Digitreenit: Kirotut haittaohjelmat – kuinka tunnistan, onko laitteeni saastunut?

Haittaohjelmat ovat ohjelmia, jotka nimensä mukaisesti aiheuttavat käyttäjälle haittaa. Ne pyrkivät pääsemään tietokoneellesi ja älylaitteisiin huomaamatta.

Yhteistä erilaisille ja eri tavoin toimiville haittaohjelmille on rikollinen päämäärä. Haittaohjelmien avulla verkon ammattirikolliset yrittävät kalastella tietojasi, yleensä rahan huijaamiseksi.

Haittaohjelmat voivat olla pitkäaikainen riesa ja aiheuttaa isojakin ongelmia. Ne voivat esimerkiksi poistaa kovalevysi sisällön tai päästä käsiksi salasanoihisi.

Kuinka voit välttyä haittaohjelmilta?

Tärkeintä on olla tietoinen siitä, mitä asennat tietokoneellesi tai älylaitteeseen.

Näitä vinkkejä seuraamalla pidät tietoturvastasi huolta:

• Päivitä laitteesi käyttöjärjestelmä ja ohjelmat/sovellukset säännöllisesti.
• Älä avaa tuntemattomilta tulleita tiedostoja. Ole tarkkana varsinkin sähköpostien ja pikaviestien liitetiedostojen kanssa.
• Älä avaa epäilyttäviä ja tuntemattomia linkkejä. Jos linkin lähettäjä väittää olevansa esimerkiksi viranomainen, pankki tai Posti, tarkista linkin osoite viemällä kursori sen päälle. Onko osoitteen alussa oleva verkkotunnus se, mitä pitäisi?
• Harkitse myös kaverilta tulleiden tiedostojen avaamista. Kaverisi on jo voinut erehtyä avaamaan saastuneen viestin, ja haittaohjelmaa lähetetään nyt eteenpäin hänen nimissään.
• Käytä palomuuria ja virustorjuntaohjelmistoa. Päivitä ne säännöllisesti.
• Älä käytä suojaamattomia nettisivuja. Katso, että sivun osoitteen edessä on lukon kuva. Jos sitä ei ole, yhteys sinun ja sivun välillä ei ole suojattu. Huomaa, että itse sivun luotettavuutta lukko ei takaa.

Haittaohjelma voi tarttua laitteeseen epämääräisistä linkeistä. Älä avaa linkkiä, vaan poista viesti. Kuva on vuodelta 2021. Puhelimeen tullut huijaustekstiviesti. haittaohjelmat,tekstiviestit,Digitreenit,digitaidot

Varmuuskopiolla pidät tiedostosi suojassa tartunnalta

Varmuuskopioita kannattaa ottaa säännöllisesti, jotta tartunnan sattuessa tärkeät tiedostot ovat tallessa. Voit tehdä varmuuskopion ulkoiselle kovalevylle tai netin pilvipalveluun.

Varmuuskopiolla laitteen saa tarvittaessa myös palautettua tilaan, jossa se oli ennen haittaohjelman tarttumista.

Seuraa viranomaisen viestintää

Suomen viestintäviranomainen kertoo sivullaan ajankohtaisista tietoturvailmiöistä. Seuraa uutisointia, niin voit tunnistaa uhkia etukäteen.

Kuinka tunnistat, onko laite saastunut?

1. Laitteesi hidastuu merkittävästi. Ohjelmien avaaminen kestää tai ne suorittavat tehtäviä aiempaa hitaammin.
2. Laitteellesi ilmestyy ohjelmia, joita et ole asentanut. Työpöydällesi ilmestyy tuntemattomia kuvakkeita tai kännykkään sovelluksia, joita et tunnista.
3. Tuttavat saavat osoitteestasi roskapostia, tai muuta tavaraa, jota et ole lähettänyt. Ilmoita myös kaverillesi, mikäli hänen osoitteestaan tulee epäilyttävää postia.
4. Datan käyttösi lisääntyy. Datan käyttöä voit tutkia laitteiden asetuksista:

• Windows 10 -järjestelmässä Asetukset > Verkko & internet > Datan käyttö.
• Applen tietokoneissa ohjelmalla Järjestelmän valvonta. Ohjelmat > Lisäohjelmat > Järjestelmän valvonta (tarkka ohje englanniksi).
• Android-kännyköissä Asetukset > Yhteydet > Datan käyttö > Mobiilidatan käyttö ja Wi-Fi-datankäyttö.
• IPhone- ja iPad -laitteissa Asetukset > (Mobiiliverkko) > Mobiilidata.

Vahvista tartunta virustorjunnalla

Kun olet havainnut tartunnan, pyri vahvistamaan se tietoturvaohjelmalla. Skannaa laitteesi esimerkiksi jollakin verkosta löytyvällä ilmaisohjelmalla, kuten F-Securen ilmaisella virusskannerilla.

Miten haittaohjelmat leviävät?

