Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

Viisi lasta ja koira katsovat satamaan. Kesäinen päivä satamassa.
Kuusikko ja kuoleman varjot -sarjan kuusikkoon kuuluvat Kata (Heidi Heiskanen), Anna (Elena Leeve), Mikko (Petteri Erofejeff), Jani (Reino Nordin) ja Kimmo (Ilkka Ihamäki) sekä Renny-koira (Mucki). Viisi lasta ja koira katsovat satamaan. Kesäinen päivä satamassa. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Elena Leeve,Reino Nordin,Kuusikko ja Kuoleman varjot

Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

Toivotut: Lasten ja nuorten seikkailusarjoja

1. Ryhmä nerokkaita nuoria

Seikkailuihin päädytään harvoin yksin. Lastenkirjallisuuden seikkailukerhoista esikuvia ovat saaneet elokuvakerho sarjassa Kuusikko ja kuoleman varjo (1997) ja etsiväryhmä sarjassa Kultainen salama (1994). Sarjassa Riikka ja kaksoset (1994) aikuiset miehet ja nuori tyttö muodostavat erikoisen kolmikon, joka selvittää mysteerejä Savossa.

Tartsan Koivula suomalaisessa leppämetsässä -ohjelman Anssi Koivumaa (Kyösti Väntänen) haluaa olla Tartsan ja tahtoo Marikki Mäkelän (Marja Peräsalo) Janeksi. Tartsan-seura aikoo etsiä rikoksia ratkaistavaksi paikallislehdestä, mutta entä jos niitä ei ole yhtään? Ohjelma on vuodelta 1980 ja se on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Usein kaveriporukkaan kuuluu myös maskotti. Koira voi auttaa ryhmää löytämään rikollisia, vaikka joissain tapauksissa utelias lemmikki vie vain syvemmälle seikkailuihin, kuten Renny-koira sarjassa Kuusikko ja kuoleman varjot.

Toisenlainen ystävyys ja nuorten rakkaus leiskuu sarjassa Bongari. Olli (Mika Nuojua) on intohimoinen lintubongari, mutta riittääkö aikaa ja mielenkiintoa lähibaarissa työskentelevälle Susannalle (Petra Karjalainen)? Bongari on vuodelta 1994.

2. Musiikki virittää jännityksen

Aikakauden suosikkimusiikin nostalgia vie katsojan takaisin 1980- ja 1990-luvulle. Ohjelmiin sävelletyt rytmit kuljettavat läpi jännittävien tapahtumien tai lisäävät koheltamisen hauskuutta. Edu Kettunen on säveltänyt musiikin Kuusikko ja kuoleman varjot sekä Enon varjo (1999) ja Postimiehen varjo -sarjoihin (2000).

Erityisen paljon aikaansa kuvaavaa rytmikästä musiikkia on vuonna 1994 julkaistussa sarjassa Kultainen salama. Kuusiosainen sarja on jaettu kolmeen eri seikkailuun ja sen musiikin on säveltänyt Johnny Lee Michaels, joka tunnetaan muun muassa glamrock-bändi Sound Storm Shockin keulahahmona ja 22-pistepirkon tuottajana.

3. Ennakkoluuloista pyristellään irti

Kuusikko ja kuoleman varjot -sarjassa Jani (Reino Nordin) on jäänyt ilman vanhempiaan ja elää isoisänsä kanssa vaatimattomissa oloissa. Annan (Elena Leeve) isä on amerikkalainen, äiti suomalainen ja perheellä ei ole rahasta puutetta. Erilaiset lapset muodostavat elokuvakerhossa ryhmän ja päästävät pakon edessä ennakkoluuloistaan irti.

Kultainen salama -sarjassa kiusattu köyhän perheen tyttö rikastuu äkkiä perheen lottovoiton vuoksi ja saa ylimääräistä huomiota osakseen. Sarjassa myös kyseenalaistetaan stereotyypisia tyttöjen ja poikien rooleja.

Niin. Pojat on aina johtajia ja sit tytöt tekee eväät retkille, vai?― Elisa (Virva Garam) sarjassa Kultainen salama

4. Hämäräbisnekset ja muut uhkaavat tilanteet

Mitäpä olisi tarina ilman vaaraa! Lasten- ja nuortensarjoissa selvitetään mysteereitä, jopa henkirikoksia. Ihan mistään pienistä ongelmista ei ole kyse, mutta rohkeat nuoret pääsevät helposti rikollisten jäljille. Joidenkin tarinoiden jännittävät käänteet voivat pelottaa pienimpiä katsojia. Näitä ohjelmia onkin hyvä katsoa yhdessä perheen kanssa.

Kuusikko ja kuoleman varjot -sarjassa elokuvakerhon filmille tallentuu aseellinen ihmiskaappaus. Kaatopaikan mökinrähjästä löytyy taulu pullollaan rahaa. Miksi prätkäjengi sytyttää mökin palamaan? Vaara on viimeistään silloin todellinen, kun yksi kerhon jäsenistä kaapataan.

