Hyppää pääsisältöön

Puistobulevardit voivat olla yllättäviä saasteloukkuja – kaupunki-ilma on huonompaa kuin luulit

Mäkelänkadulla kaksi raitiovaunua kohtaa
Tiheästi istutetut puistokadut ovat saasteloukkuja. Mäkelänkadulla kaksi raitiovaunua kohtaa Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner raitiovaunut,Raitioliikenne,Mäkelänkatu

Puut saattavat yllättäen huonontaa kaupunki-ilmaa. Tiheästi istutettujen puiden latvustot tukkivat puistokatujen ilmanvaihdon, ja saasteet jäävät pyörimään ihmisen nenän korkeudelle. Tutkijan mielestä puut ja vihreys ovat tärkeitä ihmiselle, mutta ilmansaasteet vähenevät vasta, kun aletaan satsata oikeisiin kohteisiin, kuten joukkoliikenteeseen ja ympäristöystävällisempiin autoihin.

Katuja reunustavat puut eivät suinkaan seiso aloillaan toimettomina. Kesäkuumalla ne varjostavat mukavasti, ja koiranilmalla kadunvarsipuut ovat mainioita sateenvarjoja. Niiden lehdet siivilöivät ilmasta kaasuja ja pienhiukkasia: isoimmat partikkelit jäävät lehdille ja pienimmät imeytyvät lehden pintaan sekä soluväleihin.

Mutta kaupunkipuilla on toinenkin puolensa: tiheästi istutetut puistokadut ovat saasteloukkuja, kun puiden latvat estävät ilman epäpuhtauksien poistumisen.

– Kaupungit ovat lämpimiä paikkoja, ja niissä on paljon ylöspäin suuntautuvia ilmavirtauksia. Sen huomaa siitä, että esimerkiksi maahan heitetty muovipussi saattaa leijailla korkealle. Kadunvarren tai puiston puu saattaa estää nämä virtaukset, jolloin kaasut ja pienhiukkaset jäävät pyörimään nenän korkeudelle, kuvailee kaupunkiekosysteemin professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta.

Kaupunkibulevardeja suunnitteleville tämä on ikävä tieto. Jos latvusto estää ilman vaihtumisen puiden alta, puut huonontavat ilmanlaatua.

– Kuvitellaan, että kaikki vihreä on aina hyvää, kun se on luonnollista. Näin ei valitettavasti aina ole. Puusto ei puhdista kaupunki-ilmaa teiden läheisyydestä, toteaa Setälä.

Viherkaistale pysäyttää saasteet jalkakäytävälle

Kaupunkioloissa isojen teiden toisella tai molemmilla puolilla kulkee usein jalka- ja pyörätie, ja sen vieressä kasvaa kaistale vihreää, kuten pieni metsikkö. Tällaisilla kevyen liikenteen väylillä on mitattu suurimmat pitoisuudet ilman epäpuhtauksia.

– Kuten ääni heijastuu kaikuna seinästä takaisin, samalla lailla saasteet kimpoavat viherseinästä jalkakäytävälle pyörimään.

Viherkaistaleiden merkitys onkin enemmän esteettinen, koska ne eivät toimi edes erityisen tehokkaina äänenvaimentimina. Metsiköstä melu menee läpi.

Suurkaupungeissa ympäri maailmaa pyritään juuri nyt tarmokkaasti vehreyttämään kaupunkikuvaa. Ilmansaasteet ovat niin merkittävä ongelma, että puiden istuttaminen on koettu oivalliseksi ja yhteisölliseksi tavaksi tavaksi parantaa ilmanlaatua. Kiinassa, useissa suurissa kaupungeissa Yhdysvalloissa ja Lontoossa on järjestetty Million Tree Initiative -nimisiä miljoonan puun istutuskampanjoita, joilla pyritään lisäämään ympäristön viihtyvyyttä ja hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Setälän mielestä tehokkaampiakin tapoja löytyy.

