Turkki–Kreikka, Libya–Italia ja Marokko–Espanja. Kun yksi reitti Eurooppaan tukahdutetaan, seuraava, usein vaarallisempi, otetaan käyttöön. Turvapaikkahakemusten määrät antavat osviittaa siitä, mistä ja miten ihmiset ovat Eurooppaan tulleet. Tässä jutussa voit itse tutkia seitsemän viimeksi kuluneen vuoden kehitystä koko Euroopan tasolla ja perehtyä yksittäisten maiden tilanteisiin.
Vuonna 2015 Eurooppaan tuli ennätysmäärä ihmisiä alueen ulkopuolelta. Myös turvapaikkahakemusten määrät kasvoivat hurjasti.
Syitä tähän on paljon, mutta suuri vaikutus oli ainakin seuraavilla asioilla:
- Levottomuudet, sodat ja väkivalta olivat ajaneet miljoonia ihmisiä pois kodeistaan. Paine Euroopan lähialueilla kasvoi, kun niihin kertyi paljon ihmisiä.
- Olemassa olevien Eurooppaan johtavien reittien käyttämisestä tuli hetkellisesti helpompaa, kun valtiot sallivat ihmisten kulkevan niiden läpi.
- Hetkellisesti herännyt omatunto sai Euroopan maat suhtautumaan alueelle saapuviin ihmisiin myönteisemmin, ja tämä viesti tavoitti tulijat.
Mutta nyt on aika tutkia Docventuresin teitä varten tekemää karttaa seitsemän viime vuoden ajalta!
Näet pian, että esimerkiksi Kreikassa hakemusten määrä kääntyy nousuun vasta myöhemmin kuin muualla Euroopassa, jossa vuoden 2015 piikki hakemusten määrässä näkyy liki jokaisessa maassa.
Miksi? Me kerromme!
Näin tulkitset yläpuolelta löytyvää karttaa!
- Kartassa maita verrataan vain ja ainoastaan itseensä. Maan väri punastelee sen mukaan, montako hakemusta ihmiset ovat kussakin kuussa jättäneet verrattuna maan omaan maksimiin.
- Voit ottaa yksittäisen maan tiukempaan tsuumailuun valitsemalla sen kartalta. Näet kartan alla olevasta kuvaajasta miten hakemusten määrä on kehittynyt
- Voit myös pysäyttää animaation klikkaamalla aikajanaa ja valita itse, mitä ajankohtaa Euroopassa tarkastelet tarkemmin.
- Jutussa puhutaan turvapaikkahakemusten määrästä. Määrään sisältyvät myös uusintahakemukset samassa tai toisessa Euroopan maassa. Valtioiden välillä on eroja siinä, kuinka turvapaikkaa haetaan.
- Tiedot ovat Eurostatilta ja pitävät sisällään 32:n maan kuukausittaiset tiedot. Ruotsin viimeisimmät tiedot ovat tammikuulta 2019.
Miten tapahtumat Euroopassa sitten etenivät?
Lokakuu 2014
Ruotsiin jätetään yli 10 000 turvapaikkahakemusta. Paine muun muassa Turkissa, jossa oli paljon etenkin kiihtyvää Syyrian sotaa paenneita, mutta myös esimerkiksi Iranin alueeltaan käännyttämiä afganistanilaisia. Libyassa tilanne yhä kaaottisempi.
Tammikuu 2015
Kreikan vaalit, jotka voittaa Syriza-puolue. Muutos politiikassa: maa ei käännytä ihmisiä, jotka tulevat merirajalle, vaan päästää heidät eteenpäin.
Huhtikuu 2015
Välimerellä kuolee yhden viikonlopun aikana yli 800 ihmistä.
Loppukesä 2015
Makedonia päästääKreikan rajalla odottavia ihmisiä kulkemaan maan läpi. Valtioiden rajojen ylittäminen Balkanilla helpompaa kuin aiemmin.
Syyskuu 2015
Kolmevuotias syyrialainen Alan Kurdi hukkuu Välimerellä, kun hänen perheensä pyrkii Eurooppaan. Uutiskuvat aiheuttavat valtavan keskustelun tilanteen epäinhimillisyydestä.
Syyskuu 2015
Angela Merkel pitää puheen, jossa sanoo Saksan rajojen olevan auki pakeneville. Puhe vaikuttaa muun muassa siten, että Budapestin asemalla jumissa olleet ihmiset voivat jatkaa matkaa Saksaan.
Syyskuu 2015
Suomesta hakee turvapaikkaa yli 10 000 ihmistä. Viikolla 39 turvapaikkahakemuksia tulee enemmän kuin edeltävänä vuonna yhteensä.
Lokakuu 2015
Unkari ilmoittaa sulkevansa Kroatian vastaisen rajan ja aloittaa väkivaltaisen rajapolitiikan. Kun Unkarista haki elokuussa turvapaikkaa yli 47 000 ihmistä, lokakuussa hakemuksia tehtiin vain 600. Merkittävä syy tähän oli myös Merkelin syyskuinen puhe, jonka seurauksena monet jatkoivat matkaa Saksaan sen sijaan, että olisivat hakeneet turvapaikkaa Unkarista.
