Hyppää pääsisältöön

Työt Euroopan juutalaisten historia- ja holocaust-museoiden parissa pitävät professori Rainer Mahlamäen kiireisenä

Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Viime vuosien mielenkiintoiset kansainväliset työt Euroopan juutalaisten historian ja holocaust museoiden myötä pitävät hänet kiireisenä.

Rainer Mahlamäki kasvoi ja kävi koulunsa Pohjanmaalla. Yksi merkittävimmistä tapahtumista oli kun hänen vanhempansa päättivät että poika jatkaa opintojaan oppikoulussa.

Äidin ottama valokuva. Minulla on päälläni klubitakki, muodin mukainen poolopaita ja kiiltävät teräväkärkiset juhlakengät. Äiti on pukenut poikansa parhaimpiinsa.

– Vanhemmat tekivät puolestani valinnan, jonka merkitys omalle elämälle on ollut ratkaiseva. Pääsin koulutielle. Ilmajoella olin Huissin kylältä tuolloin ainoa, joka luokaltani aloitti oppikoulun pienestä Marjoharjun kansakoulusta.

Koulun piirustuksenopettaja, kuvataiteilija Oiva Polarilla oli merkittävä rooli ammatinvalinnan suhteen.

– Lukion viimeisellä luokalla hän katsoi piirtämistäni ja tokaisi: ”Ryhdy arkkitehdiksi”. Innostuin ja siitä lähti liikkeelle kaikki, kuvailee Rainer Mahlamäki uransa alkua.

Ensimmäinen ulkomaan matka, reilun kahden viikon opintomatka opiskelutovereiden ja professoreiden kanssa Tampereelta Ranskaan – bussilla.

Rainer Mahlamäki aloitti opintonsa vuonna 1976 Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Sieltä löytyivät myös tulevat työkaverit. Yhdessä he perustivat arkkitehtitoimisto 8 Studion Tampereelle.

Potrettikuva kuudesta nuoresta arkkitehdistä, jotka vuonna 1986 perustivat arkkitehtitoimiston nimeltä 8 Studio (toimi vuoteen 1992). Jakso oli ammatillisen toimintani kenties onnellisinta ja innostavinta aikaa.

– Menestyimme uralla aika hyvin, koska olimme ymmärtäneet ryhmätyöskentelyn ytimen: yksilön vapaus, keskittyminen omaan ehdotukseen, joka samalla oli avoin kavereitten kritiikille ja arvioille, kuvailee Mahlamäki arkkitehtiuransa alkutaivalta.

– Teimme myös ryhmänä aika ajoin kilpailun voittaneita töitä. Yksi ryhmän jäsenistä oli kollegani Ilmari Lahdelma. Jaoimme jo silloin työt ja teemme edelleen työtä yhdessä nimiämme kantavassa arkkitehtitoimistossa, kertoo Mahlamäki toimiston kokoushuoneessa Helsingin Punavuoressa.

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla olen saanut oppia paljon nuorilta ja toivon, että olen pystynyt myös heille siirtämään sitä, mitä arkkitehtuurissa koen tärkeänä. Professorin työ on ollut monin tavoin henkisesti palkitsevaa.

Kilpailuilla on ollut merkittävä rooli Suomen arkkitehtuurin historiassa.

– Arkkitehtikilpailut ovat avanneet ovet toimeksiantoihin ja myös toimistojen perustamiseen. Se oli ennen lähes ainoa arkkitehdin urapolku, kuvailee Rainer Mahlamäki, joka kokee myös olevansa oman työhistoriansa luottamustehtävien, yliopiston professoriuuden jne. myötä hyvä esimerkki tästä.

Viime vuosikymmenet ovat kuluneet kansainvälisten projektien parissa. Kaustisen kansantaiteenkeskus ja metsämuseo Lusto, niiden arkkitehtuuri ja ”suomalaisuus” ihastuttivat aikoinaan kansainvälisestikin ja avasivat ovet maailmalle.

– Muita valmiita museoita tai näyttelyrakennuksia meillä ei tuolloin ollut esitellä, kertoo Rainer Mahlamäki hymy huulillaan.

Puolanjuutalaisten historian museo ilmestyi polulleni vuonna 2005. Kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa ehdotuksemme seuloutui voittajaksi ja johti minut kansainväliseen yhteistyöhön sekä juutalaisen kulttuurin ja Euroopan historian piiriin.

Merkittävin tähänastisista hankkeista on ollut Puolaan vuosina 2005-2014 suunniteltu ja rakennettu Puolan juutalaisuuden historiaa käsittelevä museo Polin.

– Polin oli käänteentekevä siksi, että oraalla olleet kansainväliset suhteet – yliopisto, arkkitehtiliitto, rakennustaiteen museo sekä säännölliset luennot ulkomailla – nousivat uudelle tasolle, sanoo Mahlamäki.

Polin johti seuraavaan juutalaisuuden historiaa käsittelevään hankkeeseen. Tällä hetkellä työn alla on Liettuassa The Lost Shtetl-säätiön rahoittama Holocaust-museo, joka valmistunee vuonna 2020.