Hyppää pääsisältöön

Siili rusakon raadolla ja sinnikäs mato – entä onko tuntematon kuoriainen sukeltaja? Soita ja kysy, niin Luontoilta vastaa!

Minna Pyykkö on Luontoillan uusi juontaja.
Minna Pyykkö on Luontoillan uusi juontaja. Minna Pyykkö on Luontoillan uusi juontaja. Kuva: Jussi Nahkuri / Yle Minna Pyykkö

Miten yleistä on, että siili ruokailee eläimen raadolla? Entä onko kuvan kuoriainen sukeltaja? Lisäksi pohditaan kuinka pitkäksi mato voi oikein venyä! Luontoillan asiantuntijat vastaavat kuulijoiden kysymyksiin uuden juontajan, Minna Pyykön johdolla.

Siili rusakon raadolla

Siili rusakon raadolla.
Onko rusakolla sairauksia ja tarttuvatko ne? Siili rusakon raadolla. Kuva: Mikko Pitkänen siili,rusakko,Luontoilta

Lähdin viemään koiraa ulos iltapäivälenkille. Koira ei kuitenkaan halunnut lähteä normaaliin suuntaan, vaan veti parkkipaikan toiseen laitaan. Päästyämme parkattujen autojen taakse havaitsin, että nurmikolla oli kaksi rusakkoa kuolleena ja aika pitkälle saakka hajoamistilassa. Päästyämme näköetäisyydelle rusakon raadoista havaitsin, että toisella niistä liikkui takajalka. Hämmennyin sen verran tilanteesta, että päätin mennä katsomaan lähempää ilman koiraa mitäs siellä oikein tapahtuu.

Hämmästys oli suuri, kun havaitsin siilin olevan rusakon takajalan alla ja ilmeisesti syömässä rusakon raatoa. Siilihän taitaa olla kaikkiruokainen, mutta eipä ole aiemmin tullut tämmöistä havaittua. Mutta varmasti kunnon rusakon raato maistuu keväällä makoisalta. Mutta miten yleistä on, että siili saapuu raadolle? Ja entäpä millaisia tappavia sairauksia rusakoilla/citykaneillä/jäniksillä on ja onko niistä esim. tartuntavaaraa koiralle?

Kysymyksen lähetti Mikko Pitkänen Helsingin Kontulasta.

Sukeltava kuoriainen?

Kuoriainen maantiellä.
Tässäkö sukeltaja kuivalla maalla? Kuoriainen maantiellä. Kuva: Ari Kokko Luontoilta

Tämä tepasteli keskellä pihaa ja veteen, pieneen lammikkoon on joitakin kymmeniä metrejä. Toinen takajalka oli jäänyt matkalle. Olisiko laskeutuminen kiitoradalle epäonnistunut vai mihin lie raaja jäänyt, ehkä epäonninen kosiomatka? Onko sukeltaja?

Kysymyksen lähetti Ari Kokko Sastamalasta.

Sinnikäs mato

Meriharakka kiskoo matoa kolosta.
Mato ei helpolla luovuta. Meriharakka kiskoo matoa kolosta. Kuva: Aija Salovaara Meriharakka,Luontoilta

Meriharakka saalisti nurmikolta matoa nappaamalla sitä päästä kiinni ja vetämällä. Mato pisti sinnikkäästi vastaan, venyi ja venyi ja näytti, että katkeaa ihan justiinsa. Yks kaks se lopsahti kolostaan ja meriharakka imaisi sen massuunsa. Jäin ihmettelemään, että miten mato pystyi pistämään vastaa, kun lintu sai vetää sitä aika reippaasti ennen kuin se irtosi!

Sinnikästä matoa pohti Aija Salovaara Kotkasta.

Mikä määrää milloin hirvivaellus alkaa?

Luontoillassa pohditaan myös videokysymystä, jonka on kuvannut Antero Isola.

Kiinnostaisi tietää mikä ajaa hirvet jäiden sekaan? Pari kolme päivää myöhemmin joki oli jäistä vapaa, ja viikkoa ennen vahvasti jäässä. Mikä määrittää siirtymäajan kohdan? Nyt jäiden lähtö oli normaalia aikaisemmin, mutta kuitenkin voisi kuvitella, että ei niin kiire muutolla olisi. Samaa ruokaa on tälläkin puolella jokea.

Luontoillan studiossa kysymyksiin on vastaamassa tuttu joukko asiantuntijoita:

Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Ari Saura – kalat ja matelijat

Luontoillan juontaa Minna Pyykkö.

Luontoilta keskiviikkona 12.6.2019, kello 18.02-20.00, Yle Radio Suomi.

Osallistu suoraan lähetykseen!

Luontoiltaan voit osallistua soittamalla suoraan lähetykseen. Puhelinumero on 0203-17600.
Luontoillan sähköpostiosoite on luonto.ilta@yle.fi.
Voit myös lähettää oman kysymyksesi lomakkeella: Luontoillan osallistumisohjeet
Kuvalliset kysymykset: Kuvat löytyvät osoitteesta: yle.fi/luonto ja Yle Luonnon Facebook-sivulta.
Luontoillan nettisivut löytyvät osoitteesta: yle.fi/luontoilta

Seuraava Luontoilta kuullaan 17.7.2019.

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta lähetyksen jälkeen:

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

  • Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

    Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.

    Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.