Hyppää pääsisältöön

Jennifer Higdonin harppukonsertto on perusvarmaa jälkeä

Rochesterin filharmoninen orkesteri on kapellimestari Ward Staren johdolla taltioinut tuoretta yhdysvaltalaista orkesterimusiikkia. Painopiste on uudessa musiikissa, kun kaksi äänitteen kolmesta teoksesta on taltioitu ensimmäistä kertaa. Mukaan on mahtunut myös Samuel Barberin 1930-luvun puolessavälissä valmistunut sinfonia nro 1.

American Rapture äänitteen kansi
American Rapture äänitteen kansi Jennifer Higdon

Barberin ensimmäisessä sinfoniassa vuorottelevat jäntevät uusklassiset rytminytkähtelyt sekä verkkaisemmin etenevät hehkuvat melodialinjastot. Lopussa melodiat kuljettelevat muhkeaa koraalia, josta kasvaa viimeinen suurieleisesti myllertävä huipennus.

Patrick Harlinin (s. 1984) Rapture rullaa eteenpäin enimmäkseen vauhdikkaasti, mutta maksimaalisuutta tavoitellessaan hieman hukkaa tiensä loppua kohti.

Paras anti kuullaankin heti äänitteen alussa. Jennifer Higdonin (s. 1962) tuoreeltaan taltioitu harppukonsertto jakautuu varsin tasaisesti neljään osaan. Umpidiatoninen ensiosa First Light lilluu pehmeästi. Joy Ride kipittelee vauhdikkaasti ja kevyesti. Lullaby-osassa harppu kietoutuu orkesterin lempeisiin melodioihin. Teoksen päättävä Rap Knock tuo mukaan rytmisempiä aineksia. Viimeisessä osassa harpisti Yolanda Kondonassiksen voimalliset sävelvyöryt pomppaavat tallennuksen sointikuvassa vähän liiankin voimakkaaasti etualalle. Lisäksi hieman kuivakka äänitys osaltaan hieman latistaa harpun sointia. Musiikillisesti perusvarmassa kokonaisuudessa on kuitenkin imua.

American Rapture. Yolanda Kondonassis, harppu, Rochesterin filharmoninen orkesteri, joht. Ward Stare. Azica Records. (ACD-71327)

Kuuntele Uudet levyt 28.5.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Mustan 1900-luvun musiikillinen testamentti

    Levyarvio

    Natsi-Saksan juutalaisvainot ja antisemitismi, joka vaikutti laajemminkin Euroopassa, myös Stalinin Neuvostoliitossa, tuhosi ihmiselämien lisäksi suuren osan vuosisadan merkittävintä taidetta. Se esti teosten syntymisen joko suoraan tai muutti taiteen tekijöiden kokemusta maailmasta niin merkittävästi että myös taide ja sen reseptio muuttuivat. Tästä voi hyvällä syyllä puhua Mieczyslaw Weinbergin kohdalla. Omaisten menehtyminen natsien käsissä, pako Puolasta Valko-Venäjän kautta Moskovaan ja suoraan Stalinin syliin jätti lähtemättömän jäljen Weinbergiin.

  • Teatraalisen lyyrikon orkesterimusiikki tenhoaa

    Levyarvio

    Hans Werner Henze oli säveltäjänä tyylillisesti moniääninen, hyvinkin moderni mutta lyyrisellä, teatraalisella ja jopa tunteellisella pohjavireellä, hän otti yhteiskunnallisesti kantaa ja viihtyi sellaisissa modernistien hylkimissä teoslajeissa kuin sinfoniassa ja oopperassa. Värikkäissä ja usein ohjelmallisissa teoksissaan Henze on kaiketi itse asiassa postmodernimpi kuin monet niin sanotut postmodernistit.

  • Wolfin liedit ovat myöhäisromantiikan parasta antia

    Levyarvio

    Myönnän auliisti, että on tiettyjä musiikinlajeja – ja ehkäpä jopa säveltäjiä – joita tuon häpeilemättä esiin aina kun voin. Romantiikan ajan laulumusiikki muun muassa kuuluu lemppareihini, myös musiikinhistoriallisen merkityksensä vuoksi: 1800-luvun musiikillista kieltä on melko mahdotonta irrottaa lauletuista sanoistaan silloinkaan kun se väittää olevansa Hanslickin sanoin “soiden liikkuvia muotoja” eli niin sanotusti absoluuttista musiikkia.