Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Se on vain hieman muuttunut

Trumpetin suukappale, lähikuva, käsitelty
Trumpetin suukappale, lähikuva, käsitelty trumpetti

1980-luvun alussa New Yorkin downtownissa elettiin jännittäviä aikoja. Minimalismi oli juuri noussut maailmanmaineeseen Philip Glassin ja Steve Reichin sävellysten myötä.

Performanssitaide ja monenlaiset poikkitaiteelliset kokeilut olivat alkaneet kerätä yhä suurempia yleisöjä, ja saada myös taiteellista tunnustusta.

Manhattanin eteläosan eli downtownin taiteella oli oma lyhyt historiansa. Oli perinne, jota oli helppo jatkaa. 1960-luvun alussa muun muassa Yoko Ono, La Monte Young ja muut Fluxus-taiteilijat olivat alkaneet tehdä asioita, joita Manhattanin pohjoisosan eli uptownin taidepiirit eivät voineet kerta kaikkiaan ymmärtää.

Nämä nuoret ja tuoreet taiteilijat järjestivät performansseja ja happeningeja, käsitteellisiä taidenäyttelyitä ja outoja konsertteja, joissa soivat uudet äänet: improvisoitu ja kokeellinen, jopa sattumanvarainen, ja usein teknologiaa luovasti hyödyntävä musiikki. Eräs näistä nuorista poikkitaiteilijoista oli Laurie Anderson. Hän oli tullut New Yorkiin 1970-luvun alussa.

Tuon vuosikymmenen lopulla hän alkoi koostaa suurisuuntaista multimediaesitystä nimeltä United States. Kokonaisuudesta tuli lopulta noin kahdeksan tuntia kestävä valtaisa spektaakkeli. Ja tuosta esityksestä on myös peräisin Laurie Andersonin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa listahitti.

Tuo omituinen laulu on nimeltään O Superman. Se julkaistiin vuonna 1981 ja nyt, lähes 40 vuotta myöhemmin se elää edelleen, hieman muotoaan muuttaneena.

Näin sen näkee ja kuulee Ilmiliekki-kvartetti eli Verneri Pohjola, Tuomo Prättälä, Antti Lötjönen ja Olavi Louhivuori. Esitys on Ilmiliekki-kvartetin albumilta Land of Real Men.

Ehkä hieman, mutta vain hieman maanläheisemmissä maisemissa ja jazzin reunamailla liikkuu kitaristi ja säveltäjä Matti Saarinen, joka julkaisi ensimmäisen levynsä Islannissa, ja nyt toisen levynsä Suomessa. Tässä ilmavaa musiikkia, albumin nimiraita Grímsey:

Sitten liikutaan elektroakustisen avantgarden ja improvisaation suuntaan, ja lahden toiselle puolen Viroon. Kitaristi Mart Soo ja amerikkalainen elektronimuusikko Scott L. Miller ovat yhdessä esiintyneet ja tehneet jo kaksi albumia nimellä Three Free Radicals, mutta vasta nyt kolmannella albumilla radikaaleja on oikeasti kolme, kun vierailijaksi mukaan on tullut harpisti Liis Viira.

Albumi on nimeltään Atlas of the Heavens, ja musiikki on elektroakustista, avantgardea ja improvisaatiota.

Ja tähän jatkoksi sopinee mitä mainioimmin toinen trio, niin ikään Virosta. Kyseessä on monikansallinen kolmikko: kitaristi Robert Jürjendal, venezuelalainen kosketinsoittaja Miguel Noya sekä amerikkalainen kosketinsoittaja ja vokalisti Paul Godwin. Ja yllätys, yllätys, tämänkin kolmikon musiikki on mitä suurimmassa määrin improvisoitua.

Ja jatkoksi kaunista, ilmavaa pianismia, lyyrisen sellon kera. Pianisti ja säveltäjä Mari Sainio ja uutta musiikkia: Still Here.

Ja lisää pianismia. Englantilainen Keith Tippett on alansa veteraani, pianisti ja säveltäjä, tätä nykyä 71-vuotias. Jotkut saattavat muistaa hänet King Crimsonin 1970-luvun alun levyjen pianistina.

Noiden aikojen jälkeen Keith on ollut mitä aktiivisin jazzhenkisen vapaan improvisaation lipunkantaja. Vuonna 1980 hän julkaisi ensimmäisen pianosooloalbuminsa The Unlonely Raindancer, joka häipyi ennen pitkää historian hämäriin ja keräilijöiden levyhyllyihin. Tuo tuplavinyyli oli äänitetty Tippetin Hollannin kiertueella vuonna 1979 ja sen masternauhat katosivat myös historian hämäriin.

Äskettäin englantilainen Martin Archer sai haltuunsa tuolla kiertueella äänitettyä materiaalia ja lähti uskaliaaseen urakkaan: rekonstruoimaan tuon hävinneen sooloalbumin. Ja hän onnistui: nyt meillä digitaalisesti julkaistu Keith Tippettin albumi The Unlonely Raindancer.

Frostlake on multi-intrumentalisti Jan Toddin kokoonpano, jonka ainoa jäsen on hän itse. Uudella albumilla Ice & Bone on mukana avustamassa myös basisti Terry Todd.

Nemesis-yhtyeestä tuttu Ashen Simian on viime vuosina ollut ahkera sooloartisti. Parin viime vuoden aikana on syntynyt albumitrilogia Shambala, Urania ja Phantasma, jonka viimeinen osa on nyt siis valmis. Ashen Simian kuvailee tätä trilogiaa musiikilliseksi päiväkirjakseen vuosilta 2018 ja 2019. Hän kertoo musiikin syntyneen hyvin vaivattomasti, ja siltähän musiikki jälleen kuulostaa. Tyylillisesti vaihtelevalta, mutta silti tunnistettavalta.

Englantilaisen Ian Boddyn luotsaama DiN-levymerkki täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 20 vuotta, ja toiminta on tyylikästä ja aktiivista edelleen. Merkin uusin julkaisu on Ian Boddyn tupla-albumi Altair, jonka materiaali on peräisin kahdesta esiintymisestä Yhdysvalloista: Chuck van Zylin isännöimässä Gatherings-konserttien sarjassa sekä niin ikään hänen toimittamassaan Star's End radio-ohjelmassa. Ja näin mentiin Philadelphiassa, Gatherings-konsertissa lokakuussa 2018:


AVARUUSROMUA 9.6.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:

ILMILIEKKI QUARTET: O Superman (Land Of Real Men)
TIMO LASSY & TEPPO MÄKYNEN: Aero (Timo Lassy & Teppo Mäkynen)
MATTI SAARINEN: Grímsey (Grímsey)
THREE FREE RADICALS X LIIS VIIRA: V505 (Atlas Of The Heavens)
NOYA-GODWIN -JÜRJENDAL: The Big Slow - Part 1 - Greenlands (Samliku)
MARI SAINIO: Still Here (singlejulkaisu)
KEITH TIPPETT: The Pool (The Unlonely Raindancer)
FROSTLAKE: Vargtimmen - Wolf Hour (Ice & Bone)
ASHEN SIMIAN: Waitoreke (Phantasma)
IAN BODDY: Altair - osa - (Altair)

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.