Kultainen salama -kerho saa selvittää useammankin ongelman. Ensin kidnappaaja vie väärän tytön ja toisessa seikkailussa kaahaaja ajaa jalankulkijoiden päälle.

Eno varjo -sarjassa sen sijaan nuoret (Eero Ritala, Niklas Halmajärvi, Mirjami Heikkinen) joutuvat todistamaan, kun heidän ystäväänsä Jukka Enoa (Micke Rejström) ammutaan. Mitä Eno on heiltä piilotellut? Postimiehen varjo -sarja jatkaa tarinaa siitä, mihin Enon varjo jäi.

Pääkallotynnyrit-sarjassa (1993) taas jäljitetään ympäristörikollisia, Kolarikorjaamossa kummittelee -sarjassa (1987) lähitienoita kiusaavia autovarkaita.

5. Kun aikuiset eivät kuuntele

Kovin usein nokkelat lapset joutuvat hankalan paikan eteen, kun poliisi ei usko heitä. Fakta muuttuu poliisin korvissa vain nuorten vilkkaaksi mielikuvitukseksi. Epäreilu kohtelu saa seikkailijat kiukun valtaan, eikä heillä ole muuta mahdollisuutta kuin todistaa tietämänsä oikeaksi. Kun poliisin lisäksi vanhemmat ja muut aikuiset ummistavat silmänsä lasten touhuille, on seikkailun ainekset kasassa.

Joskus täti, setä tai naapurin tuttu on kuitenkin ainut, joka lopulta nuoria voi auttaa. Kultainen salama -sarjassa lasten epäilyksiä kuuntelee nuori poliisi, joka ei ole vielä liian monessa sopassa keitetty. Tarinoissa onkin usein opetus juuri vanhemmille – kuunnelkaa lastenne huolia.

Ei äiti kyl varmaan huomais, jos me jäätäis tänne.― Petra (Anniina Roos) sarjassa Pääkallotynnyrit

6. Loputon tiedonjano

Seikkailuihin ajautuvien lasten aistit ovat aikuisia herkempiä huomaamaan outoja juttuja. Sen lisäksi he ovat uteliaiden luonteidensa vuoksi hyviä suunnistajia. Kartat, kaupungit, metsät ja pellot ovat tuttuja, mikä auttaa etsintäoperaatioiden suunnittelussa.

Enon varjo- sekä Postimiehen varjo -sarjoista tuttu kolmikko tietää Helsingin kadut ja tutustuttaa myös katsojan siihen. Riikka ja kaksoset vie Savoon, Kuopioon ja kalakukkoreseptin kaappaajien jäljille. Maaseudulle, Hepomäelle, lomareissulle saapuneet pojat päätyvät selvittämään autovarkaiden rikoksia sarjassa Kolarikorjaamossa kummittelee.

Tartsan Koivula suomalaisessa leppämetsässä on kuvattu Jyväskylän, Saarijärven ja Äänekosken alueella. Pääkallotynnyrit on kuvattu Perniön, Teijon ja Salon alueella.

Nuoret ovat myös nokkelia käyttämään uusinta tekniikkaa, kuten tietokoneita, tiedonhaussaan.

Meiän faijan netistä pääsee ainakin yliopiston www-sivuille.― Anna (Elena Leeve) sarjassa Kuusikko ja kuoleman varjot

Mitä muita yhdistäviä tekijöitä löydät näistä sarjoista?

Keskustelu sulkeutuu 9.6.2019.
Keskustele
  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Areenan käyttö jatkaa kasvuaan

    Areenan käyttö on vuoden aikana kasvanut kovaa vauhtia

    Kesän lähestyessä on hyvä tilaisuus katsoa, miten Areenan käyttö on kehittynyt. Ja kehitystä selvästi on. On ilo huomata, että suomalaiset ovat ottaneet Areenan aiempaa aktiivisempaan käyttöön monilla eri laitteilla. Areena on edelleen Suomen arvostetuin verkkopalvelu ja suositumpi kuin esimerkiksi kansainvälinen suoratoistojättiläinen Netflix.

  • Kirjautumalla enemmän irti Yle Areenasta

    Kirjautuminen helpottaa Areenan käyttöä

    Areenaa on jo jonkin aikaa muutettu ohjelmakirjastosta henkilökohtaisesti jokaista käyttäjää palvelevaksi video- ja audiopalveluksi. Henkilökohtaisuus toteutuu erityisesti silloin, kun käyttäjä kirjautuu Areenaan. Yle Tunnus on monissa Ylen palveluissa käytössä oleva kirjautumispalvelu, jonka avulla käyttäjä voi tunnistautua ja saada parempaa henkilökohtaista palvelua.