja Yleisradion tv-julkaisuun lopulta päässyt Seinäjoen arabikevät. Miten kohu syntyi? Siihen ennen itse elokuvaa vastaavat Seinäjoen arabikevään ohjaaja Matti Reinikka ja Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen.

Docventures Talk Show’n teemana on pakolaiskriisi, eurooppalaiset ja suomalaiset arvot ja niiden puolustaminen. Keskustelemaan on kutsuttu pakolaisena Suomeen tullut, Suomen sekulaarit maahanmuuttajat ry:n perustaja Anter Yasa, joka kritisoi äänekkäästi islamia; valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, jonka vastuulla oli pakolaiskriisin aikainen turvapaikkatoiminta sekä isoa kansainvälistä kokonaiskuvaa tutkiva Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. He mahtuvat samaan leffaklitsuun puhumaan kiihkottomasti maahanmuutosta ja sen haasteista.

Keskustelu jatkuu Yle Puheessa keskiviikkona 29.5. klo 14.00.

Uusimmat sisällöt - Docventures