Marraskuu 2015
Balkanin rajoilla dominoefekti. Slovenia, Makedonia, Serbia ja Kroatia sulkevat pääsyn muilta kuin Syyrian, Irakin ja Afganistanin kansalaisilta.
Maaliskuu 2016
EU ja Turkki tekevät yhteisen julkilausuman, jolla pyritään palauttamaan mahdollisimman paljon Kreikkaan pyrkineitä ihmisiä Turkkiin. Ihmisoikeusjärjestöt arvostelevat sopimusta. Päätöksen jälkeen turvapaikkahakemusten määrä Kreikassa kääntyy jyrkkään kasvuun. Julkilausuma vähentää muualle Eurooppaan jatkavien ihmisten määrää.
Elokuu 2016
Saksassa suurin määrä turvapaikkahakemuksia. Tätä selittää osin maan käytäntö rekisteröidä maahan saapuvat ihmiset ensin maahantulijoiksi, jotta nämä voivat vasta myöhemmin hakea turvapaikkaa.
Marraskuu 2016
Kun kulku Turkista Kreikan kautta Eurooppaan vaikeutuu, alkaa Libya–Italia-reitin läpi kulkea yhä enemmän ihmisiä. Vuoden 2016 aikana arvioidaan Italiaan saapuneen Libyasta 181 000 ihmistä. Kaikki Italiaan tulleet eivät hae turvapaikkaa Italiasta tai muualtakaan. Vuonna 2019 Italiassa arvioidaan olevan yli 100 000 ihmistä, jotka eivät ole hakeneet turvapaikkaa.
Maaliskuu 2017
EU ilmoittaa, ettei enää aio pelastaa siirtolaisia Välimerellä. Yhteistyö Libyan rannikkovartioston kanssa tiivistyy, jotta ihmisten lähtö Libyasta kohti Italiaa voitaisiin estää. Samalla paine yksityisten tahojen ja järjestöjen pelastusoperaatioiden estämiseksi kasvaa.
Heinäkuu 2018
Italian uusi sisäministeri Matteo Salvini pyrkii sulkemaan satamat siirtolaisilta. Vuoden 2018 aikana Välimerellä tiedetään hukkuneen yli 2 000 ihmistä.
Joulukuu 2018
Suuri ryhmä turvapaikanhakemuksia jättäneistä on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostakin EU-maasta, Norjasta tai Sveitsistä. Vuonna 2018 heitä oli noin 240 000, kun 2017 heitä oli vain 55 000. Ennen vuotta 2016 tulleista turvapaikanhakemuksista taas lähes kaikki olivat uusia.
Tammikuu 2019
Italian reitin umpeuduttua monet Pohjois-Afrikassa liikkeellä olevat siirtyvät yrittämään Eurooppaan Marokon kautta. Espanjaan tuli Marokosta koko vuoden 2018 kasvava määrä turvapaikkaan hakevia. Heidän määränsä vähenee tammikuussa, kun maa ottaa käyttöön tiukemman rajakontrollin ja tiivistää yhteistyötä Marokon viranomaisten kanssa. Toukokuuhun mennessä tänä vuonna Espanjasta turvapaikkaa on hakenut noin 40 000 ihmistä. Heistä yli 75 prosenttia on peräisin latinalaisesta Amerikasta: Venezuelasta, Kolumbiasta ja Nicaraguasta.
Tässä jutussa puhutaan turvapaikkahakemuksista. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea siitä, kuinka ihmiset liikkuvat.
Vaikka maa- ja merirajoja ylittävät ihmiset ovat ehkä selvimmin näkyvä joukko, on reittejä Eurooppaan monenlaisia. Vanhan imperiumin keskipisteen Ison-Britannian turvapaikkahakemusten tasainen virta (katso vaikka kuvaajasta!) voidaan nähdä tästä yhtenä esimerkkinä: iso osa hakemuksista jätetään, kun maahan on tultu virallisin matkustuspaperein ja viisumein.
Vuonna 2015 Eurooppaan, 500 miljoonan ihmisen alueelle tuli miljoona ihmistä. Turkin väkiluku on noin 80 miljoonaa ja siellä arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa siirtymään joutunutta ihmistä.
Kaikkiaan maailmassa on arvioiden mukaan noin 70 miljoonaa ihmistä, jotka ovat jättäneet kotinsa sodan tai väkivallan takia. Heistä 25 miljoonaa on joutunut lähtemään toiseen maahan.
Joidenkin arvioiden mukaan elämisen ja toimeentulon mahdottomuuden takia kotinsa jättäneitä voi olla jopa 200 miljoonaa. Turvapaikkojen lisäksi ihmiset hakevat töitä ja opiskelupaikkoja. Esimerkiksi vuonna 2017 maailmassa oli yli 250 miljoonaa siirtolaista, ja heistä vain hyvin pieni osa haki mistään turvapaikkaa.
Vielä on hämärän peitossa, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa tähän kaikkeen, kun se tekee joistain maapallon alueista asumiskelvottomia tai ihmisten toimeentulosta eri alueilla vaikeaa.
Juttua varten on haastateltu vastaanottokapasiteetti ja valmius -tulosalueen johtajaa Kimmo Lehtoa Maahanmuuttovirastosta ja tutkija Anitta Kynsilehtoa Tampereen Yliopistosta.