– Vaikuttaa siltä, että kun rahasta on pulaa ja saasteista pitäisi päästä eroon, aletaan istuttaa puita, vaikka rahat pitäisi käyttää liikenteen vähentämiseen. Jos tiedemiehiä kuunneltaisiin, puidenistutuskampanjoiden sijasta vaikkapa New Yorkissa tai Intiassa satsattaisiin tuntuvasti sähköautoihin tai joukkoliikenteen kehittämiseen.

lehmuksen lehtiä
Lehmuksen lehdet siivilöivät ilmasta kaasua ja pienhiukkasia. lehmuksen lehtiä Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner lehmukset

Mikä puulaji sitoo saasteita parhaiten?

Täällä Suomessa suurten kaupunkien puistokadut ovat upean näköisiä. Vuosien saatossa puille on kerääntynyt näköä ja kokoa, ja puuston parturointi herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Asukkaita on kismittänyt esimerkiksi Tampereella, kun keskustan kadunvarsipuut ovat saaneet paikoin väistyä raitiolinjan tieltä. Helsingissä puolestaan suunnitellaan parhaillaan isoa remonttia Mäkelänkadulle, jonka tiheä lehmuskuja vaihtuu nuorempaan ja harvalukuisempaan puustoon.

Kun puut ovat sopivan harvassa ja taivas näkyy latvusten alta, silloin ilma liikkuu eikä jää ihmisen korkeudelle hautumaan. Mutta tiedetäänkö, mikä puulaji sitoo saasteita parhaiten? Heikki Setälä vastaa, että puussa pitäisi olla vaahteran tavoin isot lehdet tai niitä pitäisi olla tiheästi kuten isoissa pajuissa. Toisaalta tiheälehtisyys hankaloittaa ventilaatiota eli tuulettumista.

– Molempi parempi tai molempi pahempi. Koska puut tuottavat myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotkut niistä voivat otsonin kanssa muodostaa ihmiselle haitallisia yhdisteitä. Puulajeilla on eroa, ja niitä on tutkittava vielä paljon lisää, ennen kuin voidaan sanoa, onko joku puu muita parempi.

Perinteisesti kadunvarsille on istutettu lehtipuita, erityisesti jalopuu lehmusta, koska sillä on kestävä juuristo. Lehmukset ovat veronmaksajien kannalta rahallisesti järkevä sijoitus, ja ne ovat myös kauniita sekä nopeakasvuisia puita.

Puita ei kannata kaataa ilmanlaadun takia

Puistojen ja kadunvarren ilmanlaadulle on tärkeää, että ilma pääsee vaihtumaan. Kaikki pinnat – oli kyseessä pysäköity auto tai villiviiniä kasvava talonseinä – keräävät ilmasta esimerkiksi katupölyä, mutta merkityksellisempää on se, estääkö puiden tiheä latvusto ilmavirran kulkua. Ilmanlaadun vuoksi ei puita kannata Setälän mielestä kuitenkaan kaataa.

– Puiden vihreys vaikuttaa ihmisiin enemmän, kuin puiston negatiivinen vaikutus ilmanlaatuun. Ihmiset paranevat sairaalassa nopeammin, kun heillä on vihreä näköala. Rauhoitumme vihreydestä, koska geenimme ovat miljoonien vuosien aikana tottuneet vihreyteen. Esteettinen ja geneettinen mielihyvä vihreän näkemisestä on niin voimaannuttava, että se kestää tuulet ja säät.

Hiukkasmaisille ilmansaasteille altistuminen aiheuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan vuosittain 1 800 ennenaikaista kuolemaa. Sydän- ja verisuonitauteja tai hengityselinsairauksia potevilla elinaika saattaa pahimmillaan lyhentyä jopa yli kymmenellä vuodella.

– Mitä lähempänä kaupunkia tai tietä asuu, kuuluu kaatuvien joukkoon. Minäkin, joka en ikinä ole asunut ydinkeskustassa, haistan saasteet aina saapuessani Helsinkiin. Toisaalta juuri siellä kaupungin keskustassa ovat taidenäyttelyt, konserttitalot ja ravintolat. Niistä pääsee helposti nauttimaan, vaikka sitten eläisikin – ehkä – vähän lyhyemmän elämän, pohtii Setälä.

Professori Heikki Setälä, Helsingin yliopisto
– Puita ei kannata kaataa ilmanlaadun takia, sanoo kaupunkiekosysteemin professori Heikki Setälä. Professori Heikki Setälä, Helsingin yliopisto Kuva: Sara Vertanen Heikki Setälä

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto