Hyppää pääsisältöön

Saksan itäosissa maahanmuuttovastaisuudella kerätään ääniä - Rasistit ovat ongelma populistiselle AfD-puolueelle

Chemnitzissä osoitettiin mieltä maahanmuuttoa vastaan saksankuubalaisen miehen puukotuksen jälkeen elokuussa 2018.
Chemnitzissä osoitettiin mieltä maahanmuuttoa vastaan saksankuubalaisen miehen puukotuksen jälkeen elokuussa 2018. Chemnitzissä osoitettiin mieltä maahanmuuttoa vastaan saksankuubalaisen miehen puukotuksen jälkeen elokuussa 2018. Kuva: EPA/EFE Filip Singer mielenosoitukset,Chemnitz

Oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle-puolue eli AfD menestyi eurovaaleissa Saksan itäisissä osavaltioissa. Maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevalla puolueella on kuitenkin ongelma rasististen ja äärioikeistolaisten jäsentensä kanssa. Ulkolinjan ohjaaja Minna Pye vieraili Itä-Saksassa etsimässä puolueen kannatuksen syitä.

Tuuli puhaltaa kuivia lehtiä rapistuvien tiilirakennusten ympärillä. Harmaantunut nainen kävelee rakennusten välillä olevalla mukulakivetyksellä ja kertoo menneestä tupakan käheyttämällä äänellä.

“Tuossa oli aiemmin kehräämö ja tuossa toisella puolella kutomo”, Maritta Ensch sanoo viittilöidessään rakennuksia kohti. Ensch aloitti työt rakennuksessa toimineessa kutomossa vuonna 1963.

Itäsaksalaisessa Geran kaupungissa riittää samankaltaisia hylättyjä tehdasrakennuksia, sillä Saksojen jälleenyhdistymisen myötä kaupunki ja sen asukkaat joutuivat kokemaan rajun rakennemuutoksen.

“Kaikki romahti vuonna 1991. Kutomo ja monet muutkin tehtaat menivät nurin”, Ensch tiivistää kaupungin kohtalon. Geran rankka alamäki kilpistyi muutama vuosi sitten, kun kaupunki ajautui konkurssiin.

“Kaikenlaista opiskelua ja uudelleenkoulutusta on vuosien mittaan ollut, mutta en löytänyt missään vaiheessa uutta työpaikkaa”, Ensch kertoo. Hänen taloudellinen tilanteensa parani vasta eläkkeelle pääsyn jälkeen, vaikka pieni eläke ei tunnu riittävän mihinkään.

Maritta Ensch
Saksojen jälleenyhdistymisen myötä Maritta Ensch menetti työpaikkansa. Maritta Ensch Kuva: Minna Pye / Yle nainen,Ulkolinja: Kamppailu Saksasta

Talouskasvu ei hyödytä kaikkia

Geran kaltaisissa paikoissa oikeistopopulistinen AfD - eli Vaihtoehto Saksalle-puolue kerää kannatusta. Täällä ollaan tyytymättömiä nykymenoon, vaikka Saksalla meneekin taloudellisesti hyvin.

“Monet ihmiset kokevat, että talouskasvu ei ole hyödyttänyt heitä”, korostaa Leipzigin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Hendrik Träger. Vaikka Saksassa työttömiä on vähän, on maassa paljon ihmisiä, jotka joutuvat tekemään kahta tai jopa kolmea työtä tullakseen toimeen.

Nämä talousvaikeudet puolestaan ruokkivat tyytymättömyyttä nykymenoon, mikä on hyödyttänyt populisteja. Populistit ovat lisänneet kannatustaan myös arvostelemalla maahamuuttoa. Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen maahanmuutto on ollut keskeinen kiistanaihe Saksan politiikassa.

Kipuilu maahanmuuton kanssa tiivistyi itäsaksalaisessa Chemnitzin kaupungissa elokuussa 2018, kun saksankuubalaisen 35-vuotiaan miehen puukotus laukaisi viikkoja kestäneet mielenosoitukset. Puukotuksesta epäillään turvapaikanhakijoita.

Chemnitzin AfD:n tiedottaja Tino Schneegass
Chemnitzin AfD:n tiedottaja Tino Schneegass väittää maahanmuuton lisänneen rikollisuutta. Chemnitzin AfD:n tiedottaja Tino Schneegass Kuva: Minna Pye / Yle Vaihtoehto Saksalle (AfD),Tino Schneegass

Maahanmuuton vastustajat ovat hyödyntäneet Chemnitzin tapahtumia. Chemnitzin AfD:n tiedottaja Tino Schneegass väittää, että vuoden 2015 jälkeen turvattomuus ja rikollisuus ovat lisääntyneet.

“Kaupungin keskustassa on jopa päivittäin naisten ahdisteluja, ryöstöjä ja pahoinpitelyitä”, Schneegass vakuuttaa. Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin parantunut viime vuodesta, vaikka tilanne on yhä jännittynyt.

“Ihmiset eivät ole ulkomaalaisia vastaan, mutta he vaativat maahantulijoita noudattamaan lakejamme. Meidän maassamme on noudatettava meidän sääntöjämme”, Schneegass korostaa.

Saksalainen kulttuuri uhattuna?

AfD kerää kannatusta erityisesti täällä Saksan itäosissa. Puolue noussee Saksin syyskuun maapäivävaaleissa osavaltion toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

“AfD:n kannattajat kokevat, että Saksan valtio on lakannut olemasta saksalainen kansallisvaltio ja että liittotasavallan hallituksella ei ole mitään sitä vastaan, että tänne muodostuu monikulttuurinen yhteiskunta”, selittää Dresdenin yliopiston entinen politiikantutkimuksen professori, Werner Patzelt.

Patzelt on Saksassa kiistelty hahmo, ja häntä on syytetty itäisen Saksan populistien liiallisesta ymmärtämisestä. Hän näkee itäsaksalaisten tyytymättömyyden taustalla Saksojen jälleenyhdistymisestä kumpuavan epäluulon liittotasavallan poliittista järjestelmää kohtaan.

“Kun itäsaksalaiset sitten osoittivat kaduilla mieltään maahanmuuttoa vastaan, syytettiin, että he eivät ymmärrä monikulttuurisen yhteiskunnan saavutuksia”, Patzelt kuvailee. Saksan poliittisen eliitin alentuva suhtautuminen itäsaksalaisiin on puolestaan ruokkinut poliittisiin päättäjiin ja mediaan kohdistuvaa vihamielisyyttä.

Tämä epäluulo järjestelmää kohtaan näkyy valmiudessa marssia kaduilla. Pegida-liikkeen kannattajat ovat jo yli kolmen vuoden ajan kokoontuneet lähes joka maanantai vastustamaan maahanmuuttoa ja islamia Dresdenin keskustassa.

Katumielenosoitusten pitkä perinne

DDR:n sosialistinen järjestelmä kaatui samanlaisten katumielenosoitusten avulla. Mutta paljon on muuttunut: 1990-luvulla marssittiin vapauden ja rajojen avaamisen puolesta, nyt mielenosoituksissa kannetaan huolta turvallisuudesta ja vaaditaan rajojen sulkemista.

“Täällä ei ymmärretä, että politiikassa joudutaan tekemään kompromisseja”, selittää dresdeniläisen B3-instituutin tutkija Anja Bohländer. Hänen mukaansa Itä-Saksassa lähdetään helpommin kaduille vaatimaan omien oikeuksien toteutumista.

“Mennään kaduille ja kuvitellaan, että oma näkemys edustaa todellisuutta eikä ymmärretä, että olemmekin vähemmistö”, Bohländer kuvailee mielenosoittajia. Hän katsoo, että Itä-Saksassa ei ole sisäistetty, että demokratiassa on suvaittava myös muiden näkemyksiä.

Maahanmuuttoa vastustava Pegida liike osoittaa mieltään Dresdenissä. Poliiseja paikalla.
Maahanmuuttoa vastustava Pegida liike on osoittanut mieltään Dresdenissä säännöllisesti jo yli kolmen vuoden ajan. Maahanmuuttoa vastustava Pegida liike osoittaa mieltään Dresdenissä. Poliiseja paikalla. Kuva: EPA/EFE/Filip Singe mielenosoitukset,Ulkolinja: Kamppailu Saksasta

Saksan itäosissa on myös vähemmän pakolaisia kuin maan länsiosissa. Siitä huolimatta täällä maahanmuuttovastaisuus on voimakkaampaa. Anja Bohländer näkee taustalla myös 1990-luvun oikeistoradikalismin perinnön.

“Muukalaisvihamielisyys oli tuolloin täällä Saksissa voimakasta”, hän sanoo. Saksojen jälleenyhdistymisen myötä länsisaksalaiset uusnatsiorganisaatiot levittäytyivät nopeasti itään ja ovat alueella yhä aktiivisia.

AfD:lle rasismi on ongelma

AfD-puolueelle äärioikeistolaiset ja rasistiset jäsenet ovat ongelma. Puolueen kasvun vuosina ei pystytty kunnolla kontrolloimaan, keitä sen riveihin liittyi.

“Rasistiset lausunnot ovat ongelma AfD:lle, sillä ne uhkaavat jopa puolueen olemassaoloa”, professori Patzelt korostaa. Saksassa oikeistoradikaalia agendaa ajava puolue jäisi auttamatta pienpuolueeksi, sillä natsiajan perinnön takia ihmiset karttavat avointa rasismia.

AfD:n sisällä käydään yhä kamppailua puolueen suunnasta. Osa jäsenistä haluaa tehdä puolueesta normaalin konservatiivisen puolueen, toiset puolestaan muokkaisivat siitä uuden kansallissosialistisen puolueen.

Puolueen riveissä rasismi kiistetään jyrkästi. Chemnitzin AfD:n Tino Schneegass kuitenkin sanoo, että puolueen sisällä on erilaisia näkemyksiä.

“Meillä on talousliberaaleja ja isänmaallisia jäseniä. En ole koskaan nähnyt puolueessamme rasismia”, hän sanoo, mutta myöntää, että jotkut puolueen jäsenet voisivat harkita paremmin sanomisiaan ja kirjoituksiaan.

Teksti: Minna Pye, ohjaaja

Ulkolinja: Kamppailu Saksasta Yle TV1 30.5. klo 21.55 ja Yle Areena.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua