Hyppää pääsisältöön

Jere Vartiainen löysi runoilijan äänensä, kun uskalsi mennä päin häpeää

Runoilija Jere Vartiainen
Runoilija Jere Vartiainen Kuva: Raili Tuikka / Yle Tanssiva karhu,Jere Vartiainen

Jere Vartiainen etsii runoissaan ulospääsyä miehen ahtaasta roolista ja tutkii ihmisen keskeneräisyyttä. Vartiaisen kokoelma Minuus | Miinus on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Mies istuu psykologin vastaanotolla ja purkaa tunne-elämänsä solmuja. Psykologi kirjaa ylös havaintojaan:

Tutkittava (tva) kertoo, että ilman aikuisasua hän on kyvytön, kokematon ja täysin kauhuissaan.

Näin Jere Vartiaisen fkitiivinen psykologi analysoi tutkittavaa runossa Turvattomasti kiintynyt.

– Leikin psykologikielellä ja lausuntotekstillä, koska se on sellaista mitä osaan, Vartiainen naurahtaa.

Vartiainen on koulutukseltaan psykologi ja työskentelee Oulun kaupungilla aikuisten mielenterveyspalveluissa. Psykologiassa ja runoudessa häntä kiinnostaa sama asia: ihminen.

– Minua kiinnostaa miten ihminen rakentuu tai jää rakentumatta. Psykologia tutkii tätä, mutta myös runouden symbolinen maailma tuottaa tietoa ihmisestä.

Kun itsevarmuus kirjoittajana kasvoi, aiheisiin tuli syvyyttä.

Minuus | Miinus on Vartiaisen kolmas runokokoelma, mutta ensimmäinen, jota hän itse kehtaa kutsua runoudeksi.

– Aiemmin enemmän vain kirjoittelin menemään ja neppailin kielellä. Vasta tätä kokoelmaa kirjoittaessa oikeita juttuja alkoi avautua. Olen päässyt kiinni kivuliaisiin ja häpeällisiin aiheisiin. Sieltähän ne kiinnostavat asiat löytyvät.

Runoilijankehityksen kannalta tärkeää on ollut teksteistä saatu palaute. Suurena apuna on ollut etenkin runoilija Heli Slunga, jonka kanssa Vartiainen kertoo keskustelleensa paljon ja oppineensa hänen avullaan paremmin editoimaan tekstejään.

Samalla kun itsevarmuus kirjoittajana kasvoi myös aiheisiin tuli syvyyttä.

Runoni kertovat siitä kokemuksesta, kun ei riitä ja on vääränlainen.

Riittämättömyys, syyllisyys, suorittaminen ja vaativuus itseä kohtaan ovat asioita, joita Minuus | Miinus -kokoelma käsittelee. Runojen tutkittava kokee epäonnistumista niin parisuhteessa kuin työelämässä. Mahdottomalta tuntuu myös miehen roolin täyttäminen.

– Mietin millaiseen yksilötason kehitykseen miehiin kohdistuvat vääristyneet ja ahtaat rooliodotukset voivat johtaa. Siitä syntyi runo Kuin mies. Sen kirjoittaminen oli minulle käännekohta. Se oli ihan erilaista tekstiä kuin mikään aiemmin kirjoittamani, Vartianen sanoo.

Kuin mies - runo kertoo seksuaalisesta epäonnistumisesta ja siihen liittyvästä häpeästä. Runon marginaalissa huutaa armoton ääni: Tutkittava (tva) EI OLE OIKEA MIES!

– Tuntui, että jos pystyn kirjoittamaan tällaisesta, voin kirjoittaa mistä tahansa. Esteitä kirjoittamiselle ei enää ollut.

Vaikka omaa sukupuoltaan tuskaileva runojen puhuja on mies, Vartiainen kertoo pyrkineensä välittämään jotain yleisinhimillistä.

- Runoni kertovat siitä kokemuksesta, kun ei riitä ja on vääränlainen.

Tässä on paljon huumoria, mutta ei tämä pohjimmiltaan hauska kirja ole.