• Sähköpostin tai pikaviestin liitteen mukana. Video, kuva, tai muu luotettavalta tuntuva tiedosto voi sisältää haittaohjelman. Älä avaa liitteitä, joissa havaitset riskejä, ja varmista lähteen aitous ennen avaamista. Massapostituksilla pyritään hyödyntämään päivittämättömien laitteiden tietoturva-aukkoja.
• Internetistä ladattavien ohjelmistojen mukana. Lataa ohjelmia vain luotettavista lähteistä.
• Väärennetyn virheilmoituksen mukana. Älä klikkaa virustorjuntailmoitusta, mikäli se ei ole oman tietoturvaohjelmistosi tekemä.
• Saastuneen verkkosivun kautta. Surffaa vain luotettavilla sivuilla. Esimerkiksi aikuisviihdesivustoilla liikkuu paljon haittaohjelmia.

Miten toimit, jos epäilet, että laitteesi on saastunut?

• Ota laite pois internetistä. Katkaise verkkoyhteys sulkemalla wifi-, ja mobiiliyhteydet tai irrottamalla verkkopiuha tietokoneesta.
• Aja virustarkastus. Se voi löytää haittaohjelman koneeltasi, mikäli ohjelma on jo tunnettu.
• Pahimmassa tapauksessa asenna käyttöjärjestelmä uudelleen. Tämän voi yleensä tehdä itse, mutta laitteen voi viedä myös ammattilaiselle asennusta varten.

Jos epäilet haittaohjelmaa, mutta et osaa poistaa sitä itse, laite kannattaa viedä huollettavaksi asiantuntijalle. Sopivaa huoltoa voi tiedustella esimerkiksi laitteen myyjältä.

Viisi yleistä haittaohjelmaa

1. Virukset

Virus on ohjelma, joka leviää laitteesta toiseen ja pyrkii häiritsemään laitteiden toimintaa. Vähäisimmillään virukset voivat olla kiusallisia, mutta ne voivat aiheuttaa myös oikeaa tuhoa käyttöjärjestelmälle tai laitteelle.

Tietokonevirukset leviävät usein liitteinä sähköposteissa ja pikaviesteissä. Jos et tunnista viestin lähettäjää, tai saat odottamatta liitetiedostoja sähköpostiisi, älä avaa tiedostoa. Virus voi tulla myös netistä ladattavien ohjelmien mukana. Harkitse, millaisilta sivustoilta lataat ohjelmia.

2. Kiristyshaittaohjelmat

Yleisiä haittaohjelmia ovat myös kiristysohjelmat (ransomware). Usein ne naamioidaan viranomaisen viesteiksi, joissa vaaditaan sakkoja jostain käyttäjän väitetystä toiminnasta. Toinen yleinen kiristäjien toimintatapa on ilmoittaa käyttäjälle, että hänestä on olemassa arkaluontoista tai muuten tärkeää materiaalia, jonka vastineeksi vaaditaan lunnaita. Oikeasti aineistoa ei yleensä ole.

Joissakin tapauksissa kiristysohjelma on lukinnut käyttöjärjestelmän ja vaatii rahaa sen avaamisesta. Suostuminen saattaa avata laitteen, mutta haittaohjelma pysyy. Maksaminen parantaa rikollisuuden tuottavuutta, joten sitä ei voi suositella. Asiantuntijan avulla tietosi voidaan pelastaa lukitultakin laitteelta.

Kiristyksestä kannattaa tehdä rikosilmoitus Poliisin sähköisessä palvelussa.

3. Troijan hevonen eli troijalainen

Kuten nimestä voi päätellä, troijalainen on piilossa jossain ihan tavallisessa ohjelmassa tai tiedostossa, esimerkiksi videossa.

Troijalaisen avulla nettirikollinen saa pääsyn laitteellesi, ja voi käyttää sitä esimerkiksi levittämään haittaohjelmia ja roskapostia. Pahimmassa tapauksessa hakkeri pääsee lukemaan tallennetut salasanasi ja muita yksityisiä tietoja.

4. Mainosohjelmat

Ohjelma, joka automaattisesti toistaa tai näyttää mainoksia tai lataa mainoksia laitteellesi. Mainosohjelma voi kaapata selaimen ja ohjata sivuille, joista tarttuu lisää haittaohjelmia.

Mainosohjelmat voivat toimia myös huomaamattomasti, ja vain kerätä tietoja kuten IP-osoitteesi, avatut nettisivut, selaimen tiedot, vieraillut osoitteet ja hakukoneen haut.

Mainosohjelman tunnistaa koneelle avautuvista ylimääräisistä ikkunoista, hidastuneesta selaimesta tai selaimen ohjautumisesta väärille sivuille.

5. Vakoiluohjelmat

Vakoiluohjelmat keräävät laitteeltasi esimerkiksi henkilötietoja, joita voidaan käyttää mainostamisessa. Vaikoiluohjelmat voivat myös seurata netinkäyttöäsi. Usein näitä tietoja käytetään roskapostin levittämiseen.

Muistathan, että digilaitteita on suhteellisen turvallista käyttää, kun noudatat perusohjeita ja käytät netissä toimiessasi harkintaa. Paniikki ja kiire siis pois.

Digitreeneissä voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – hakuvinkeistä tietoturvaan. Vertaistukea saat Yle Oppimisen Facebook-ryhmässä Digitreenit.