Kysyimme teiltä, onko koivusta tehty löylypiiska vasta vai vihta. Hurjalla 50,6 prosentin enemmistöllä voittaja on vasta! Mutta tiesitkö, että itse asiassa vasta ja vihta ovat kaksi eri asiaa?
Vasta-vihtakyselyssämme annettiin huikeat yli 20 000 ääntä, kiitos kaikille VASTAnneille!
Vihta sai näistä 10 180 ja vasta 10 439, eli voittaja on 50,6 prosentin osuudella vasta!
Lohdutuksen sana kuitenkin vihtojille: koska ero on niukka, lopullinen tulos todennäköisesti asettuu sen kuuluisan virhemarginaalin sisään.
Eikä asiasta tarvitse oikeastaan kiistellä muutenkaan. Nimittäin VIHDANteon maailmanmestarin Pentti Hakalan mukaan vasta ja vihta ovat kaksi tyystin eri asiaa!
– Vasta saa ensinnäkin mittansa Kalevalasta, jossa sanotaan, että vastassa pitää olla kyynärä karvasta ja vaaksa paljasta, Hakala kertoo.
Kyynärä karvasta tarkoittaa, että lehtien osuus pitää olla noin 60 senttiä, ja vaaksa paljasta, että kädensija osuus pitää olla noin 15 senttiä. Tämä tekee vastan kokonaispituudesta noin 75 senttiä, kun vihdan ihannemitta on Hakalan mukaan noin 50-55 senttiä.
– Vastan sidonta on tyystin erilainen kuin vihdan. Vasta ladotaan pyöreäksi. Otetaan koivunoksa, joka kieputetaan rinkulaksi ja kun on sopiva nippu oksia vastassa, työnnetään rinkula kädensijaan, lehväksien juureen, Hakala kertoo.
– Vihdassa oksat ladotaan vain kahdelta puolelta, hieman viuhkamaiseen muotoon, lehtien nurjapuoli ulospäin, koska se on karkeampi eikä tartu ihoon saunoessa niin herkästi kuin lehden kiiltävä puoli.
Sanoilla on toki myös selkeä murreyhteys – Kotimaisten kielten keskuksen murrekartan mukaan idässä puhutaan vastasta ja lännessä vihdasta, ja Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Nina Kamppi arvelee, että lapsuudessa opittu nimitys säilyy läpi elämän, vaikka muuttaisikin toiselle puolelle Suomea.
Joten kukin nauttikoot omasta murteestaan, koivunoksistaan ja parhaista löylyistään haluamallaan tavalla. Erityisesti saunoa kannattaa 27.7.2019, kun vietämme koko Suomen yhteistä Saunapäivää!
Ja loppuun vielä vinkki, jos haluat tehdä vastan tai vihdan ensi talven varalle. Hakalan ja vanhan kansanviisauden mukaan tämän vuoden parhaat päivät siihen ovat nimittäin juuri nyt käsillä: 10.-12. kesäkuuta ja 8.-10. heinäkuuta.
– Talvivihdan oikea tekoaika määräytyy kuun kierrosta. Talvivihdat pitää valmistaa syntyvästä kuusta (musta kuu) viikon päästä, kolmen päivän aikana, edellyttäen, että lehti on saavuttanut täyden kokonsa. Silloin vihdassa pysyy lehti parhaiten. Tämä on kokeiltu monesti ja todettu paikkansa pitäväksi, Hakala sanoo.