Kokemuksessa on lopulta kyse ennen kaikkea armottomuudesta omaa itseä kohtaan. Runojen psykologin vastaanotolla istuu aikuinen ihminen, mutta hän kantaa mukanaan lapsuuden taakkoja. Jokin kehitysvaihe on jäänyt kesken, tutkittava on jumissa menneissä pettymyksissä. Runoissa miehen puhe sekoittuu turvaa vaille jääneen pojan ääneen.

Vartiainen korostaa, että vaikka tutkittava on pahasti hukassa itsensä kanssa, hän ei ole poikkeusyksilö.

– Jokaisella meistä on taakkamme ja kipeitä asioita, joita kannattaa tutkia.

Kertomisen keinoja Vartiaisella on käytössä iso paletti. Tutkittavan ja psykologin puheen lisäksi kokoelma parodioi niin työvoimaviranomaisten lomakkeita kuin sosiaalisessa mediassa kiertäviä viiden pennin persoonallisuustestejä: Näetkö potentiaalia pimeässä? Tykkäätkö itsestäsi? YLLÄTÄ FACEBOOK-YSTÄVÄSI!

Välillä runoissa huudetaan isolla fontilla, toisaalla sanominen tiiviistyy vinksahtaneiksi aforismeiksi: Jos työttömältä leikkaa kädet, se juoksee lujempaa.

– Hupijutut ja persoonallisuustestit ovat tutkittavan defenssiä, Vartiainen summaa.

– Tässä on paljon huumoria, mutta ei tämä pohjimmiltaan hauska kirja ole. Toivon kuitenkin, että tästä voi saada lohtua.

Runous ei tavoita niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät.

Vaikka runoilijana taival on vasta alussa, lavarunopiireissä Vartiainen tunnetaan. Vuonna 2014 hänet valittiin lavarunouden Suomen mestariksi ja myös monet Minuus | Miinus -kokoelman runot taipuvat hyvin esitettyyn muotoon.

Vartiainen esiintyy mielellään, mutta runouden tekemisessä se on lopulta sivujuonne. Lavarunous on viime vuosina kuitenkin tuonut runoudelle uutta yleisöä. Kirjakaupoista runoteoksia on yhä vaikeampi löytää.

– Ajattelen, että jokaiselle on olemassa oma runoutensa, jos vain oikea runo löytäisi oikean ihmisen luo, Vartiainen miettii.

– Ongelma on, ettei runous tavoita niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät. Runous on haavoittuneiden kieltä.

Jere Vartiainen (s.1983)

Oululainen runoilija ja psykologi.
Julkaissut kaksi aiempaa teosta: Kirjoitin tämän kärpäspaperille, eikä se tarkoita paljon mitään (Hai, 2013) ja Enimmäkseen en nuku alasti. (Nordbooks, 2014).
Vartiainen on lavarunouden vuoden 2014 Suomen mestari.

Jere Vartiaisen teos Minuus | Miinus (Kolera, 2018) on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan Kajaanin runoviikolla 3.7. 2019. Palkinnosta kisaa yhteensä kuusi uutta runoteosta.

Raadin perustelut: Jere Vartiainen: Minuus | Miinus (Kolera, 2018)

Jere Vartiainen; Minuus | Miinus (Kolera, 2018) Raadin perustelut: Jere Vartiaisen teoksessa Minuus | Miinus aikuisen miehen ironisen, vihaisen ilmaisun alta kuuluu pojan hiljainen avunpyyntö. Vartiainen etsii runoilla nuorille miehille myötätuntoa ja tukea. Hän käyttää sanomisen pakossaan ison arsenaalin kertomisen keinoja: on mielenterveyspotilaan puhetta ja terapeutin analyysiä lomittain asemoituna, on runon pohjaksi muutettuja TE-toimiston lomakkeita, on aforismeja, ensyklopediamaisuutta, tehtäviä lukijalle. Välillä Vartiainen tuudittaa runojensa poikaa kehtolaulumaisella hellyydellä, ja kääntyy sitten huutamaan yhteiskunnan korvaan mustaa huutoa megafonilla. Tehokeinoilla rymistelyn läpi mies ja poika tulevat kumpikin kuulluiksi.

Kulttuuriykkösessä puhutaan Tanssiva karhu -runouspalkinnon ehdokkaista:

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.