Docventuresin kevään toinen erikoislähetys sai somen liekkeihin. Myös studiossa keskusteltiin paikoin kiivaasti, paikoin erittäin tunteikkaasti. Studiossa keskustelua kävivät pakolaisena Suomeen tullut, Suomen sekulaarit maahanmuuttajat ry:n perustaja Anter Yasa, valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. Onnistuiko Docventures tavoitteessaan käydä kiihkotonta keskustelua aiheesta? Katso itse koko Docventures ja Seinäjoen arabikevät -dokumentti tämän jutun alusta!
Tällä viikolla Docventures tarttui liki mahdottomana pidettyyn tehtävään ja keskusteli rauhanomaisesti isosta aiheesta: maahanmuutosta, vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteen hoidosta ja dokumentista Seinäjoen arabikevät.
Keskustelu pyörähti käyntiin tunteikkaasti, kun turvapaikkatoiminnasta kiireisimpinä vuosina vastannut Päivi Nerg kuvaili, millaisia tunteita ja muistoja "myrskyn silmässä olosta" dokumentti hänessä herätti. (Katso kohdasta 1:35:09)
– Mä elin kertaalleen taas koko 2015 syksyn ja siitä eteenpäin. Tuli sellainen olotila, että meinasi nousta tunteet pintaan ja jopa tippa silmään jossain kohti, hän sanoi ja kuvaili tunteitaan:
– Koin voimattomuuden tunteita, mutta toisaalta tunteita, että olen kokenut tämän aikaisemminkin. Sitten ylpeyden tunteita, meillä oli 190 vastaanottokeskusten aivan upeeta johtajaa, niin kuin tässäkin nähtiin.
Dokumentti ja illan teema saivat twitteristit ja muut somekeskustelijat yltymään kuumeiseen viestimylläkkään. Kuitenkin vanhoista lausunnoista vaahtoamisen ja kaarnalaivahuutelun lisäksi käytiin myös erittäin hyvää keskustelua illan teemasta.
Sosiaalisessa mediassa vatvottiin myös kysymystä, jonka Riku esitti Päivi Nergille seuraavaksi. Nerg sanoi vuosia sitten keskusteluohjelmassa, että viranomaiset tietävät kaikkien Eurooppaan saapuvien taustat. Tästä hän saa edelleen kritiikkiä.
– Olen saanut tästä eduskuntaa myöten vastata, mitä minä olen tarkoittanut sanonnalla, että tiedämme heidän kaikkien taustansa. Jos olisin valinnut sanani oikein olisin sanonut, että otimme kaikista sormenjäljet ja valokuvat ja vertasimme niihin järjestelmiin, mitä meillä oli olemassa, mutta emme tietenkään tienneet heidän kaikkien taustojaan.
Yle esitti dokumentista ohjaajan haluaman version
Todettakoon tässä vaiheessa vielä ääneen, että Docventuresin esittämä dokumentti on ohjaaja Matti Reinikan hyväksymä leikkausversio.
Ennen dokumenttia Reinikka ja Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen kävivät keskustelua ja avaavat kumpikin omalta osaltaan, mitä talven ja kevään aikana on tapahtunut. (Katso kohdasta 05:05)
Reinikka kertoo kokeneensa, että julkisuus oli hänen ainoa tapansa saada tahtonsa läpi.
Riku ja Tunna esittivät Huoviselle yleisön kysymyksiä muun muassa siitä, ymmärtääkö Yle, että toiminta voi näyttää joidenkin mielestä sensuroinnilta.
– Olen ollut Yleisradiossa kohta 30 vuotta. Näen, että Yleisradio on julkaisutoiminnassa. Yritämme kaikkemme, että asiat tulee julkaistuksi. Niin kuin tässäkin tapauksessa tulee julkaistuksi tämä dokumentti ja sen päälle keskustelu. Tämä on käynyt läpi saman prosessin kuin muutkin kaikki vastaavat tuotannot, Huovinen vastaa.
Kysymykseen siitä, laskelmoiko Yle elokuvan näyttämisen ajankohtaa, Huovinen sanoi, että asiat ratkaisevat, ei kalenteri tai vaalien aikataulu. Nyt esitetty versio saapui Yleen toukokuun alussa.
