Hyppää pääsisältöön

Äidin pahimmat pelot käyvät toteen Silene Lehdon runoissa

Runoilija Silene Lehto
Runoilija Silene Lehto Kuva: Raili Tuikka / Yle Silene Lehto,Tanssiva karhu

Silene Lehto tutkii roolirunoissaan vanhemmuuden herättämiä äärimmäisiä tunteita. Kultapoika, kuplapoika on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Silene Lehdon runokokoelma alkaa versiolla Hamelnin pillipiiparista. Klassikkosadussa pillipiipari johdattaa lumoavalla soitollaan kuolemaan ensin rotat - ja sitten kaupungin lapset.

Aina on olemassa virheen mahdollisuus. / Ja se on pahinta./ Rotat kelluvat joessa kuin vettyneet leivänkannikat, / tuuli pöllyttää hiekkalaatikoiden hiekkaa.

Silene Lehdon kokoelman aihe on vanhemmuus ja sen herättämä kauhu. Runoissa pahimmat painajaiset käyvät toteen: pillipiipari vie lapset, pienten lasten äiti tekee itsemurhan, terroristi törmää lentokoneella vuoreen.

Satujen lisäksi runojen pohjana ovat uutistapahtumat ja oikeat ihmiskohtalot.

Lapsen saaminen herkisti maailman kauheudelle.

Runot lähtivät syntymään, kun Silene Lehto tuli itse äidiksi.

– Lapsen saaminen herkisti maailman kauheudelle. Istuin yöllä imettämässä ja päässä risteili pelkoja, hän muistelee.

Noihin aikoihin maailmaa järkytti Alpeilla tapahtunut lentokoneturma, jossa lentoperämies Andreas Lubitz ohjasi täynnä matkustajia olleen lentokoneen tahallaan päin vuorta. Kaikki lentokoneen 150 matkustajaa kuolivat katastrofissa.

– Lehdet revittelivät lentokoneessa olleista äideistä ja vauvoista. Mietin minkälainen fiilis olisi olla siellä lentokoneessa vauvan kanssa ja tietää, että nyt kuollaan.

Yrityksestä ymmärtää syntyi runo, jossa näkökulma on Lubitzin äidin. Runossa äiti hakee selitystä poikansa teolle.

– Sehän on monen vanhemmuutta suunnittelevan pelko, että mitä jos oma lapsi tekeekin jotain hirvittävää, Lehto sanoo.

Koko ajan on veitsenterällä ettei sorru sentimentaalisuuteen ja kliseisiin.

Runoihin päätyneet henkilöhahmot saattavat olla muistumia pitkänkin ajan takaa.

Kultapoika, kuplapoika -kokoelman nimiruno kertoo David Vetter -nimisestä amerikkalaispojasta, josta kerrottiin uutisissa, kun Silene Lehto oli lapsi. Vetter sairasti harvinaista immuunipuutosta ja joutui sen vuoksi elämään muovisen kuplan sisässä. Poika kuoli vain 12 -vuotiaana.

Runoissa tavataan myös päänsä kaasu-uuniin työntänyt runoilija Sylvia Plath, joka puhuu orvoiksi jääneille lapsilleen. Niin ikään mukana on vuorikiipeilijä, kahden pienen lapsen äiti, Alison Hargrieves, joka kuoli kiivetessään k2-vuorelle ilman lisähappea.

Lehto sanoo, että halusi kirjoittaa roolihahmojen kautta ja etäännyttää tunteensa, koska aihe on niin henkilökohtainen.

– Vanhemmuus on tosi vaikea alue kirjoittaa. Koko ajan on ihan veitsenterällä ettei sorru sentimentaalisuuteen ja kliseisiin, Lehto sanoo.

Runoihinsa hän halusi tuoda äärimmäisiä tilanteita, koska vanhemmaksi tuleminen on äärimmäistä.

– Äärimmäisten asioiden kautta voi kertoa siitä miten isoja tunteita ihminen käy silloin läpi tullessaan vanhemmaksi. Syntymä ja kuolema ovat lähellä toisiaan, elämän alku ja loppu.

Pelon ja kauhun vastapainona Lehdon runoissa on aina mukana rakkaus ja lohtu.

Lentokoneterroristi Lubitzin äiti ajattelee pojastaan:

ehkä joku enkeleistä ihastui häneen / katsellessaan lentokoneen ikkunoista sisään

– Vaikka pahoja asioita tapahtuu, myös hyvä on aina olemassa, Lehto sanoo.

Jos ihmiset alkavat kuluttaa ja lentää vähemmän, voi olla että kirjallisuus valtaa tilan.

Omassa elämässään Silene Lehto on jo toisenkin lapsen äiti. Päivätyö on Kallion kirjastossa Helsingissä. Lisää kaunokirjallista tekstiä syntyy koko ajan.

Kirjastonhoitajana Silene Lehto tietää hyvin, miten pieniä runokirjojen lukijakunnat ovat. Tekijänä sitä ei voi tietenkään miettiä. Silene Lehdolle kirjallisuus on aina ollut ykkönen, mutta se ei ole sitä kaikille.

– Ihmisten ajasta kilpailee moni asia. Mutta nyt kun eletään ilmastonmuutoksen aikaa ja jos ihmiset alkavat kuluttaa ja lentää vähemmän, voihan olla että kirjallisuus ja runous valtaa sen tyhjän tilan, Silene Lehto miettii mahdollisia kehityskulkuja.

Ilmastonmuutos on aihe, jota Silene Lehto ei Kultapoika, kuplapoika -kokoelmassaan ensilukemalta käsittele. Kuitenkin se on asia, jota hän kertoo ajattelevansa jatkuvasti. Monena perjantaina hänet on nähty myös istumassa eduskuntatalon rappusilla mielenosoituksissa, jotka ruotsalainen Greta Thurnberg aloitti.

– Runokokoelmani henkilöt elävät aikaa ennen ilmastonmuutosta, joten se ei aiheena mukana, mutta pelkoahan se kokoelma käsittelee. Ja kyllä osa siitä kauhusta on ilmastonmuutoksen kauhua.

Silene Lehto (s. 1979)

Helsinkiläinen runoilija ja kirjastonhoitaja.

Filosofian maisteri Turun yliopistosta pääaineena kotimainen kirjallisuus.

Julkaissut kaksi aiempaa runoteosta: Hän lähti valaiden matkaan (WSOY, 2011) ja Lumikin sydän (WSOY, 2014).

Silene Lehdon teos Kultapoika, kuplapoika (WSOY) on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan Kajaanin runoviikolla 3.7. 2019. Palkinnosta kisaa yhteensä kuusi uutta runoteosta.

Raadin perustelut: Lehto Silene: Kultapoika, kuplapoika (WSOY)

Millaista on olla poika, joka joutuu elämään kuplan sisällä? Miksi pienten lasten äiti lähtee kiipeämään Mount Everestille ja kuolee? Entä millaista on elää, kun on antanut lapsensa pois? Silene Lehto tutkii kokoelmansa Kultapoika, kuplapoika roolirunoissa elämää ja erityisesti äitiyttä poikkeuksellisista näkökulmista. Hän tarttuu uutisvirrasta tai historian kirjoista löytämiinsä ihmiskohtaloihin ja kääntelee niitä kuin kaleidoskooppia. Jokainen näkökulman muutos on nykäys yllättävään suuntaan, mahdollisuus ymmärtää enemmän. Lehto luo kirkkauden hetkiä, joissa runon minän pienoiskosmos ja ihmistä suurempi mittakaava näkyvät yhtä aikaa.

Kulttuuriykkösessä puhutaan Tanssiva karhu -runouspalkinnon ehdokkaista:

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.