Tunna avoimena: aiheesta puhuminen pelottaa
Keskustelun käynnistyttyä Tunna paljasti palan sisimpäänsä ja kertoi, että tämä erikoislähetys jännittää häntä enemmän kuin yksikään aiemmista lähetyksistä. Ja lähetyksiähän on tehty jo yli 50. (Katso kohdasta 1:43:31)
– Kun rupesin kuuntelemaan sitä jännitystä, ymmärsin, että sen takana oli pelko. Ymmärsin, että oon avuton tämän todella vaikean asian äärellä ja sen takia pelkään sanovani jotain, joka ymmärretään väärin, ja sitä väärinymmärrystä käytetään satuttamaan mua. Pelkään, että tulen satutetuksi, kun todella haluan tulla kuulluksi, Tunna tilitti.
Tämä resonoi kotona katsovissa yleisöissä:
Päänavaukseen tarttui myös studiovieras Anter Yasa, Suomen sekulaarit maahanmuuttajat ry:n perustaja. Hän sanoi vuosia yrittäneensä puhua samoista teemoista Suomessa ja että monet kantasuomalaiset pelkäävät saavansa rasistin leiman.
– Ideologioita, uskontoja ja ajatuksia on voitava kyseenalaistaa ja kritisoida.
Riku jatkoi tästä pohdintaan, eikö somessa ja keskustelupalstoilla kuitenkin ole paljon ihan puhtaasti rasistista puhetta. Anter Yasa oli asiasta samaa mieltä, mutta halusi erottaa sen asiallisesta kritiikistä.
– Meillä on tällaisia niin sanottuna disinformaatioasioita, että otetaan tietty faktapohjainen asia ja siihen sekoitetaan tosi paljon pelkoa ja salaliittoa.
Tutkija muistutti, että Suomikin on ulkorajavaltio
Illan aikana puhuttiin paljon vuoden 2015 tapahtumista. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko avasi Euroopan rajoilla olleita tilanteita ja sitä, miten "rajat kiinni" -retoriikka ei toimi. (Katso kohdasta 1:58:40)
– Realismi politiikan tutkimuksessa yleensä viittaa siihen, että omia ideologioita ollaan valmiita ajamaan keinolla millä hyvänsä. Jos kaikki valtiot noudattaisivat tällaista realismia, se olisi haitallista koko järjestelmälle. Se on käytännössä mahdollista vain muutamille, jotka ovat vapaamatkustajina tässä systeemissä, Tammikko sanoi.
Vaikka vuonna 2015 tilanne syntyi siitä, että ulkorajavaltiot eivät noudattaneet yhteisiä sopimuksia, korosti Tammikko myös sitä, että turvapaikkapolitiikka on EU:ssa rakennettu epäoikeudenmukaisesti.
– Ulkorajavaltiot ovat etulinjassa, ja systeemi on suunniteltu isojen maiden ajamana. Nämä isot maat keskellä, Iso-Britannia, Saksa ja Ranska ovat suojeltu siinä mielessä, että ulkorajavaltiot hoitaisivat tämän menettelyn, Dublin-menettelyhän pohjautuu just tähän.
Tammikko totesi myös Suomen olevan ulkorajavaltio, ja ettei nykyinen menettely ole Suomelle hyvä, jos paljon turvapaikanhakijoita tulee meidän rajoillemme ja jäämme yksin asian ratkaisemisen kanssa.
Kaikki keskustelijat: nyt tarvitaan dialogia
Suomen miesten tuore maailmanmestaruus jääkiekossa ehkä vei Rikun äänen, mutta antoi myös ajateltavaa keskustelijoille. Illan päätteeksi Tunna lainasi päävalmentaja Jukka Jalosta, joka sanoi Mörön olleen hyvä kapteeni, koska tällä riitti empatiaa kaikille. (Katso kohdasta 2:30:32)
– Nyt kun me kaikki lähdetään tästä omiin kupliimme, niin miten meillä riittäisi empatiaa muihin kupliin? Tunna kysyi Jalosen johdattelemana.
Tammikko vastasi, että pitää myös kuunnella muita, vaikka usein keskusteluissa vaikuttaa olevan tärkeintä päästä ääneen.
Yasa korosti, että täytyy kuunnella osaavia yhteisöjä, islamista puhuttaessa yhteisössä eläviä ja sieltä tulevia.
– Islamin reformi liberaalimpaan suuntaan lähtee sieltä sisältä. Pitää tukea maallistuneita ja liberaaleja muslimeita.
Päivi Nergin viesti veti illan keskustelun kokoon.
– Jos osaisimme kohdella toista niin kuin toivoisimme, että toinen ihminen kohtelee minua, emmekö pääsisi hirveän paljon pidemmälle?
Katso koko lähetys ja kuohuttanut leffa tästä:
